Silva-metsänäyttelyn hiilijalanjälki ja päästökompensaatio

Opinnäytetyö Silva-metsänäyttelyn 2019 hiilijalanjäljestä on julkaistu. Työn on tehnyt Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelija Sanna Salmi UusiutuWat-hankkeen toimeksiantona. Työn tarkoituksena oli selvittää tapahtuman hiilijalanjälki sekä lisäksi työssä arvioitiin hiilijalanjäljen kompensoinnin kustannuksia sekä selvitettiin mielipidekyselyn avulla näytteilleasettajien näkökulmia päästökompensaatiosta sekä siihen osallistumisesta.

Hiilijalanjäljen selvittäminen on nykyään yhä ajankohtaisempaa eri prosesseille, tuotteille ja tapahtumille kasvaneen ilmastohuolen ja -tietoisuuden takia. Hiilijalanjälki näyttää sen, kuinka paljon laskennan alla oleva kohde kokonaisuudessaan aiheuttaa ilmakehään kasvihuonekaasuja. Laskenta ottaa huomioon myös muut kasvihuonekaasut kuin hiilidioksidin, mutta esittää sen ns. hiilidioksidiekvivalentteina. Hiilijalanjäljen selvittämisen avulla voidaan tarkastella päästölähteitä ja sitä, voidaanko niiden aiheuttamiin päästöihin vaikuttaa sekä voidaanko päästöjä kompensoida hiilikompensaatiolla.

Laskennassa käytettiin taustatietoina mm. vierailijoiden ja näytteilleasettajien liikkumista, majoittumista, vedenkulutusta, ruoankulutusta, sähkönkulutusta sekä jätemääriä, joiden perusteella hiilijalanjälki laskettiin. Laskennan taustalla olevat tiedot kerättiin kyselyillä tapahtuman vierailta sekä näytteilleasettajilta. Lisäksi tietoa kerättiin tapahtuman järjestäjäorganisaatioilta.

UusiutuWat hankkeen yhtenä tavoitteena on tarjota tukea hiilijalanjäljen selvittämiseen ja hiilineutraalisuuden tavoitteluun. Hiilineutraalisuuden tavoitteluun liittyy päästöjen vähentämisen ohella myös niiden kompensointi eli hyvittäminen. UusiutuWat – hanke vastaa tähän alueen, kuntien ja yritysten kannalta merkittävään kehittämistarpeeseen mm. selvittämällä alueellisen kompensaatioiden mahdollisuuksia.

Opinnäytetyön keskeisiä tuloksia

Työn tuloksena Silva-metsänäyttelyn hiilijalanjäljeksi saatiin laskennan perusteella 290,77 tonnia CO2-ekvivalenttia. Päästöistä suurin osa, yli 90 %, muodostui vierailijoiden ja näytteilleasettajien liikennöinnistä. Seuraavaksi suurimman osan muodostivat majoittuminen, catering ja jätteet. Vedenkulutuksen päästöt ovat hyvin pieniä, alle prosentin kokonaispäästöistä. Tapahtumassa käytössä olevan vihreän sähkön käytöstä ei lasketa päästöjä hiilijalanjälkeen.

Opinnäytetyön tutkimuksen mukaan lasketun hiilijalanjäljen, 290,77 t CO2e, perusteella voidaan laskea hinta-arvio hiilijalanjäljen kompensoinnista. Kompensointeja järjestävältä Nordic Offsetilta saatu arvio kompensoinnin hinnaksi on 10–12 €/t CO2e (arvio on huhtikuulta 2019). Tällöin kompensoinnin hinnaksi muodostuisi 2907,7–3489,3 €.

Mielipidekysely hiilijalanjäljen kompensoinnista toteutettiin näytteilleasettajille ja kyselyn vastausprosentti oli 8,6 %. Vastaajista yli puolet ilmoitti kokevansa Silva-metsänäyttelyn hiilineutraalisuuden erittäin tärkeäksi tai hyvin tärkeäksi. Vastausten perusteella selvästi suurin osa, 88 %, koki hiilineutraalisuuden jollain tasolla tärkeäksi.

Silva-metsänäyttelyn mahdollisten päästökompensaatioiden osalta kyselyn mukaan 88 % vastanneista piti parempana vapaaehtoista päästökompensaatiojärjestelmää, jossa kompensaatiosumma olisi vapaaehtoinen osastovuokramaksun yhteydessä. Näytteilleasettajista 64 % osoitti kiinnostusta tai vähäistä kiinnostusta osallistua päästökompensaatioon ja 12 % ollut lainkaan kiinnostuneita osallistumaan sekä 24 % ei osannut sanoa kantaansa. Vastaajista 59 % oli kiinnostuneita päästökompensoinnin kautta saatavasta lisänäkyvyydestä, ja 41 % ei ollut kiinnostuneita.

Kyselyssä selvitettiin lisäksi näytteilleasettajien kiinnostusta erityyppisiä päästökompensaatiokohteita kohtaan. Näytteilleasettajia pyydettiin pisteyttämään eri kompensaatiokohteet kiinnostavuuden mukaan.

Kaikki kotimaiset päästövähennyskohteet nähtiin kiinnostavampana kuin ulkomaiset. Kaikista kiinnostavimmat kohteet olivat puurakennusten tai -rakenteiden hiilensidonta Suomessa ja kosteikkohankkeet Suomessa. Seuraavaksi kiinnostavimmat kohteet olivat biohiilen tuotanto ja käyttö Suomessa sekä betonirakenteiden hiilensidonta Suomessa. Ulkomaisista kohteista kiinnostavammaksi koettiin metsitysohjelma EU:n ulkopuolella ja vähiten kiinnostavaksi uusiutuva energia kehittyvässä maassa EU:n ulkopuolella.

Tapahtuman hiilijalanjäljen laskennan toteuttaminen on yleistynyt viime vuosina, ja sitä tehdään myös sertifioiduin menetelmin. Hiilijalanjäljen laskennan avulla voidaan seurata päästöjen vähentämistoimien onnistumista, kun hiilijalanjälki lasketaan esim. vuosittain tai jokaisen tapahtuman kohdalta.

Lue tarkemmat tiedot työn tuloksista sekä taustatiedot TÄSTÄ.