PULSSI – Hiili­neut­raa­leja ratkaisuja

PULSSI-PORTAALI » PULSSI – Hiili­neut­raa­leja ratkaisuja

Pulssi-portaali kertoo mitä Kare­liassa tapah­tuu juuri NYT näihin teemoi­hin liit­tyen. Hiili­neut­raa­leja ratkai­suja -teeman tuoreet artik­ke­lit, videot ja podcas­tit löydät tästä.

  • Raken­teel­li­nen ener­gia­te­hok­kuus korjausrakentamisessa

    , ,

    Raken­nus­ten korjaus­ten yhtey­dessä voidaan merkit­tä­västi paran­taa raken­nus­ten ener­gia­te­hok­kuutta. Korjaus­ra­ken­ta­mi­sen raken­teel­li­nen ener­gia­te­hok­kuus viittaa raken­nus­ten ja raken­tei­den korjauk­sen suun­nit­te­lussa ja toteu­tuk­sessa ener­gian­ku­lu­tuk­sen ja lämpö­hä­viön mini­moin­tiin. Raken­teel­li­nen ener­gia­te­hok­kuus saavu­te­taan yleensä paran­ta­malla raken­nus­ten lämmö­ne­ris­tystä, ilman­pi­tä­vyyttä ja muita ominai­suuk­sia, jotka vähen­tä­vät tarvetta lämmi­tyk­selle ja jääh­dy­tyk­selle. Raken­teel­li­nen ener­gia­te­hok­kuus pyrkii siihen, että raken­nuk­set toimi­vat ener­gia­te­hok­kaasti ilman jatku­vaa ener­gian­ku­lu­tuk­sen seuran­taa ja hallin­taa. [1]…

  • Korjaus­ra­ken­ta­mi­sen muut­tuva lainsäädäntö

    , , ,

    Uuden raken­ta­mista ohjaa­van raken­ta­mis­lain ja siihen liit­ty­vien lakien on määrä astua voimaan 1.1.2025. Laki­uu­dis­tus tuo muka­naan myös muutok­sia korjaus­ra­ken­ta­mi­seen. Raken­ta­mis­laki pyrkii paran­ta­maan raken­ta­mi­sen laatua sekä torju­maan ilmas­ton­muu­tosta esimer­kiksi kier­to­ta­lou­den ja digi­ta­li­saa­tion avulla. Korjaus­ra­ken­ta­mi­seen liit­ty­vää vähä­hii­li­syyttä ohjaa­vat raken­ta­mis­lain lisäksi asetuk­set ja muut ohjeet. Näiden­kin tiedos­ta­mi­nen auttaa ymmär­tä­mään korjaus­ra­ken­ta­mi­seen vaikut­ta­van lain­sää­dän­nön koko­nai­suutta. Korjaus­ra­ken­ta­mista ohjaa­vat useat lait ja… 

  • Pimeää taivasta ja Norman­dian maihin­nousua – Glow2.0 Irlannissa

    , , ,

    Se, mitä Pohjoi­nen peri­fe­ria tarkoit­taa tuli selväksi, kun Glow2.0 (Green energy tech­no­lo­gies for tourism growth) -hank­keen kare­lia­lai­set ja yritys­kump­pa­nit Kaavilta ja Ilomant­sista suun­ta­si­vat kohti vihreää saarta syys­kuun puoli­vä­lissä 2023. Hank­keen toinen kasvok­kai­nen projek­ti­ko­kous ja Lear­ning Journey pidet­tiin Irlan­nin länsi­ran­ni­kolla Mayon krei­vi­kun­nassa, jonne matkus­ta­mi­nen Joen­suusta kesti puoli­toista vuoro­kautta. Ensin matka taittui junalla Helsin­kiin, josta lennet­tiin yöpymään… 

  • Ilmas­to­ris­kien arvioin­nilla enna­koi­daan muut­tu­vaa maailmaa

    , ,

    Karelia-ammat­­ti­­kor­­kea­­kou­­lun energia- ja ympä­ris­tö­tek­nii­kan koulu­tus­oh­jel­man 2. vuoden opis­ke­li­jat pereh­tyi­vät yritys­ten ilmas­to­ris­kien kartoit­ta­mi­seen ja arvioin­tiin osana ympä­ris­tö­ter­veys ja -turval­li­suus -opin­to­jak­soa. Opin­to­jak­solla pereh­dy­tään muun muassa yritys­ten ympä­ris­tö­ris­kei­hin sekä niiden arvioin­tiin ja hallin­taan. Syksyllä 2023 projek­ti­työssä otet­tiin pain­opis­teeksi yritys­ten ilmas­to­ris­kit. Ilmas­to­ris­kien arviointi toteu­tet­tiin yhteis­työssä Ilmas­to­kau­punki Joensuu 2025 -hank­keen kanssa. Hank­keen kautta haet­tiin mukaan yrityk­siä, joille ilmas­to­ris­kien arviointi toteutettiin.… 

  • Ympä­ris­tö­se­loste antaa veri­fioi­tua tietoa tuot­teen ympäristövaikutuksista

    , ,

    Kiin­nos­tus tuot­tei­den ympä­ris­tö­vai­ku­tuk­siin on kasvussa etenkin raken­nusa­lalla, jossa 2025 voimaan tuleva uusi raken­nus­laki vaatii esit­tä­mään raken­nuk­sen hiili­diok­si­di­pääs­töt raken­ta­mis­lu­pa­vai­heessa. Yksi tapa viestiä tuot­teen ympä­ris­tö­vai­ku­tuk­sista on EPD (envi­ron­men­tal product decla­ra­tion) eli ympä­ris­tö­se­loste. EPD:n tavoit­teena on lisätä veri­fioi­tua tietoa tuot­tei­den elin­kaa­ren aikai­sista ympä­ris­tö­vai­ku­tuk­sista. EPD-selos­­teen tiedot pohjau­tu­vat elin­kaa­ria­na­lyy­siin (LCA). Tässä artik­ke­lissa esitel­lään, millai­nen prosessi EPD:n luomi­nen on, ja mitä… 

  • Vastuul­li­suu­den hyviä käden­jäl­kiä Pohjois-Karjalassa

    , ,

    Kare­lian kump­pa­nuus­foo­rumi kokoaa työelä­män asian­tun­ti­joita ja korkea­kou­lun kump­pa­neita keskus­te­le­maan ajan­koh­tai­sista teemoista. Syys­kuussa 2023 kokoon­nut­tiin pohti­maan vastuul­li­suutta ja sitä, miten maakun­nassa voitai­siin vastata sen tuomiin haas­tei­siin ja toisaalta hyödyn­tää sen tuomat mahdol­li­suu­det alueen yrityk­sille. Kump­pa­nuus­foo­ru­missa innos­tut­tiin jopa pohti­maan, mikä voisi nostaa Pohjois-Karja­­lan vastuul­li­suu­den edel­lä­kä­vi­jäksi. Jokai­nen yritys ja orga­ni­saa­tio sai myös inspi­raa­tiota pohtia vastuul­li­suutta omassa toimin­nas­saan. Yhdessä… 

  • Rakennustyömaa, jossa betonielementtejä, putkia ja nosturi. Oikealla kävelee rakennnusmies suojavarusteissa

    Raken­nus­työ­mai­den ilmas­to­vai­ku­tuk­set ja pääs­tö­jen arviointi Suomessa

    , ,

    Vuonna 2017 Suomen raken­nus­työ­mai­den toimin­not ja niissä käytetty sähkö, polt­to­öljy ja kauko­lämpö muodos­ti­vat 812 kilo­ton­nin hiili­diok­si­die­kvi­va­len­tin päästöt. Luku pitää sisäl­lään infra- ja talon­ra­ken­nus­työ­maat. (Raken­nus­teol­li­suus 2020). Kun Suomen koko­nais­pääs­töt olivat vuonna 2017 56,1 mega­ton­nia (Tilas­to­kes­kus 2017), tarkoit­taa se raken­nus­työ­mai­den muodos­ta­neen koko­nais­pääs­töistä n. 1,4 %. Puhu­taan siis merkit­tä­västä määrästä. Lisäksi kasvi­huo­ne­kaa­su­pääs­töjä vielä­kin merkit­tä­vämpi raken­nus­työ­mai­den paikal­li­nen haitta voi… 

  • Raken­­nus- ja purku­puun uudel­leen­käyttö on Suomessa vielä vähäistä

    , ,

    Lähes kaikki purku­puu hake­te­taan nykyi­sin ener­gia­hyö­ty­käyt­töön. Purku­puun haketus ja myynti ener­gia­hyö­ty­käyt­töön on kustan­nus­te­hok­kaam­paa kuin kestävä purka­mi­nen, poik­keuk­sena liima­puu. Purku­puun ener­gia­hyö­dyn­nystä ei lain mukaan tulkita jätteen­pol­toksi, minkä vuoksi puujä­tettä voidaan ylei­sesti hyödyn­tää voima­lai­tok­sissa. Puuhak­keen Venäjän tuonnin loppu­mi­nen ja korkeat ener­gian­hin­nat vuonna 2022 ovat kiih­dyt­tä­neet puujät­teen ener­gia­hyö­dyn­tä­mistä. Ener­gia­hyö­ty­käy­tön lisäksi hake­tet­tua purku­puuta hyödyn­ne­tään kompos­tin tukiai­neena ja levy- ja… 

  • Digi­ta­li­saa­tio keskei­sessä roolissa energiamurroksessa

    , ,

    Ener­gia­kriisi on osoit­ta­nut, että tarvit­semme yhä enemmän kaik­kien saata­villa olevaa sekä kohtuu­hin­taista ener­giaa, jotta voimme hidas­taa ilmas­ton­muu­tosta sekä varmis­taa oman kansal­li­sen ener­gia­huol­to­var­muu­den ja ener­gia­tur­val­li­suu­den. Koska vihreä siir­tymä etenee nopeam­min kuin koskaan, on erityi­sen tärkeää, että voimme toteut­taa katta­van ja kestä­vän digi­taa­li­sen muutok­sen ener­gia­jär­jes­tel­mis­sämme. Digi­taa­li­seen muutok­seen ener­gia­jär­jes­tel­missä liittyy olen­nai­sesti yhteis­kun­nan sähköis­ty­mi­nen ener­giassa, palve­luissa ja liik­ku­mi­sessa. Sähköistymisen…