Categories
Opiskelijatarinat

Ikäosaa­misen koulu­tuksen myötä minä vien muutosta, eikä muutos minua

Sini Kyllönen, sairaan­hoitaja (AMK)
Ikäosaa­misen kehit­tä­misen ja johta­misen YAMK-opiskelija

Töihin palat­tuani on ollut hienoa huomata, miten paljon olen saanut uusia työkaluja käyttööni, ja miten uuden­laisen kehit­tä­misen näkökulman olen oppinut. Tiedon lisään­ty­minen ikäosaa­mi­sessa on hyödyn­net­tä­vissä niin omassa työssäni kuin kehit­tä­mis­työssä, joka on vielä alussa muun muassa omassa työyhteisössäni.

Olen valmis­tunut sairaan­hoi­ta­jaksi vuonna 2015, ja sen jälkeen lähtenyt valloit­tamaan työkenttiä ja kerryt­tämään työko­ke­musta. Mutkien kautta elämä vakiintui Kuhmon Lentiiraan, jossa tälläkin hetkellä perheeni kanssa asun. Perhee­seeni kuuluu aviomies sekä kaksi poikaa, ja liuta karvaisia kavereita. Samana vuonna sain vakinaisen sairaan­hoi­tajan toimen paikal­li­sesta hoiva­ko­dista. Siellä sitten näihin päiviin asti olen ollut, ja viihdyn hyvin työssäni.

Kuitenkin jokin työssä kaihersi. Löysin työelämään liittyviä epäkohtia, joille ei ollut taitoa tehdä mitään. Oma osaamat­tomuus ahdisti. Samoihin aikoihin alettiin odottamaan meidän toista lasta. Raskaus ei ollut helppo, ja se osaltaan varmasti vaikutti omaan suhtau­tu­miseen työelämän haasteisiin ja asioiden käsittelytaitoon.

Kun keväällä 2019 kopsahti posti­laa­tikkoon mainos Ikäosaa­misen YAMK-tutkin­nosta, mielen­kiinto heräsi heti. Luulin, että kyse olisi ikään­ty­neille suunnat­tujen hoiva­pal­ve­lujen johta­mi­sesta. Etäopiskelu myös kiinnosti – olisiko tosiaan mahdol­lista suorittaa opinnot ilman yhtään lähipäivää? Sehän sopisi pienlap­si­perheen äidille paremmin kuin hyvin! Tämän tiedon pohjalta lähdin hakemaan opiske­lu­paikkaa, tosin pohdit­tuani pitkään, että kannat­taako se. Totesin, että nyt on oikea aika alkaa etsiä avaimia ”kaiher­ta­misen” helpottamiseksi.

Opiske­li­ja­va­linta tapahtui etänä ja todis­tukset toimi­tettiin postitse. Myöhemmin sain tiedon, että olin saanut opiske­lu­paikan. Jouduin vielä kerran pohtimaan opiskelun aloit­ta­misen kannat­ta­vuutta kun jouduin jäämään töistä pois raskauden aiheut­tamien kompli­kaa­tioiden takia. Tulin kuitenkin siihen tulokseen, että kannattaa tehdä jotain hyödyl­listä, jos pystyy. Etäopiskelu tuntui vielä parem­malta ajatuk­selta, kun en päässyt liikkeelle edes autolla sen hetkisen tilanteen takia.

”Opiske­lu­draivi” löytyi nopeasti, ja olen aina tykännyt opiskella. Pidän uuden tiedon hakemi­sesta, uuden oppimi­sesta ja itseni kehit­tä­mi­sestä. Opintojen laajuus ja ikäosaa­misen käsite tosin aukesivat vasta opintojen alkaessa, ja hyvin pian ymmärsin, että kyse on paljon isommasta asiasta kuin vain vanhus­pal­ve­lujen ja ikään­ty­neiden asumis­pal­ve­lujen johta­mi­sesta. Opettajat ovat motivoivia. Joskus opiskelun haasteet ovat suuria ja välillä on opiskelua häirit­seviä yhtey­son­gelmia. Opinto­ko­ko­nai­suudet on kuitenkin raken­nettu hyvin, ja opettajat ovat asian­tun­tevia, ja osaavat auttaa tarvit­taessa. Lisäksi aina pyydet­täessä opetta­jilla on aikaa, mistä olen kiitollinen.

Perus­o­pin­to­ko­ko­nai­suuksien lisäksi tutkintoon kuuluvat vapaasti valit­tavat opinnot. Vaihtoeh­toina ovat yrittäjyys, kehit­tämis- ja asian­tun­ti­jao­saa­minen, sekä johta­minen. Johta­minen on se, mikä minua eniten kiehtoo, ja valitut vapaasti valit­tavat opinto­jaksot ovat heijas­taneet tätä mieltymystä. 

Parasta opinnoissa on ollut opinnäy­te­työ­pro­sessi kaikkine haasteineen ja onnis­tu­mi­sineen. Teen opinnäy­tettä parin kanssa, ja asumme useamman sadan kilometrin päässä toisis­tamme. Välimat­kasta huoli­matta yhteistyö on sujunut todella vaivatta ja helposti. On hienoa, miten tämän päivän tekno­logia mahdol­listaa yhteistyön maantie­teel­li­sestä sijain­nista huoli­matta. Olemme tavanneet kerran ja oli huvit­tavaa huomata toisen olevan ihan eri näköinen kuin tieto­koneen näytöllä. Kohtaa­mi­sesta jäi lämmin olo.

Äitiys­loman jälkeen töihin palat­tuani on ollut hienoa huomata, miten paljon olen saanut uusia työkaluja käyttööni, ja miten uuden­laisen kehit­tä­misen näkökulman olen oppinut. Tiedon lisään­ty­minen ikäosaa­mi­sessa on hyödyn­net­tä­vissä niin omassa työssäni kuin kehit­tä­mis­työssä, joka on vielä alussa muun muassa omassa työyh­tei­sössäni. Vaikka itse en vielä toimi esihen­kilönä, niin kuitenkin johta­misen opinnoista on ollut hyötyä itseni johta­mi­sessa sekä työn suunnit­te­lussa. Lisäksi olen pystynyt haastamaan vallit­sevia näkökulmia ja tarjoamaan uusia perus­tellen ja asian­tun­ti­juuteen nojaten. Nyt ei haasta­vissa tilan­teissa tunnu voimat­to­malta, vaan pystyn pelot­to­masti tarttumaan tilan­teisiin, ja minulla on keinoja tilan­teista selviä­miseen. Tilanteet eivät rajoitu vain omaan työyh­teisöön, vaan koko sosiaali- ja tervey­salaan, joka elää vahvasti muutok­sessa. Ikäosaa­misen YAMK-tutkinto on tarjonnut myös hyvät eväät ymmärtää Suomen tilan­netta, ja mahdol­li­suuden ennakoida tulevia eläköi­ty­misiä sekä muita kehit­tä­misen paikkoja. Koulu­tuksen myötä on tullut sellainen olo, että minä vien muutosta, eikä muutos minua.

Tulevai­suu­dessa haluaisin toimia joko esihen­kilönä tai toimia kehit­tä­mis­teh­tä­vissä, joiden tavoit­teena olisivat henki­löstön työhy­vin­voinnin lisää­minen ja sitä kautta tuotta­vuuden lisään­ty­minen sekä osaamisen käyttöö­not­ta­minen. Aion myös edelleen jatkaa itseni kehit­tä­mistä ja uuden tiedon etsintää.