Arkistot kuukauden mukaan: kesäkuu 2019

Ohjausosaamisen kehittäminen Voimalassa

Hei,

Olen Maarit, kolmannen vuoden sairaanhoitajaopiskelija. Voimala-harjoittelun lisäksi minulla on enää tehtävänä syksyllä alkava syventävä harjoittelu. Voimala-harjoitteluni kesti 6-7 viikkoa ja näin ollen minä sain tehdä töitä kahden erinomaisen tiimin kanssa. Molemmat tiimit koostuivat huipputekijöistä, joiden kanssa yhteistyö sujui mainiosti ja työn tekeminen oli hauskaa.  Harjoitteluun kuului erilaisten projektien suunnitteleminen ja toteuttaminen eri toimijoiden kanssa. Projekteja olivat mm. ALISA-yökylä, Oma aika –perhe, Voimaan äitiyteen-ryhmä, Karhunpesä ja Nuorisoverstas.

Voimalassa tehtävä harjoittelu on hyvin erilaista verrattuna kliiniseen harjoitteluun. Voimalan harjoittelussa ohjausosaamisen kehittäminen nousi ensiarvoisesti esiin. Sitä sai onneksi harjoitella riittävästi. Se oli ehdottomasti yksi parhaista tämän harjoittelun anneista. Ohjaamista sai toteuttaa erilaisissa elämäntilanteissa olevien ryhmien kanssa, niin lasten ja kuin aikuistenkin. Yhteistyö vaihto-opiskelijoiden kanssa oli myös mielenkiintoista. Vaihto-opiskelijat olivat aktiivisesti osana tiimiä ja tekivät projekteja yhdessä aina suunnittelusta toteutukseen saakka. Tapahtumissa näkyi aina selkeästi heidän oma ”käden jälkensä”.

Moniammatillisuus oli erittäin tärkeä osa tätä harjoittelua. Omaan tiimiini kuului sairaanhoitajaopiskelijoiden lisäksi aina myös fysioterapeuttiopiskelijoita. Projektien suunnittelussa ja toteutuksessa selkeästi aina näkyi kahden eri alan näkökulma. Sosionomiopiskelijoita olisin myös Voimalaan kaivannut, koska Voimalan on ehdottomasti parhaita harjoittelupaikkoja moniammatillisuuden toteuttamiseen.

Maarit, sairaanhoitajaopiskelija

Projektityöskentelyä sekä asiakaskohtaamisia

Hei

Olen Maria, toisen vuoden fysioterapeuttiopiskelija. Voimalassa suoritan toista harjoitteluani, joka on viiden viikon mittainen. Harjoitteluni sijoittuu alkukesään, jolloin suuremmat projektit ovat jo loppuneet. Harjoitteluni koostui sekä yksilöasiakkaista että lapsiperheistä, ja asiakkaat olivat vauvasta vaariin.

Harjoitteluni ajankohta oli normaalista poikkeava, joten opiskelijoitakin Voimalassa oli kaikkiaan ainoastaan 2-5. Tiimimme koostui fysioterapeuttiopiskelijoista, sairaanhoitajaopiskelijasta sekä terveydenhoitajaopiskelijasta, joten saimme kuitenkin moniammatillisen tiimin kasaan. Pääsin suunnittelemaan ja osallistumaan esimerkiksi lasten leireille (ALISA ja Pelastakaa Lapset ry).

Voimalassa pääsi harjoittelemaan projektityöskentelytaitoja sekä asiakaskohtaamisia. Päivän aikatauluihin pystyi itse vaikuttamaan joustavasti ja kaikki harjoittelupäivät sijoittuivat 8-18 välille.

Maria, fysioterapeuttiopiskelija

Responsibility and independent working

Hello !

I’m Prune, I come from France and I’m here in Karelia UAS for my practical training for two months and a half. I am a nursing student in second year and I was in Voimala for 3 weeks.

It was really interesting for me to see the differences between Finland and France about the education with children, the different kinds of methods who are using there, and the prevention. Here the students had  lots of responsibilities about the events, they organize all by themselves. In France, it’s only professional like nurses or physiotherapist who are doing this kind of events. I was very happy to take part of the organization and the participation of those events.

For example, I participated on activities in kinder garden with mothers with their children, I was with two students of my team on a family to babysit two little girls, I was on Valtimo’s school to ask questions to children about a meeting place project in Valtimo etc.

It was a very good experience for me to look why it’s so important for us, students, to take responsibilities and to be independent. I learnt more about the team working and the cooperation.

I would like to thank the whole team for the warm welcome I received!

 

Prune, nurse student

Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kohtaaminen Voimalassa

Olen Oona ja olen toisen vuoden fysioterapeuttiopiskelija. Toteutan Voimalassa 2. harjoitteluani. Tulin Voimalan harjoitteluun hieman skeptisin mielin, jäätyäni ilman muita harjoitteluvaihtoehtoja. Olen kuitenkin ollut erittäin tyytyväinen ja aikani voimalassa on sujunut nopeasti ja työryhmämme on ollut aivan mahtava. Olen edistynyt täällä ollessani huomattavasti asiakkaiden kanssa kommunikoinnissa ja saanut kommunikoinnin tuntumaan luonnollisemmalta.

Harjoitteluni aikana vastuuprojektini koostuivat lähinnä mielenterveys- ja päihdeasiakkaille suunnatusta toiminnasta ja sen järjestämisestä. Tämä asiakasryhmä on jäänyt minulle hieman vieraaksi koulutukseni aikana, mutta nyt olen päässyt tutustumaan siihen. Asiakasryhmässä itsessään on paljon eroavaisuuksia, verrattuna toimintaani aiempien asiakkaideni kanssa.

Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kanssa toimiessa huomasin, että keskustellessa valttia ovat rauhallisuus ja luottamuksellisen suhteen luonti asiakkaan kanssa.  Monet asiakkaista olivat sulkeutuneita ja puhuivat vain, kun heitä puhutteli. Vastaukset olivat myös hyvin vähäsanaisia suurimmalla osalla. Monista asiakkaista huomasi, että he eivät oikein luota uusiin ihmisiin, eivätkä siksi halua juurikaan kertoa asioistaan.

Voimalassa ollessani sain hyviä kokemuksia näiden asiakkaiden kanssa toimimisesta. Sain myös luotua asiakassuhteita, jotka olivat merkityksellisiä ja tavoitteellisia asiakkaalle. Aluksi kommunikointi oli hieman jäykkää ja en oikein osannut toimia näiden asiakkaiden kanssa, mutta heidän kanssa työskentely on palkitsevaa. Pikkuhiljaa keskustelutaitonikin kehittyivät ja kommunikointi helpottui ja muuttui luonnollisemmaksi.

Fysioterapeuttiopiskelija Oona

Terveisiä diabetesleiriltä!

Hei! Olen toisen vuoden fysioterapiaopiskelija ja suoritan 5vk harjoittelu jaksoa Voimalassa. Suoritan harjoittelun tiimi 1:ssä eli pääsen työskentelemään etenkin lasten ja nuorten parissa. Voimalassa on paljon erilaisia projekteja ja päätinkin päästää teidät nyt kurkistamaan hieman tarkemmin yhden projektin sisään. Lähdimme tekemään yhteistyötä Joensuun seudun diabetes ry:n kanssa, järjestäen nuorille 1tyypin diabeetikoille vertaistuellisen leirin. Suunnittelimme yhdessä diabetesliiton vertaistukiohjaajan kanssa leirin aikataulut ja toiminnat ennen leirin alkamista, jonka jälkeen viikonloppumme yhdessä Kolilla alkoi.

Ensimmäisenä päivänä ajoimme Kolille yhteisellä bussilla lasten kanssa, jossa majoituimme vanhan koulun majatalolla. Aloitimme asettumisen jälkeen meidän ohjaamillamme tutustumisleikeillä, minkä jälkeen söimme. Ruokailua ennen saimmekin huomata heti, miten arki diabeteksen kanssa toimii. Ennen ruokailua mittailtiin sokerit, jonka jälkeen laskeskeltiin hiilihydraatit ruuasta ja annosteltiin insuliinit, joko insuliinipumpulla tai insuliinikynällä. Leirillä neljän Voimala-opiskelijan lisäksi oli diabetesliiton koulutettu vertaistukiohjaaja, jonka vastuu oli tarkkailla lasten sokereita, laskea heidän kanssaan hiilihydraatit ruualle ja hoitaa muut hoidolliset ja vertaistuelliset toimenpiteet. Me ohjasimme lapsille pelejä ja leikkejä vapaa ajalla ja autoimme leirin yleisissä järjestelyissä.

Toisena päivänä aloitimme päivän leiriolympialaisilla, jonka jälkeen lähdimme Loma-Kolia kohti, jossa meitä odotti ohjattua toimintaa lumikenkäillen rinteitä ylös ja pulkkamäkeä laskien alas. Tavallisen leireilyn ohella oli muistettava myös diabetes, joten katsoimme sokereita ja nautiskelimme välipaloja toimintojen lomassa. Illaksi palasimme majatalolle, jossa lapset puhuivat diabeteksestaan ja jakoivat tietoa meille ohjaajillekin. Illalla paistelimme vielä katoksessa yhdessä vaahtokarkkeja leirin lopun kunniaksi. Kun me menimme nukkumaan, jatkoi vertaistukiohjaaja sokereitten tarkistelua yöhön. Päivän liikunnalla ja karkin syönnillä oli vaikutuksensa sokereihin ja illalla niitä seurailtiinkin tarkkaan.

 

 

 

 

 

 

Viimeisenä päivänä pakkailimme ja pelasimme vielä yhteisesti muutamat pelit. Lapset olivat harmissaan kotiin lähdöstä, joten voinen todeta, että leiri oli onnistunut kokonaisuus. Leirillä ohjaajana pääsi hyvin sisälle pitkäaikaissairaan lapsen arkeen ja etenkin diabeteksen hoitoon. Leiri opetti hyvin lapsen kohtaamista ja etenkin sairauden näkökulmasta. Lapset opettivat meitä diabeteksesta ja mahdollisuus nähdä näin läheltä useamman päivän ajan diabeetikkolapsen arkea oli ainutlaatuinen eikä mahdollista monessakaan muussa harjoittelupaikassa. Yhteistyö diabetesyhdistyksen kanssa oli positiivinen kokemus ja saimme paljon oppia heiltä diabetekseen liittyen. Me taas toimme osaamisemme ryhmänohjauksesta leirille.

Taru, fysioterapeuttiopiskelija

Moikka kaikille!

Olen Virpi, kolmannen vuoden sairaanhoitajaopiskelija ja suoritin Voimalassa perhehoitotyön harjoitteluni, jonka kesto oli viisi viikkoa. Voimalasta olin saanut kuulla monenlaista palautetta niin hyvässä kuin huonossakin, joten odotin hieman mielenkiinnolla, mitä kaikkea tekemistä Voimala lopulta tarjoaa. 

Opettavaisin kokemus on ollut oma aika -perhe ja ylipäänsä pienten lasten kohtaaminen. Meitä oli yhteensä neljä opiskelijaa meidän perheelle, koska siellä oli neljä lasta. Pienimmät kaksi olivat kaksosvauvat, joiden hoivaamisen tarvittiin aina vähintään yhden, ellei kahden opiskelijan voimavarat. Olin todella yllättynyt siitä, miten vanhemmat luottivat antaa pienetkin vauvat meidän huomaamme ja lähtivät rennoin mielin pois kotoaan pariksi tunniksi. Lasten ja perheen kanssa toimiminen oli mukavaa. 

Mielenkiintoista oli myös käydä ohjaamassa yläasteikäisiä nuoria. Varsinkin sen pohtiminen, kuinka heidät saadaan osallistumaan ensiapurasteille tekemään asioita. Se vaati houkuttelua ja napakkaa työskentelyä, mikä mielestäni onnistui hyvin meidän tiimiltä. Koko meidän tiimi toimi todella hyvin yhteen, mikä auttoi välilläkin varsin hektiseen työtahtiin. 

Mielestäni Voimala-harjoittelu oli mielenkiintoinen kokemus, koska sain ohjata monia ryhmiä ja suunnitella tapahtumia. Ryhmänohjausta ei mielestäni ole tullut omassa opiskelussani, joten oli hyvä saada kokemusta ja osaamista tältäkin osa-alueelta. Vastuu omasta työskentelystä opetti hallitsemaan ajankäyttöä ja suunnitelmallisuutta. 

Virpi, sairaanhoitajaopiskelija

Hyvinvoinnin tukeminen Voimalassa

Hei!

Olen Katariina ja opiskelen toista vuotta fysioterapeutiksi. Suoritan toisen harjoittelun Voimalassa. Harjoitteluni kestää viisi viikkoa. Fysioterapian koulutuksessa meillä ei ole luokiteltu teemoittain harjoitteluja. Päädyin Voimalaan, sillä halusin päästä toimimaan lasten kanssa ja näin tässä loistavan mahdollisuuden siihen. Asetin harjoittelun tavoitteeksi juurikin lapsen havainnointiin liittyvän tavoitteen. Toinen tavoitteeni liittyi moniammatilliseen yhteistyöhön, sillä tällä hetkellä meillä on täällä fysioterapeuttiopiskelijoita sekä sairaanhoitajaopiskelijoita.

Hyvinvoinnin näkökulma näkyy projekteissa ja asiakastyöskentelyissä. Pääsin toteuttamaan harjoittelun aikana kotiutumisen tuen asiakkaan kuntoutusta. Asiakkaalla oli monta erilaista diagnoosia, mutta ne eivät ole tuokiossa pääosassa. Asiakkaan lisäksi huomioidaan asiakkaan omaisten hyvinvointi ja jaksaminen. Ollessamme asiakkaan luona keskityimme asiakkaan hyvinvointiin ja kuntoukseen tekemällä jumppaa. Lisäksi keskityimme mielenhyvinvointiin tekemällä asiakkaalle mielekästä tekemistä kuten leipomista. Tuokion ajan asiakkaan omainen teki omaa mielekästä tekemistä, esimerkiksi hän kävi kävelylenkillä.

Olin mukana myös Oma aika-perhekäynneillä, missä myös toteutui hyvinvoinnin näkökulma. Perheeseen mentiin tukemaan vanhempien jaksamista olemalla lapsien kanssa, jotta vanhemmat saavat kahden keskeistä omaa aikaa. Lapsien kanssa teimme monipuolisesti erilaisia asioita, kuten leikkiä, piirtelyä ja ulkoilua. Lapsien hyvinvoinnin tukeminen näkyi siinä, että lapset saivat meiltä koko huomion käynnin ajan. Lisäksi ohjasimme lapsen kehitystä tukevaa toimintaa, esimerkiksi liikuntaleikkejä sekä lapset saivat onnistumisen kokemuksia toiminnasta. Onnistumisen kokemukset ja positiivinen palaute tukevat lapsen minäkuvan vahvistumista.

Katariina, fysioterapeuttiopiskelija

Oma aika-asiakas

Olen Sonja ja olen sairaanhoitajaopiskelija. Voimalassa suoritin ikäosaamisen harjoittelun. Harjoitteluni kesti hieman pitempään, sillä välissä minulla oli teoriaviikkoja ja olin poissa Voimalan toiminnasta näillä viikoilla. Olin mukana useassa eri projektista, mutta mieleenpainuvin oli oma aika-palvelun asiakas.

Kävin yhdessä fysioterapeuttiopiskelijaparini kanssa erään ikäihmisen luona, joka oli omaishoidettavana. Alkuun mies oli hieman varauksellinen käyntiemme suhteen, mutta loppu ajasta hän jo odotti meidän tuloamme. Käynnit opettivat minulle paljon yksilöohjaamista sekä omaisen huomioimisesta. Vaikka tarkoituksena oli, että omaishoitaja saa omaa aikaa, niin meidän käyntiemme aikaan puoliso jäi kuitenkin melkein aina kotiin. Huomasimme, että myös omaishoitaja kaipasi juttuseuraa ja niinpä aloimme keskustella hänen kanssaan asioista, joista hän halusi keskustella. Käyntimme olivat molemmille tärkeitä ja molemmat saivat paljon irti toiminnasta.

On tärkeää, että tällaisilla käynneillä yhteistyö toimii myös oman työparin kanssa. Meillä oli loistava tiimi ja toimintamme sujui ongelmitta. Tämä vaikutti paljon projektin onnistumiseen.

Sonja, sairaanhoitajaopiskelija

Asiakkaan kohtaaminen ja mielenterveyden häiriöt

Olen toisen vuoden fysioterapeuttiopiskelija Minna ja suoritan Voimalassa toista harkkaani, joka kestää viisi viikkoa. Nyt harkkani alkaa olla ohitse ja tässä blogipostauksessa keskityn pohtimaan mielenterveyshäiriöiden vaikutusta asiakastilanteissa omien kokemuksieni pohjalta.

Itselläni on yksi AULIS- asiakas, jonka kanssa mielenterveyshäiriö näkyy asiakastapaamisilla jonkin verran ja hän tuo puheissaan ilmi omia hankaluuksia. Lisäksi on ollut ryhmiä, joissa on ollut mielenterveyskuntoutujia, esimerkiksi osasto 23L. Asiakastilanteisiin olen mennyt avoimin mielin ja kannustankin kaikkia välttämään ennakkoluuloja ja kohtaamaan mielenterveyshäiriötä sairastavan ihan samalla tavalla kuin kenet tahansa muun.

Mielenterveyshäiriö ei aina näy ulospäin, mutta joillakin voi olla esimerkiksi hankaluutta lähteä kotoa tai kohdata uusia ihmisiä. Itse en ole kohdannut asiakastapaamisissa vielä paniikkikohtausta, vaikka siihen niin sanotusti riski onkin ollut. Kuitenkin on tärkeää kysyä, miten asiakas haluaa, että häntä autetaan ja miten tilanteessa voi toimia, sillä jokainen ihminen on oman itsensä asiantuntija. Kannattaa myös ottaa huomioon oma suhtautuminen asiaan ja miettiä, millä tavalla oma ulosanti vaikuttaa henkilöön. Mielenterveydenhäiriöt ovat kuitenkin suhteellisen yleisiä ja niitä on erilaisia, ja samatkin sairaudet saattavat ilmetä eri henkilöillä monin eri tavoin.

Itse olen huomannut, että tilanne saattaa muuttua nopeastikin saman tapaamisen aikana ja aina on hyvä varautua siihen, ettei tapaaminen mene niin, kuin on suunniteltu. Omalla kohdalla oma käytös ja helposti lähestyttävänä ihmisenä oleminen on asiakastilanteissa tärkeää ja helpottanut toimintaa ja onkin ollut tärkeää muodostaa asiakkaalle positiivinen ilmapiiri, jossa hän saa olla oma itsensä, eikä hänen tarvitse hävetä omaa sairauttaan.

Minna, fysioterapeuttiopiskelija