DigiSoten kokeilujen tulokset julkaistu

Julkaisussa Nopeat kokeilut sote-alan digitalisaatiota edistämässä esitellään Pohjois-Karjalan DigiSote-hankkeessa toteutettuja kokeiluja. Asiakkaan palveluprosesseihin liittyvien digikokeilujen, kuten lähipiste- ja etälääkärikokeilu, lisäksi hankkeessa toteutettiin digiosaamiseen kehittämiseen liittyviä kokeiluja. Julkaisu esittelee taustalla olleen 100 päivän kokeilumallin ja pyrkii antamaan käytännön välineitä digikokeilujen toteuttamiseen sote-organisaatioissa.

Loppuseminaarin materiaalit

Pohjois-Karjalan DigiSote-hankkeen loppuseminaarissa pohdittiin, miten digitaalisuus muuttaa työtä, osaamisen vaatimuksia ja vuorovaikutusta sosiaali- ja terveysalalla. Seminaarissa kuultiin hankkeessa mukana olleiden kokemuksia digikehittämistyöstä. Esitysten materiaalit:

DigiSote-hankkeen loppuseminaarin 28.11.2018 ohjelma ja ilmoittautuminen

Pohjois-Karjalan DigiSote-hankkeen loppuseminaarissa pohditaan, miten digitaalisuus muuttaa työtä, osaamisen vaatimuksia ja vuorovaikutusta sosiaali- ja terveysalalla. Seminaari on suunnattu sote-alan ammattilaisille ja digitalisaation kehittäjille sekä muille kiinnostuneille.

Aika: Keskiviikko 28.11.2018 klo 12:30 – 15:00.
Paikka: Karelia-ammattikorkeakoulu, Tikkarinne 9, Joensuu. A-talo, iso auditorio.

Ohjelma

12:30 Tervetuloa DigiSote-hankkeen loppuseminaariin.
12:40 Kehittyykö vai köyhtyykö työ, kun älykäs teknologia tulee työpaikalle?
Tutkimusprofessori Tuomo Alasoini, Työterveyslaitos.
13:40 Kahvi
14:00 Kokeiluista käytäntöön – hankkeen tuloksia. Hankkeen osallistujat.
15:00 Tilaisuuden päätös

Seminaari on maksuton ja se välitetään verkon kautta etäosallistujille. Ilmoittautuminen keskiviikkoon 21.11.2018 mennessä sähköisellä lomakkeella. Myös etäosallistujia pyydetään ilmoittautumaan.

Lämpimästi tervetuloa!

Lisätietoja:
Projektipäällikkö Päivi Sihvo paivi.sihvo@karelia.fi, puh. 050 305 8089
Kehittämisasiantuntija Jaana Nykänen jaana.nykanen@siunsote.fi, puh. 013 330 4291

Yhteisvoimin hyvinvointipalveluja uudistamaan!

Arvoisa hyvinvointialan toimija

Kutsumme sinut keskustelemaan siitä, millaiset haasteet yhdistävät meitä hyvinvoinnin ja terveysalan toimijoita eri sektoreilla Pohjois-Karjalassa. Monialaisessa tilaisuudessa pohdimme myös sitä, miten voisimme parhaiten hyödyntää erilaisia voimavarojamme näiden haasteiden ratkaisemiseksi sekä uusien mahdollisuuksien avaamiseksi.

Tämä tilaisuus on sinulle, joka mietit

  • miten uudistua nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä?
  • millaisia muutostarpeita on näkyvissä?
  • millaisia konkreettisia toimenpiteitä tarvitaan muutoksen aikaan saamiseksi esimerkiksi palvelujen tai liiketoiminnan uudistamisen sekä yhteistyön näkökulmasta?

Älä mieti yksin, vaikutetaan tulevaisuuteen yhdessä!

Aika: to 8.11.2018 klo 9-11

Paikka: Karelia-amk, Tikkarinne 9, Joensuu. Tila tarkentuu myöhemmin.

Ilmoittaudu tästä 5.11. mennessä

Lisätiedot:

Päivi Franssila, Karelia-amk, p. 050 315 6571
Minna Korkiakoski, JOSEK Oy, p. 0400 930 641
Katariina Eskelinen, KETI Oy, p. 040 140 7505

 

Sähköisen terveyskyselyn kehittäminen opiskeluterveydenhuoltoon

Karelia-ammattikorkeakoulun ensimmäisen vuoden opiskelijat täyttävät kartoittavan terveyskyselylomakkeen paperiversiona opintojen alkaessa. Terveydenhoitaja siirtää manuaalisesti lomakkeilla olevat tiedot opiskeluterveydenhuollossa käytössä olevaan potilastietojärjestelmä Mediatriin. Paperisten lomakkeiden kerääminen ja tietojen siirtäminen on aikaa vievää ja työlästä. Myös tietosuojan turvaaminen niiden kanssa on haastavaa. Halusimme muutosta paperisten lomakkeiden käsittelyyn ja tietojen siirtämiseen sähköiseen muotoon. Syntyi ajatus sähköisestä terveyskyselystä.

Keskustelimme asiasta Pohjois-Karjalan DigiSote-hankkeen kehittäjäsairaanhoitajan kanssa vuoden 2017 alussa. Sovimme yhteistapaamisen sähköisen terveyskyselyn suunnittelua varten. Tapaamiseen osallistuivat Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskukselta kaksi ICT- suunnittelijaa, hankkeen edustaja ja me terveydenhoitajat. Keskustelimme ensin tarpeistamme ja toiveistamme. Sen jälkeen aloitimme sähköisen terveyskyselylomakkeen suunnittelun keskustelun ja käytössä olleen paperisen lomakkeen pohjalta.

Suunnittelimme Medinettiin kyselyn, johon on jaoteltu kysymykset aihealueittain eri otsikoiden alle. Kysymyksillä selvitetään opiskelijan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveydentilaa sekä opiskelukykyä ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Lomaketta jouduttiin muokkaamaan useaan otteeseen, jotta se saatiin vastaamaan potilastietojärjestelmä Mediatrissa olevia rakenteellisen kirjaamisen otsikoita. Kyselyn toteuttamisen ja teknisen puolen hoitivat ICT-suunnittelijat. DigiSote-hankkeelta saimme apua prosessin kuvaamiseen ja raportoinnin suunnitteluun.

Syksyllä 2017 pilotoimme kyselyn aloittavista ryhmistä sosionomiopiskelijoille ja keväällä 2018 kysely toteutettiin tammikuussa aloittaneille sairaanhoitaja-, fysioterapia- ja sosionomiopiskelijoille. Syksyllä 2018 tavoitteena on, että kaikki Karelia ammattikorkeakoulussa aloittavat opiskelijat täyttävät sähköisen terveyskyselylomakkeen. Opiskeluterveydenhuollon järjestämisestä vastaa Siun soten perhe-ja sosiaalipalvelut. Ammattikorkeakoulun opiskeluterveydenhuollossa toimii kaksi koko päiväistä terveydenhoitajaa.

Olemme kokeneet sähköisen terveyskyselyn hyvänä työkaluna työssämme. Sähköinen kysely nopeuttaa tarkastukseen tulevan opiskelijan esitietoihin perehtymistä. Terveystarkastukset ovat ajallisesti lyhentyneet 20 minuuttia ja ohjauksessa ja neuvonnassa voidaan keskittyä opiskelijan tarpeisiin vastaaviin asioihin. Opiskelijan Medinetissä täyttämä terveyskysely siirretään Mediatriin koulu-ja opiskeluterveydenhuollon lehdelle. Tämä vähentää käsin tehtävää työtä huomattavasti ja tietoturva paranee. Lisäksi papereiden keräämiseen ei tarvitse enää käyttää aikaa tai niiden säilyttämiseen ei tarvitse varata tilaa.

Jatkossa saamme kyselyjen tuloksista sekä ryhmä että koulutusaloittain tietoa terveystottumuksista ja mahdollisista terveyteen vaikuttavista riskitekijöistä, kuten tupakointi tai päihteiden käyttö. Lisäksi voimme koota tietoa opiskelukykyyn vaikuttavista tekijöistä kuten oppimisvaikeuksista, mielenterveyteen liittyvistä ongelmista jne. Saamme myös tehtyä visuaalisia kuvioita (esimerkiksi diagrammeja), joissa näkyy kunkin ryhmän tai koulutusalan tilanne tupakoinnin tai päihteiden käytön suhteen. Yhteenvedot mahdollistavat terveysinterventioiden kohdistamisen ryhmittäin tai koulutusaloittain ja voimme myös hyödyntää saamaamme dataa esimerkiksi silloin, kun suunnittelemme VIP-koulutuksia ja hyvinvointipäivien teemoja. Lisäksi saamme hyvää tietoa myös Karelia AMK:n toimijoille opiskelijoidemme hyvinvoinnista. Tulokset myös konkretisoivat esimiehillemme, millaisia haasteita terveydenhoitajan työssä on. Lisäksi työnvaativuuden arviointia voidaan selvittää kyselyissä esiin tulevien ongelmien perusteella.

Tiina Surakka, Terveydenhoitaja, Siun sote

Lisätietoa opiskeluterveydenhuollon järjestämisestä seuraavista julkaisuista:
Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä ehkäisevä suun terveydenhuolto. Asetuksen (380/2009) perustelut ja soveltamisohjeet. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2009:20.
Opiskeluterveydenhuollon opas. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2006:12.

Sote atk-päivät – Digiä ja tunnelmaa

Jyväskylä näytti sään puolesta parhaat puolensa, aurinkoa ja hellettä, osallistuessamme 21.5.2018 Sosiaali- ja terveydenhuollon tietotekniikan ja tiedonhallinnan tutkimuspäiville sekä 22−23.5.2018 Sosiaali- ja terveydenhuollon atk-päiville. Molemmat tapahtumat järjestettiin Jyväskylän Paviljongissa.

Tutkimuspäivien antia

Tutkimuspäivät järjestettiin 21. kerran. Päivillä esitellyt tutkimukset ja kehittämishankkeet sekä niistä laaditut artikkelit koskivat pääosin kansalaisten käytössä olevia sähköisiä palveluja, ammattilaisten käyttämiä tietojärjestelmiä ja niiden käytettävyyttä sekä tiedon uudelleenkäyttöä. Nostamme seuraavaksi esiin havaintoja muutamista päivillä esitellyistä tutkimuksista ja kehittämishankkeista, joiden parissa työskentelemme myös Pohjois-Karjalan DigiSote-hankkeessa. Kaikki tutkimuspäivien artikkelit ovat luettavissa Finnish Journal of eHealth and eWelfaren verkkosivulla.

Erilaisten sähköisten asiointi- ja omahoitopalvelujen määrä on kasvanut terveydenhuollossa vuosien saatossa. Kansalaisten odotetaan niitä myös käyttävän ja ottavan siten entistä aktiivisempaa roolia omahoidossaan. Nina Karisalmi, Johanna Kaipio ja Sari Kujala selvittivät tutkimuksessaan kolmen potilasryhmän (diabetes, sydänsairaus ja syöpä) kokemuksia terveydenhuollon sähköisten palvelujen käytöstä ja ammattilaisilta saamastaan tuesta. Tulosten perusteella palvelujen käytössä henkilöstön rooli motivoijana ja aloitteen tekijänä palvelun käyttöön koettiin hyvin pieneksi. Palveluista oli ehkä mainittu, mutta niiden käyttöön ei kannustettu ja vielä harvempaa oli neuvottu, miten ja mihin niitä käytetään. Vaikka osa kyselyyn vastanneista koki, etteivät he tarvitse apua tai tukea sähköisten terveyspalvelujen käyttöön niin joukossa oli myös niitä, jotka kaipasivat tietoa siitä mitä palveluita on ja mistä ne löytyvät. Vastanneiden joukossa oli myös niitä, jotka olisivat kaivanneet henkilökohtaista opastusta.

Sähköisten terveyspalvelujen onnistunut käyttöönotto ja käyttö vaativat muutoksia ammattilaisten työhön. Johtajien ja esimiesten rooli on keskeinen tämän muutoksen toteutumisessa ja onnistuneessa sähköisen terveyspalvelun käyttöönotossa. Sari Kujala tutkimusryhmineen selvitti johtamisen hyviä käytäntöjä sähköisten omahoitopalvelujen käyttöönotossa. Tutkimuksen kohteena olivat ODA (Omat digiajan hyvinvointipalvelut) ja Virtuaalisairaala 2.0 -hankkeet. Tässä keskitymme ODAa koskeviin tuloksiin. Kyselyyn vastanneet sote-esimiehet suhtautuivat melko kriittisesti hyvien käytäntöjen käyttöön omassa yksikössään ODA-palvelujen käyttöönoton yhteydessä. Vastaajat uskoivat siihen, että koulutusta annetaan riittävästi. Muissa väittämien kuten käyttöönoton vastuuhenkilön nimeäminen, tavoitteiden asettaminen ja hyötyjen mittaamisen suunnittelu olivat vielä tekemättä. Osan saattaa selittää kyselyn toteutuksen ajankohta, alkuvuosi 2017, suhteessa silloiseen ”ODA-vaiheeseen”. Tutkimuksessa tunnistettiin lukuisia hyviä käytäntöjä sähköisten palvelujen käyttöönottoon.

 

Atk-päivien nostot

Järjestyksessään 44. Sosiaali- ja terveydenhuollon atk-päiville kokoontui noin 1600 asiantuntijaa kuulemaan ajankohtaista asiaa esimerkiksi maakuntien SOTE-toteutuksista ja yhteistyöhankkeista, uusista sairaalahankkeista ja kuinka tietotekniikkaa niissä hyödynnetään. Päiviin mahtui myös luentoja robotiikasta ja IoT-toteutuksista, EU-tietosuoja-asetuksen vaikutuksista, kyberturvallisuudesta, kansalaisten vaikutusmahdollisuuksista omaan hoitoonsa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tietojenkäsittelyn integraatiosta.

Atk-päivät avannut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen nosti puheenvuorossaan keskiöön sen, että sosiaali- ja terveydenhuoltoa pitäisi uudistaa radikaalisti. Asiakkaan ja tämän läheisten roolia pitäisi vahvistaa. Digitaalisten palvelujen, tekoälyn ja robotiikan hyödyntäminen nykyistä tehokkaammin tarjoavat oivat mahdollisuudet asiakkaan roolin vahvistamiseen ja toisaalta myös siihen, että asiakkaan hoito tapahtuu terveysaseman tai sairaalan sijaan kotona.

Molempina päivänä olleet tuotteet ja toteutukset tutuksi sessiot tarjosivat monipuolisen ja kiinnostavan katsauksen siihen, mitä kaikkea digitaalisten palvelujen markkinoilla on tarjolla. Käytössä ollut Brella-sovellus tarjosi mahdollisuuden etsiä kiinnostavia henkilöitä ja sopia heidän kanssaan kätevästi tapaamisen. Etenkin yritysten edustajat hyödynsivät tätä mahdollisuutta tehokkaasti.

Päätössessiossa Business Finlandin johtaja Pekka Sivonen pohti saadaanko tekoälystä terveydenhuoltoon tehokas renki vai alammeko vastustaa kehitystä esimerkiksi sen vuoksi, että tekoäly ja sen mahdollisuudet ovat meille vieraita. Sivonen nosti esiin tekoälyn tuoman muutoksen työelämässä ja sen myötä tapahtuvan osaamistarpeiden muutoksen. Hän korosti, että miljoona suomalaista tarvitsee täydennys- tai uudelleenkoulutusta.

Toisen päivän lopussa pääsimme kuulemaan koodari, lastenkirjailija Linda Liukasta, joka on tullut tutuksi etenkin kirjasarjastaan, jossa opetetaan lapsille ohjelmointia. Hän esitteli ohjelmoinnin peruslogiikkaa käytännönläheisesti systeemiajattelun kautta.

Atk-päivien luennot ovat ladattavissa tapahtuman Materiaalit -verkkosivulla.

Luentosessioiden lisäksi tarjolla oli koko tapahtuman ajan kattava tuotteiden ja palvelujen esittelyalue, jossa oli varattuna erillinen osa startup-yrityksille. Niitä oli paikalla yksitoista, ja kaikkiaan näytteilleasettajia oli noin 100. Niistä mainittakoon esimerkiksi Health Lab kehitys- ja innovaatioitoimintaa koordinoivat Kuopio Health Lab ja Oulu Health Lab. Näissä pisteissä meitä erityisesti kiinnosti, että kuinka sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen osaamisen kehittäminen on huomioitu vai onko kyseessä enemmän yritysten toimintaedellytysten parantaminen ja yksiköiden toimiminen testialustana.

Atk-päivien parasta antia oli ehkä kuitenkin mahdollisuus keskustella erilaisten ihmisten kanssa ja kylvää tulevan yhteistyön siemeniä.

Vesa Huttunen, Karelia-ammattikorkeakoulu
Jaana Nykänen, Siun sote

Opinnäytetyönä etävastaanoton kehittäminen

Kesäauringon lämmittäessä tuntuu vapauttavalta muistella vuoden kestänyttä uurastusta YAMK opinnäytetyön parissa. Tiesimme opinnäytetyön tekemisen vaativan todella paljon aikaa, sitkeyttä sekä paneutumista aiheeseen, joten halusimme tehdä työn aiheesta, joka olisi mielenkiintoinen ja liittyisi tulevaisuuden terveydenhuollon palveluihin. Erilaiset etänä annettavat terveydenhuollon palvelut yleistyvät kovaa vauhtia. Halusimme olla mukana kehittämässä uusia ja asiakaslähtöisiä palveluita. Siihen tarjoutuikin loistava tilaisuus, kun saimme toimeksiannon opinnäytetyölle Pohjois-Karjalan DigiSote-hankkeelta. Opinnäytetyö antoi meille loistavan tilaisuuden perehtyä kattavasti kansainväliseen tietoon etäkonsultoinnista ja saimme myös kokemusta kehittämistyön läpiviemisestä.

Etävastaanotto on ratkaisu laadukkaiden palvelujen tarjoamiseksi sijainnista riippumatta. Se mahdollistaa myös kustannustehokkaat terveydenhuollon palvelut sekä asiakkaille että palveluntarjoajille. Etävastaanoton avulla voidaan muun muassa parantaa hoidon laatua, tarjota turvallista, nopeaa ja laadukasta terveydenhuoltoa sekä välttää matkustuskustannuksia. Etävastaanotolla voidaan esimerkiksi turvata kaukaisella sijainnilla olevien terveysasemien palveluita tai hyödyntää resurssit kokonaisvaltaisesti tarjoamalla yli jäävät resurssit muiden käyttöön.

Teimme kliinisen asiantuntijan ylempään korkeakoulututkintoon liittyvän opinnäytetyön DigiSote-hankkeen toimeksiantona Siun sotelle. Opinnäytetyönä kehitimme etävastaanoton toimintamallit Pohjois-Karjalan Vaarakuntien terveysasemille yhdessä terveysasemien henkilökunnan ja kuntien asukkaiden kanssa. Tuotoksina syntyivät mallit etävastaanottoa suunniteltaessa huomioitavista tekijöistä ja etävastaanoton etenemisestä. Lisäksi kuvasimme etäkonsultoinnin tarjoamat mahdollisuudet. Toimintamallit muodostettiin yhdistäen kehittämistyön tuloksia ja kansainvälistä tuoretta tutkimustietoa. Opinnäytetyömme tarjoaa kattavan suomenkielisen tietopaketin etävastaanotoista sekä etänä annettavista terveydenhuollon palveluista. Kehittämistyö on tehty Pohjois-Karjalan Vaarakuntien käyttöön, ajatellen kuitenkin laajempaa hyödynnettävyyttä myös muissa vastaavanlaisissa terveydenhuollon yksiköissä ja etäpalveluja suunniteltaessa.

Jonna Konttinen ja Niina Linervo
Kliinisen asiantuntijan tutkinto-ohjelma, Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
Lisätietoja: jonna.konttinen@siunsote.fi tai niina.linervo@siunsote.fi

Konttinen, J. & Linervo, N. 2018. Etävastaanoton kehittäminen Pohjois-Karjalan Vaarakunnissa. YAMK opinnäytetyö. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, tutkinto-ohjelma. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

Kiitos opinnäytetyömme ohjaajille:
Sari Järvinen ja Katja Raitio, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Heli Jääskeläinen, Siun sote / DigiSote-hanke
Päivi Sihvo, Karelia-ammattikorkeakoulu / DigiSote-hanke

Uusinta tietoa eHealth and Telemedicine konferenssista

Kauniina keväisenä päivänä laivan irtautuessa Katajanokan satamasta kohti Tukholmaa, käynnistyi Suomen telelääketiede ja eHealth seuran (Finnish Society of Telemedicine and eHealth, FSTeH) järjestämä kansainvälisen konferenssi. Konferenssin teemat toivat esiin kansainvälisen ja pohjoismaisen terveys- ja informaatioteknologian eri suuntauksia ja ratkaisuja laajasti ja monipuolisesti. FSTeH:n tehtävänä on ollut perustamisvuodestaan 2004 lähtien edistää terveyttä välittämällä tietoa telelääketieteen ja informaatioteknologian mahdollisuuksista terveyspalveluissa. Konferenssin lähes 250 osallistujaa tulivat 23 maasta ja puhujat edustivat laajasti erilaisia organisaatioita niin yritys-, järjestö- kuin koulutus- ja tiedemaailmastakin. Pohjois-Karjalan Digisote-hanke esittäytyi konferenssissa yhdessä Pohjois-Savon Digisote-hankkeen kanssa posterilla, joka esitteli hankkeissa sovellettua ketterää kokeilukulttuuria. Kaksipäiväisen laivakonferenssin ohjelma oli hyvin tiivis. Tarjolla oli suurimman osan aikaa kaksi rinnakkaista sessiota. Tukholmassa ohjelmaan kuului vierailuja mm. paikallisiin vienninedistämisorganisaatioihin ja ict-alan yrityksiin.

Konferenssin avasi ministeri Annika Saarikko, jonka mukaan eTerveyden sijaan tulisi puhua vain terveydestä, koska sähköiset terveyspalvelut ovat jo nykyisin normaali osa terveyspalveluja. Sydänyhdistyksen puheenjohtajana Tuija Brax puolestaan toi esille, miten sydänsairauksien akuutti hoito Suomessa on kansainvälistä huipputasoa, mutta sydänsairauksien kuntoutukseen ja ennalta ehkäisyyn tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Tässä sähköiset palvelut ja teknologian hyödyntäminen olisi otettava avuksi. Brax nosti esiin myös asiakkaan muuttuvan ja entistä aktiivisemman roolin tulevaisuuden terveyspalveluissa. Kun asiakas saa valita, missä häntä hoidetaan, on tärkeää tuottaa luotettavaa tietoa tarjolla olevien palveluiden laadusta, jonka tiedon perusteella asiakas voi tehdä valintansa. Tarvitaan laaturekistereitä, ei mainontaa, Brax korosti. Myös kommunikaation laatu nousee tulevaisuuden palveluissa entistä tärkeämpään asemaan. Tutkimusten mukaan lääkärin valintaan vaikuttaa eniten potilaan kokemus kohtaamisen laadusta lääkärin kanssa. Brax nosti esiin tarpeen pitää huolta myös niistä, jotka ovat vaarassa jäädä digitaalisesti tuotettujen palveluiden ulkopuolelle.

Lääkäri Santeri Seppälä ennusti tekoälyn roolin kasvavan merkittävästi lääkärin työssä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Vielä lääkäreitä ei kuitenkaan kouluteta Suomessa big datan ja koneoppimisen hyödyntämiseen, toisin kuin esim. Britanniassa. Tulevaisuudessa lääkäri saa sähköisistä lähteistä valtavan määrän tietoa, jonka pohjalta tekoäly kykenee tekemään tietyt johtopäätökset huomattavasti luotettavammin kuin ihminen. Kuitenkin Seppälän mukaan lääkäriä tarvitaan edelleen, koska empatiaa ja ihmisen kohtaamista ei voi korvata koneilla tai teknologialla. Vantaan kaupungissa on kokeiltu tekoälyn ohjaamaa oiretiedustelua, jonka pohjalta vain osa yhteydenoton tehneistä asiakkaista ohjautui lääkärin vastaanotolle. Kokeilu tuotti taloudellista säästöä noin 30 euroa asiakasta kohti.

THL:n tutkija Hannele Hyppönen oli tutkinut kansalaisten kokemuksia sähköisistä palveluista. Suomalaisilla on tutkimuksen mukaan hyvät perustaidot sähköisten ja mobiilipalvelujen käyttöön sekä myönteinen asenne niiden käyttöä kohtaan. Suurin osa vastanneista (68%) oli käyttänyt ainakin jotain sähköistä palvelua viimeisen vuoden aikana, esimerkiksi tarkastellut omia terveystietojaan tai lääkemääräyksiään verkossa. Palvelutarjonta on kasvanut voimakkaasti, mutta niiden saavutettavuudessa on Hyppösen mukaan edelleen paljon haasteita. Suurimpana (35 %) esteenä palvelujen käytölle tutkimuksessa paljastui uskomus, etteivät sähköpostiviestit voi korvata kohtaamista kasvokkain. Osan (n. 20 %) mielestä sähköisten palvelujen käyttö oli liian monimutkaista tai esteenä koettiin taitojen riittämättömyys palvelujen käyttöön. 15 %:lla vastaajista ei ollut käytettävissä omaa tietokonetta ja internet-yhteyttä.  Neljäsosa vastaajista koki sähköisten palvelujen tukevan omahoitoa ja hyvinvointia. Sähköisten palvelujen suurimpina etuina nähtiin ajan ja rahan säästö, hoidon parantuminen ja palveluiden nopeampi saatavuus. Sähköisen seurannan ja mittausten avulla oli mahdollista vähentää vastaanottokäyntejä, mikä oli noin kolmannekselle merkittäväksi koettu etu. Etäyhteyksiä arvostettiin mm. vertaistuen ja palveluohjauksen muodossa.

Terveystalon lääkäri Päivi Metsäniemi nosti esiin haasteet sähköisten palvelujen käytäntöön viemisessä. Ei riitä, että olemassa olevat palvelut sähköistetään, vaan tarvitaan ennen kaikkea toimintatapojen muutosta ja uudenlaista ajattelua palvelujen tuottamisessa. Metsäniemen mukaan asiakkaan valtaistuminen digitalisaation myötä haastaa asiakkaan ja ammattilaisten kohtaamisen muutokseen ja nostaa esiin uudenlaisia ammatillisia osaamistarpeita. Metsäniemen mukaan näitä asioita ei vielä riittävästi osata ottaa huomioon terveyspalveluissa.

Kuvassa muutamia terveyspalvelujen tulevaisuuden muutostrendejä.

OuluHealth palkittiin tilaisuudessa innovatiivisen ja eri sektoreita yhdistävän terveyttä edistävän ekosysteemin kehittämisestä Oulun seudulla. Oulun Eco Health System muodostaa kokonaisuuden, jossa kansalaisten hyvinvointia ja terveyttä ovat monipuolisesti edistämässä niin yritykset, julkinen sektori ja koulutusorganisaatiot yhteistyössä.

Kaiken kaikkiaan hyvin antoisa konferenssi yritysvierailuineen Tukholmassa. Päällimäiseksi jäi tunne, että vaikka Pohjois-Karjalassa ehkä olemmekin digitalisaation hyödyntämistä terveysalalla monilta osin vasta käynnistelemässä, suunta on kuitenkin ihan oikea!