Biotalouden erikoistumiskoulutus kehittyy Itä-Suomessa

Vuoden 2018 syksyllä aloitettu Itä-Suomen yliopiston, Savonia-ammattikorkeakoulun ja Karelia-ammattikorkeakoulun yhteisesti toteuttama biotalouden erikoistumiskoulutus oli onnistunut kokonaisuus. Tämä käy selväksi opiskelijoiden palautteista. Koulutuksen sisältö sopi hyvin opiskelijoiden oman osaamisen täydentämiseen ja heidän edustamiensa organisaatioiden kehittämistarpeisiin. Hyvää palautetta tuli myös mahdollisuudesta yhteisiin keskusteluihin ja verkottumiseen, erityisesti lähipäivien yhteydessä. Eniten kehittämistä nähtiin opiskelijahallinnossa ja oppimisympäristöjen käytössä. Kolmen korkeakoulun opiskelijahallinnot toimivat yksinään sujuvasti, mutta niiden yhteispeli ei aina sujunut ilman ylimääräisiä kierroksia. Myöskään kolmen korkeakoulun verkko-oppimisympäristöissä tapahtuva opiskelu ei ollut opiskelijan näkökulmasta kovin selkeää ja sujuvaa.

Koulutuksen toinen toteutus tulee hakuun huhtikuussa 2020 ja se aloitetaan syksyllä. Opetussuunnitelmassa on sekä vanhaa että uutta. Vanhaa on opintojaksoihin perustuva rakenne ja työelämälähtöinen kehittämistehtävä osana opintoja. Uusia piirteitä edustavat uudet opintojaksot, joilla pyritään vastaamaan ajankohtaisiin biotalouteen liittyviin ilmiöihin, kuten ilmastonmuutokseen ja kiertotalouteen. Opintoihin kuuluu edelleen osaamista tukevia opintoja, mutta niiden valinta on entistä joustavampaa ja ne voidaan liittää tiiviimmin opiskelijoiden omiin kehittymistavoitteisiin.

Toteutusta on myös kehitetty palautteiden pohjalta. Osaamista suuntaavat opintojaksot toteutetaan lähes kokonaan verkossa. Lähipäivät säilyvät, mutta niiden sisältöä kehitetään. Lähipäivien pääsisältönä on opintoihin liittyvät työpajat ja yritysvierailut. Kolmen eri verkko-oppimisympäristön sijasta käytetään yhteistä Digicampus-ympäristöä. Tällä sujuvoitetaan opintojen suorittamista ja niiden arviointia. Työelämämentorien roolia vahvistetaan ja heidän perehdyttämiseensä kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Valtakunnan suosituin biotalouden erikoistumiskoulutus on erinomainen mahdollisuus oman osaamisen syventämiseen ja uusien näkökulmien löytämiseen!

 

Väkilannoite veti pisimmän korren BioRaEE -hankkeen lannoitekokeissa Kiteen nurmikoealueella

”Maatalouskokeissa saadaan harvoin suoraviivaisia tuloksia, sillä satoon vaikuttaa hyvin moni asia”, näin meille on opetettu. Kaiken piti olla viimeisen päälle suunniteltu, edellisestä vuodesta oli taas fiksailtu. Kokeilujen ja erehdysten myötä tulee mentyä, usein kantapään kautta. Kummallista, kesän kenttäkokeiden jälkeen tajusimme, että seuraavan kerran tehdään kyllä vielä paremmin.

Konsentraatti olikin ollut liian laihaa ja sitä tuli levitettyä liian pieni määrä koelohkoille. Muissakin lannoitekäsittelyissä olisi ollut jonkin verran parantamisen varaa. Poikkeuksena väkilannoite, jota tuli levitettyä kylvölannoittimella prosentin verran liikaa. Aiempien laskelmien pohjalta tuli sitten tehtyä vika-arviointi, koska konsentraatti oli laimentunut huomattavasti säilytyksen aikana. ”Olisi sittenkin ollut syytä ottaa vielä yhdet näytteet lähempänä koeajankohtaa”. Kaikesta huolimatta vuosien välinen vertailu nurmella pystyttiin tekemään ja pääosin muodostamaan kuva kierrätyslannoitteiden käytöstä peltomittakaavan kokeissa.

Yksi tämän päivän muotisanoista on hiili. Hiilensidonta, biohiili, hiilineutraalisuus, vähähiilisyys, hiilijalanjälki… Hiilen kierto on kuitenkin tunnettu jo pitkään, 1700-luvun lopulta, mutta se on nyt muista syistä nostettu jälleen esiin mediassa. Eräällä ruotsalaisella maatilalla (Offer) alettiin vuonna 1956 seurata hiilen pitoisuuksia peltomaassa SLU:n (Ruotsin maataloustieteellinen yliopisto) toimesta. Hiilivarastojen seuranta jatkuu edelleen ja se lienee yksi pitkäaikaisimmista seurantatutkimuksista maailmassa. Kaksi muuta seurannassa mukana ollutta koealuetta (Ås ja Röbäcksdalen, perustettu 1955 ja 1958) joutuivat lopettamaan v. 1994 rahoituksen puutteessa. Suomessa pitempiaikaisissa koejärjestelyissä lähimmäksi lienee päässyt MTT eli nykyinen Luke.

BioRaEE -hankkeen kaksivuotisissa nurmikokeissa käytettiin kahta eri peltolohkoa, jotka sijaitsivat melkein kivenheiton päässä toisistaan. Kesän 2019 pelto oli edellistä hieman runsasmultaisempi. Vuosi 2018 muistetaan helteistä ja kuivuudesta. Silloin konsentraatti antoi parhaan satovasteen levitetylle liukoiselle typelle, sitä seurasivat väkilannoite, naudan liete ja mädätysjäännös (LuomuKymppi A). Nopeavaikutteinen konsentraatti toimi ilmeisesti kuivissa olosuhteissa ilman suurempia haihtumisia, kun taas väkilannoiterakeilla oli ongelmia liukenemisen kanssa. Tilastollinen merkitsevyys saatiin koejäsenten välille sekä tuore- että kuivapainossa.

Kesä 2019 lienee ollut lähempänä keskiarvoa tai normaalia, kun sadon määräkin oli yli kaksinkertainen edellisvuotiseen verrattuna. Parhaan satovasteen levitetylle liukoiselle typelle antoi väkilannoite, jota seurasivat LuomuKymppi A, konsentraatti ja naudan liete. Tilastollinen merkitsevyys saatiin koejäsenten välille sekä tuore- että kuivapainossa, kuivapainossa myös liukoista typpikiloa kohden. Koejäsenten keskinäisessä vertailussa väkilannoite tuotti tilastollisesti merkitsevästi suuremmat kuiva-ainesadot verrattuna muihin koelannoitteisiin.

Vuoden 2018 kokeissa konsentraatin lannoitusvaikutus vastasi väkilannoitteen lannoitusvaikutusta tai oli jopa sitä parempi. Vuoden 2019 kokeiden jälkeen ei enää voitu todeta näin. Kasvukauden olosuhteissa väkilannoite vei selkeän voiton, eikä vähiten paremmasta levitystarkkuudesta johtuen.

Vaikka luomulannoitteeksi erinomaisesti soveltuva typpikonsentraatti vaikuttaakin tällä hetkellä lupaavalta kierrätyslannoitteelta, ei sen valmistaminen ole teknistaloudellisesti vielä mahdollista. Prosessi ei vielä toimi riittävän hyvin, esimerkiksi suodattimet tukkeutuvat liuenneesta orgaanisesta kiintoaineesta. Tämän ongelman poistamiseksi etsitään parhaillaan (BioKymppi Oy) taloudellisesti toimivaa tekniikkaa. Konsentraatin levitys on kuitenkin saatu toimimaan ja se on ollut yksi suurimmista BioRaEE -hankkeen ja sen sisarhankkeen (BioRaKi, 2016–2018) saavutuksista.

Entä mitä niistä pitkäaikaisseurannoista sitten on poikinut hiilensidonnan näkökulmasta? Viljelyssä, jossa on enemmän monivuotista nurmea, on myös suurempi maaperän orgaanisen hiilen pitoisuus kuin yksivuotisessa kasvinviljelyssä. Sekä maaperän hiili- että typpivarastot vähenevät ajan myötä viljelyssä, jossa on vain yksivuotisia kasveja.

 

Teksti ja kuvat:

Markku Huttunen, projektikoordinaattori
Anssi Kokkonen, projektipäällikkö
Karelia-ammattikorkeakoulu

Kierrätyslannoite-konsentraatin sadontuottokyky vastaa väkilannoitteen sadontuottokykyä

”Mitenkähän tuo kasvaa, kun on näin pirun kuumaa ja kuivaa?” Näin pähkäiltiin kiteeläisen pellon reunassa yhtenä monista erityisen lämpimistä päivistä kesällä 2018. Lämpötilat huitelivat välillä yli +30 °C:ssa ja maa janosi kosteutta. Arveltiin, että sadot jäävät normaalia pienemmiksi, ja niinhän ne jäivätkin. Jotain pystytään kuitenkin sanomaan BioRaEE-hankkeen peltomittakaavan kokeista, joissa yhtä kierrätyslannoitetta eli ns. konsentraattia ja sen lannoitusvaikutusta testattiin tavanomaisella timoteinurmella sekä tavanomaisella viljalla (kevätvehnä) naudan lietteen, mädätysjäännöksen (LuomuKymppiA) ja väkilannoitteen kanssa.

Hankkeen lannoituskokeiden tarkoituksena on selvittää, miten Biokymppi Oy:n Kiteen biokaasulaitoksella jalostetut kierrätyslannoitteet soveltuvat peltoviljelyyn. Karelia-ammattikorkeakoulun pääasiallinen tehtävävastuu hankkeessa on peltoviljelyn lannoituskokeiden suunnittelu ja koordinointi sekä tiedon levittäminen. Lisäksi selvitettävänä on ollut maatilojen tavanomaisen levityskaluston soveltuvuus kierrätyslannoitteille ja mahdolliset muutostarpeet kalustoon.

Kokeet tehtiin Kiteellä (Puhos ja Papinniemi) eri lannoitekäsittelyillä kahdella eri typpiportaalla (<40 ja <80 kg liuk-N/ha, toteutuneet tasot), koeruutuja oli yhteensä 36 kpl neljässä kerranteessa per koealue. Koelannoitteet levitettiin Livakka-lietevaunulla varustettuna kiekkomultaimella ja prototyyppi-letkulevittimellä, täydennyslannoitus tehtiin Juko-kylvölannoittimella. Maanäytteiden perusteella kerranteiden välillä oli jonkin verran eroja, mutta viljavuusluokittain erot olivat kuitenkin pieniä. Riittävän homogeenisten koealueiden löytäminen ja saaminen koekäyttöön on hankkeissa osoittautunut yllättävän vaikeaksi.

Lannoitekäsittelyjen väliset erot näkyivät silmämääräisesti kasvustoissa sekä paalien painoissa/ suursäkkien punnituksissa, vaikka kokonaiskuiva-ainesatoihin (nurmi, vilja) ei saatukaan tilastollista merkitsevyyttä käsittelyjen välille (ANOVA). Myös liukoista typpikiloa kohti saadut tulokset vaihtelivat, mikä vaikeutti typen käytön hyötysuhteen tarkastelua. Huomionarvoista oli, että viljalla liukoista typpikiloa kohden tarkasteltuna lannoitteet tuottivat pienemmällä liukoisen typen tasolla tilastollisesti merkitsevästi enemmän kuiva-ainesatoa kuin suuremmalla liukoisen typen tasolla.

Ei ole harvinaista, että maatalouskokeissa ei saada suoraviivaisia tuloksia, sillä satoon vaikuttaa hyvin moni asia. Sääolosuhteet sekä tietyt, maaperän ravinnesuhteisiin liittyvät kasvun ja tuoton lainalaisuudet lienevät tässäkin olleet taustalla. NH4-typpeä saattoi haihtua ammoniakkina levityksen aikana, sillä säätila oli hyvin lämmin. Edellisen vuoden lannoitus saattoi turvata riittävät typpivarat jo ilman lannoitusta. Lämmin kesä on kenties aktivoinut maamikrobistoa orgaanisen aineksen hajottamiseen, mikä on tuottanut kasveille liukoisia ravinteita, erityisesti typpeä. Sadon minimitekijänä saattoi toimia myös vesi, tosin, veden puutetta voi normaalisti hieman korjata typpilannoituksella.

Lopultakin, sadonlisäystä eli nollaruudun kasvun ylittävää osuutta laskettaessa tulokset näyttivät kuitenkin järkeviltä sekä kokonaiskuiva-ainesatoa että liukoista typpikiloa kohden tarkasteltuna. Eli mitä enemmän liukoista typpeä oli annosteltu, sitä isompi kuiva-ainesato saatiin. Pitää muistaa, että vehnälle alle 50 kilon typpilannoitustasot ovat käytännön viljelyssä tuntemattomia. Vehnä on vaatelias kasvi ja vaatii yleensä reippaan typpilannoituksen. Tätä tukee myös se, että tulokset olivat samanlaisia keinolannoitteellakin.

”Tulossa 2000-luvun pienin viljasato” uutisoi Luonnonvarakeskus heinäkuun loppupuolella 2018. Lopulta kävikin niin, että yleisesti sato onnistui paremmin Itä- ja Pohjois-Suomessa, kun tilanne oli päinvastainen vuonna 2017. Kierrätyslannoitteista konsentraatin tiedetään olevan nopeavaikutteinen typpilannoite johtuen korkeasta liuk-N/kok-N -suhteesta (n. 90 %), minkä vuoksi se täydentää hyvin etenkin luomulannoitevalikoimaa. Kasvukauden 2018 kokeiden perusteella konsentraatin lannoitusvaikutus vastaa väkilannoitteiden lannoitusvaikutusta tai voi olla jopa sitä parempi. Nurmella konsentraatin lannoitusvaste näyttäisi olevan hieman viljaa parempi. Erityisen kuiva kesä ja maan kuivuus lienee kuitenkin vaikuttanut epäedullisesti väkilannoitteen tehoon tavanomaisilla viljelykoelohkoilla, joten tarvitaan lisää kenttäkokeita kierrätyslannoitteiden koko vaikutusdynamiikan selville saamiseksi. Lannoitusvaikutusta ja lannoitusvaikutuksen tapaa (nopeus/hitaus) tullaan tarkentamaan hankkeessa uusilla peltokokeilla kasvukaudella 2019.

Konsentraatin lannoitusvaikutusta testattiin kasvukaudella 2018 tavanomaisella timoteinurmella sekä tavanomaisella viljalla (kevätvehnä) naudan lietteen, mädätysjäännöksen (LuomuKymppiA) ja väkilannoitteen kanssa.

Teksti ja kuvat:

Markku Huttunen, projektikoordinaattori

Anssi Kokkonen, projektipäällikkö

Karelia-ammattikorkeakoulu

Hanke: Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle (BioRaEE) 2017–2019

 

Uusiutuvan energian koulutusta ja kehittämistä

Tänä keväänä tulee hakuun energia- ja ympäristötekniikan amk-insinööritutkintoon johtava koulutus. Uusiutuvaa energiaa ja ympäristötekniikkaa yhdistävä osaaminen on koulutuksen keskeinen idea.

Tänä keväänä tulee hakuun myös Uusiutuvan energian YAMK-koulutus, joka alkaa syksyllä. Koulutuksessa kehitetään syvää osaamista uusiutuvan energian asiantuntijatehtäviin.

Uutena koulutusmuotona aloitetaan ensi syksynä biotalouden erikoistumiskoulutus, joka on amk- tai yamk-tutkinnon jälkeistä täydennyskoulutusta. Koulutus toteutetaan läheisessä yhteistyössä alueen yritysten kanssa ja sen avulla luodaan uudenlaista osaamista myös uusiutuvan energian alalle.

Kiinnostuitko? Tässä blogissa kerrotaan myöhemmin tarkemmin näistä koulutuksista ja hakumenettelystä.

Karelia on yksi Itä-Suomen johtavia uusiutuvan energian kehittäjiä. Kareliassa on tunnistettu painoalaksi ”kestävät energiaratkaisut ja materiaalit”. Kareliassa on meneillään iso määrä tki-hankkeita, jotka tarjoavat innostavan mahdollisuuden monille alan yrityksille ja muille yhteistyökumppaneille.

Kiinnostuitko? Seuraa tätä blogia, niin kerromme sinulle tarkemmin kehittämishankkeistamme ja yhteistyömahdollisuuksistamme.

Kommentoi blogia! Siten haastat Karelian entistä paremmaksi uusiutuvan energian osaajaksi.

http://www.karelia.fi/fi/koulutus/amk-tutkinnot/insinoori-energia-ja-ymparistotekniikka

http://www.karelia.fi/fi/koulutus/ylemmat-amk-tutkinnot/uusiutuva-energia

http://www.karelia.fi/fi/tutkimus-kehitys/painoalat-ja-teemat/kestavat-energiaratkaisut-ja-materiaalit