Harjoittelua alkukesän aikaan

Moikka!

Olen Maria, ja olen kolmannen vuoden sairaanhoitajaopiskelija. Suoritan Voimalassa Perhehoitotyön harjoittelua, joka on toiseksi viimeinen harjoitteluni.

Teen harjoitteluani touko-kesäkuun aikana, jolloin suurempia projekteja ei ollut enää käynnissä. Suurin osa harjoittelustani olikin Oma aika -perheiden sekä yksilöasiakkaiden kanssa työskentelyä. Koska suoritin harjoitteluni normaalia myöhemmin, Voimalassa olevat kaksi tiimiä yhdistyivät. Tämä tarkoitti sitä, että lasten ja perheiden lisäksi työskentelin jonkin verran myös ikäihmisten kanssa. Yksilöasiakkaiden ja perheiden lisäksi joukkoon mahtui lasten päiväleiri Botanialla sekä Pelastakaa Lapset Ry:n kesäleiri Niittylahdessa.

Samaan aikaan Voimalassa kanssani oli kahdesta viiteen opiskelijaa, joiden kanssa työskentely oli mukavaa ja rentoa. Ryhmässämme oli minun lisäksi fyssariopiskelijoita ja yksi terveydenhoitajaopiskelija. Tällä ryhmällä pääsimme toteuttamaan hyvin moniammatillista työtä.

Minulla ei ollut harjoitteluni alussa oikeastaan minkäänlaista käsitystä siitä, mitä ja minkälaista Voimalassa työskentely on. Paljon olin kuullut vain juttuja siitä, että harjoittelutunteja on vaikea saada täyteen. Harjoittelun aikana kuitenkin huomasin, että työtunteja kertyy yllättävänkin nopeasti ja niiden vajaaksi jäämistä ei tarvinnut pelätä. Vaikka suurin osa projekteista olikin loppunut, niin kyllä Voimalassa riitti töitä ihan hyvin.

Oma harjoitteluni ajoittui myöhemmälle keväälle kuin muilla sairaanhoitajaryhmäni opiskelijoilla huhtikuussa olleen polvileikkauksen vuoksi. Harjoittelun siirtäminen myöhemmälle onnistui Voimalassa ongelmitta, eikä perhehoitotyön harjoitteluani tarvinnut jättää syksylle. Syksyllä voin siis huoletta keskittyä syventävään harjoitteluuni, eikä minun tarvitse murehtia valmistumisen viivästymisestä! 😊

 

Maria, sairaanhoitajaopiskelija

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *