Sote atk-päivät – Digiä ja tunnelmaa

Jyväskylä näytti sään puolesta parhaat puolensa, aurinkoa ja hellettä, osallistuessamme 21.5.2018 Sosiaali- ja terveydenhuollon tietotekniikan ja tiedonhallinnan tutkimuspäiville sekä 22−23.5.2018 Sosiaali- ja terveydenhuollon atk-päiville. Molemmat tapahtumat järjestettiin Jyväskylän Paviljongissa.

Tutkimuspäivien antia

Tutkimuspäivät järjestettiin 21. kerran. Päivillä esitellyt tutkimukset ja kehittämishankkeet sekä niistä laaditut artikkelit koskivat pääosin kansalaisten käytössä olevia sähköisiä palveluja, ammattilaisten käyttämiä tietojärjestelmiä ja niiden käytettävyyttä sekä tiedon uudelleenkäyttöä. Nostamme seuraavaksi esiin havaintoja muutamista päivillä esitellyistä tutkimuksista ja kehittämishankkeista, joiden parissa työskentelemme myös Pohjois-Karjalan DigiSote-hankkeessa. Kaikki tutkimuspäivien artikkelit ovat luettavissa Finnish Journal of eHealth and eWelfaren verkkosivulla.

Erilaisten sähköisten asiointi- ja omahoitopalvelujen määrä on kasvanut terveydenhuollossa vuosien saatossa. Kansalaisten odotetaan niitä myös käyttävän ja ottavan siten entistä aktiivisempaa roolia omahoidossaan. Nina Karisalmi, Johanna Kaipio ja Sari Kujala selvittivät tutkimuksessaan kolmen potilasryhmän (diabetes, sydänsairaus ja syöpä) kokemuksia terveydenhuollon sähköisten palvelujen käytöstä ja ammattilaisilta saamastaan tuesta. Tulosten perusteella palvelujen käytössä henkilöstön rooli motivoijana ja aloitteen tekijänä palvelun käyttöön koettiin hyvin pieneksi. Palveluista oli ehkä mainittu, mutta niiden käyttöön ei kannustettu ja vielä harvempaa oli neuvottu, miten ja mihin niitä käytetään. Vaikka osa kyselyyn vastanneista koki, etteivät he tarvitse apua tai tukea sähköisten terveyspalvelujen käyttöön niin joukossa oli myös niitä, jotka kaipasivat tietoa siitä mitä palveluita on ja mistä ne löytyvät. Vastanneiden joukossa oli myös niitä, jotka olisivat kaivanneet henkilökohtaista opastusta.

Sähköisten terveyspalvelujen onnistunut käyttöönotto ja käyttö vaativat muutoksia ammattilaisten työhön. Johtajien ja esimiesten rooli on keskeinen tämän muutoksen toteutumisessa ja onnistuneessa sähköisen terveyspalvelun käyttöönotossa. Sari Kujala tutkimusryhmineen selvitti johtamisen hyviä käytäntöjä sähköisten omahoitopalvelujen käyttöönotossa. Tutkimuksen kohteena olivat ODA (Omat digiajan hyvinvointipalvelut) ja Virtuaalisairaala 2.0 -hankkeet. Tässä keskitymme ODAa koskeviin tuloksiin. Kyselyyn vastanneet sote-esimiehet suhtautuivat melko kriittisesti hyvien käytäntöjen käyttöön omassa yksikössään ODA-palvelujen käyttöönoton yhteydessä. Vastaajat uskoivat siihen, että koulutusta annetaan riittävästi. Muissa väittämien kuten käyttöönoton vastuuhenkilön nimeäminen, tavoitteiden asettaminen ja hyötyjen mittaamisen suunnittelu olivat vielä tekemättä. Osan saattaa selittää kyselyn toteutuksen ajankohta, alkuvuosi 2017, suhteessa silloiseen ”ODA-vaiheeseen”. Tutkimuksessa tunnistettiin lukuisia hyviä käytäntöjä sähköisten palvelujen käyttöönottoon.

 

Atk-päivien nostot

Järjestyksessään 44. Sosiaali- ja terveydenhuollon atk-päiville kokoontui noin 1600 asiantuntijaa kuulemaan ajankohtaista asiaa esimerkiksi maakuntien SOTE-toteutuksista ja yhteistyöhankkeista, uusista sairaalahankkeista ja kuinka tietotekniikkaa niissä hyödynnetään. Päiviin mahtui myös luentoja robotiikasta ja IoT-toteutuksista, EU-tietosuoja-asetuksen vaikutuksista, kyberturvallisuudesta, kansalaisten vaikutusmahdollisuuksista omaan hoitoonsa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tietojenkäsittelyn integraatiosta.

Atk-päivät avannut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen nosti puheenvuorossaan keskiöön sen, että sosiaali- ja terveydenhuoltoa pitäisi uudistaa radikaalisti. Asiakkaan ja tämän läheisten roolia pitäisi vahvistaa. Digitaalisten palvelujen, tekoälyn ja robotiikan hyödyntäminen nykyistä tehokkaammin tarjoavat oivat mahdollisuudet asiakkaan roolin vahvistamiseen ja toisaalta myös siihen, että asiakkaan hoito tapahtuu terveysaseman tai sairaalan sijaan kotona.

Molempina päivänä olleet tuotteet ja toteutukset tutuksi sessiot tarjosivat monipuolisen ja kiinnostavan katsauksen siihen, mitä kaikkea digitaalisten palvelujen markkinoilla on tarjolla. Käytössä ollut Brella-sovellus tarjosi mahdollisuuden etsiä kiinnostavia henkilöitä ja sopia heidän kanssaan kätevästi tapaamisen. Etenkin yritysten edustajat hyödynsivät tätä mahdollisuutta tehokkaasti.

Päätössessiossa Business Finlandin johtaja Pekka Sivonen pohti saadaanko tekoälystä terveydenhuoltoon tehokas renki vai alammeko vastustaa kehitystä esimerkiksi sen vuoksi, että tekoäly ja sen mahdollisuudet ovat meille vieraita. Sivonen nosti esiin tekoälyn tuoman muutoksen työelämässä ja sen myötä tapahtuvan osaamistarpeiden muutoksen. Hän korosti, että miljoona suomalaista tarvitsee täydennys- tai uudelleenkoulutusta.

Toisen päivän lopussa pääsimme kuulemaan koodari, lastenkirjailija Linda Liukasta, joka on tullut tutuksi etenkin kirjasarjastaan, jossa opetetaan lapsille ohjelmointia. Hän esitteli ohjelmoinnin peruslogiikkaa käytännönläheisesti systeemiajattelun kautta.

Atk-päivien luennot ovat ladattavissa tapahtuman Materiaalit -verkkosivulla.

Luentosessioiden lisäksi tarjolla oli koko tapahtuman ajan kattava tuotteiden ja palvelujen esittelyalue, jossa oli varattuna erillinen osa startup-yrityksille. Niitä oli paikalla yksitoista, ja kaikkiaan näytteilleasettajia oli noin 100. Niistä mainittakoon esimerkiksi Health Lab kehitys- ja innovaatioitoimintaa koordinoivat Kuopio Health Lab ja Oulu Health Lab. Näissä pisteissä meitä erityisesti kiinnosti, että kuinka sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen osaamisen kehittäminen on huomioitu vai onko kyseessä enemmän yritysten toimintaedellytysten parantaminen ja yksiköiden toimiminen testialustana.

Atk-päivien parasta antia oli ehkä kuitenkin mahdollisuus keskustella erilaisten ihmisten kanssa ja kylvää tulevan yhteistyön siemeniä.

Vesa Huttunen, Karelia-ammattikorkeakoulu
Jaana Nykänen, Siun sote