Jakokosken tuulivoimala – maakunnan suurin

Jorma Turunen

Viime syksynä oli useissa tiedotusvälineissä artikkeleita Jakokosken kyläyhdistyksen tuulivoimalahankkeesta. Ihmetystä herätti kuinka valtakunnallisesti syrjäinen pieni kylä on uskaltanut ryhtyä moiseen hankkeeseen ensimmäisenä kyläyhdistyksenä Suomessa.

Tuulivoimalan hankinta talkootyönä on pienelle kyläyhdistykselle melkoinen ponnistus, vaikka kyseessä on pientuulivoimala kategoriaan kuluva voimala. Automaattisesti verkkoon liittyvä ja toimiva voimala on kallis hankinta.

Alusta alkaen oli tiedossa, että hankkeen toteuttaminen vaati usean eri alan asiantuntijan työpanosta sekä asiasta innostuneen ja sitoutuneen talkooporukan. Hankkeen rahoituksen järjestyminen tuntui olevan kyläläisille pienimpiä epävarmuustekijöitä.

Jakokoski on tunnetusti aktiivisten, osaavien ja innovatiivisten ihmisten kylä, jossa toteutetaan erilaisia kylän kehittämishankkeita talkoovoimin sekä useiden yhteistyökumppaneiden tuella. Kyläläisten toimintaa kuvaa hyvin sanonta: tehdään, eikä meinata ja kun itse tehdään, niin saadaan mitä halutaan. Näin toimittiin tuulivoimalaakin halutessa.

Tuulivoimalahanke opinnäytetyön aiheeksi

Jakokosken tuulivoimalahanke sai alkunsa vuoden 2009 kyläsuunnitelmaan kirjatusta ideasta oman tuulivoimalan rakentamiseksi. Keväällä 2010 hanke lähti liikkeelle Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa opiskelevan insinööriopiskelijan ottaessa tuulivoimalahankkeen opinnäytetyönsä aiheeksi.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli valita käyttöpaikan tuulimittauksiin ja Suomen tuuliatlaksen pitkäaikaisiin tuulisuustietoihin perustuen pientuulivoimala, joka olisi käyttötarkoitukseensa soveltuva ja sopisi myös esteettisesti käyttöpaikalle. Opinnäytetyössä valittiin voimalan käyttöpaikaksi Terttulanvaara ja käyttötarkoitukseksi lämmitysenergian tuottaminen noin 200 m:n päässä voimalasta olevaan Tähtikallion kokoustilaan. Tuolloin voimalan tehoksi valittiin 10 kVA.

Myöhemmin Tähtikallion kokoontumistiloihin valmistui laajennusosa, josta aiheutui sähkönkäytön merkittävä lisääntyminen. Voimalan hankinnan tullessa ajankohtaiseksi, käänsivät sähkönkäytön lisääntyminen ja voimalatekniikan halpeneminen kyläyhdistyksen huomion suurempitehoisen voimalan hankintaan.

Voimala Virosta

Tuulivoimalan valinta markkinoilta osoittautui haasteelliseksi, koska halutun tehoista ja tyyppistä tuulivoimalaa ei Suomesta löytynyt. Myyjiä kyllä netistä löytyi, mutta kaikki tavoitetut kauppiaat olivat luopuneet tuulivoimaloiden kaupan pitämisestä. Lähimmät voimalakauppiaat löytyivät Virosta ja Saksasta.

Lopulta Suomen tuulivoimayhdistyksen avustamana saimme tiedon Suomessa olevasta kiinalaisten tuulivoimaloiden kauppiaasta ja pääsimme oikeasti valitsemaan kahdesta vaihtoehdosta – kiinalainen Hummer ja virolainen TUGE – tarpeisiimme sopivaa voimalaa.

Tarjouspyyntö lähti molemmille toimittajille sekä 10 kVA:n, että 20 kVA:n voimalasta ja kumpikin myös antoi tarjouksen. Tarjotut voimalat olivat jotakuinkin toisiaan vastaavat. Virolainen voimala oli kuitenkin tekniikaltaan kiinalaista edistyksellisempi, mm. tuulimittaus oli toteutettu ultraäänimittaustekniikalla ja varustukseen kuului etävalvontalaitteisto gprs-tekniikalla.

Nämä eivät olleet ainoat edut virolaisten hyväksi. Merkittävin ero muodostui hinnasta, sillä virolainen 20 kVA:n voimala oli halvempi kuin kiinalainen 10 kVA:n voimala. Osa tästä hintaerosta selittyy viron neljä prosenttia pienemmästä arvonlisäverosta. Tämä veroetu oli kyläläisille yllätys, sillä emme tienneet, että tällaisissa ulkomaan kaupoissa vero maksetaan myyjälle, myyjän maan verokannan mukaan ja Suomen verottajalle ei makseta mitään. Näin EU:n alueella toimiessa. Autokaupoissa asia on tietenkin toinen.

Kyläyhdistys valitsi siis voimalatoimittajaksi virolaisen TUGE Energia OÜ:n ja voimalaksi TUGE 20 voimalan.

Voimalan rakentaminen

Voimalan rakennustoimet käynnistyivät perustusten rakentamisella Terttulanvaaran laelle. Perustusten rakentaminen muodostui varsin helpoksi, sillä saimme voimalan toimittajalta kallioperustuksen valmiit suunnitelmat sekä kallioon upotettavat terästangot. Kaivutöitä perustusten osalta ei tarvinnut tehdä sillä kallio oli vaaran laella näkyvissä. Kallioperustuksen muodostivat neljätoista kallioon porattua, kaksimetriä pitkää terästankoa ja yhdeksän kuutiota teräsbetonia.

Kuva 1. Maston alimman osan siirto asennuspaikalle metsätraktorilla. Kuva: Jakokosen kyläyhdistyksen kuva-arkisto.

Noin kaksi viikkoa perustusten valun jälkeen saapui voimala rekkarahtina Terttulanvaaralle ja muutama päivä sen jälkeen tuli virosta tehtaan edustaja Indrek Gregor suorittamaan voimalan asennustehtävät. Kyläyhdistyksen tehtäväksi jäi nostokoneiden järjestäminen ja asennustöissä avustavan talkooväen värvääminen. Indrek totesikin heti alkajaisiksi, ettei näin isoa talkooporukkaa ole koskaan aiemmin ollut hänen voimalatyömaallaan.

Kuva 2. Kaapeleiden veto valmiiksi asennetun mastoputken sisälle. Kuva: Jakokosken kyläyhdistyksen kuva-arkisto.

Voimalan pystytystyöt sujuivat odotettua nopeammin – vain vajaa kaksi työpäivää. Asiassa auttoivat Indrekin hyvä suomenkielen taito sekä 26 aiemmin pystytettyä tuulivoimalaa. Työn tuloksena valmistui tuulivoimala tuotantokuntoon 23 syyskuuta 2016.

Kuva 3. Turbiinisiiven asennus. TUGE:n edustaja Indrek Gregor kuvassa keskellä. Kuva: Jakokosen kyläyhdistyksen kuva-arkisto.

Rahoitus ja tukijat

Voimalan kustannusarvio kaikkine kuluineen oli noin 74 000 €. Hanketta ovat tukeneet mm. Joensuun seudun Leader ry, Kontiolahden kunta, Pohjois-Karjalan säätiö ja jotkin yksityiset henkilöt.

Leader rahoituksen osuus kaikista kustannuksista oli noin 50%. Toinen puoli koostuu omarahoituksesta ja talkootyöstä sekä Pohjois-Karjala Säätiöltä saadusta 2000 €. Aktiivisia talkoolaisia voimala hankkeen varrella on ollut toistakymmentä, muutama jopa työkoneineen.

Esittelykohde

Voimalan sijoituspaikkana Terttulanvaara on ihanteellinen. Se on kylän yhteinen näköalapaikka lähiympäristöön sekä myös avaruuden saloista kiinnostuneiden tähtientutkijoiden kohtauspaikka. Terttulanvaara lähiympäristöineen hämmästyttää alueella vierailevia moninaisilla historiallisilla ja nykyisilläkin erikoisuuksilla. Tässä ympäristössä tuulivoimala on mainio kuriositeetti lisää rikastuttamassa alueen luonnetta.

Kuva 4. Voimala tuotantovalmiudessa. Nosto tapahtui maston omilla hydraulisylintereillä. Kuva: Jakokosen kyläyhdistyksen kuva-arkisto.

Vaikka voimala on ensisijaisesti hankittu sähköntuotantoa silmällä pitäen, on sillä myös tärkeä rooli kylän tunnetuksi tekemisessä. Jakokosken kylällä on ollut hienoinen tuulimyllyimago jo vuosikymmeniä ja jatkunee tämän hankkeen myötä pitkälle tulevaisuuteen.

Voimala palvelee myös tuulivoimasta kiinnostuneiden tutustumiskohteena. Opastetusti voimalaan on jo käynyt tutustumassa useita koululaisryhmiä, työseurueita sekä satunnaisia kulkijoita. Voimalaa voi käydä silmäilemässä koska tahansa, sillä aluetta ei ole suljettu. Opastettua tutustumista varten ajan sopiminen esittelylle käy Jakokosken nettisivujen www.jakokoski.net kautta.

Lähteet:

Turunen, J. 2012. Pientuulivoimalan valinta käyttötarkoituksen ja Terttulanvaaran tuuliolojen mukaan. Opinnäytetyö. Sähkötekniikan koulutusohjelma. Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu.

Jorma Turunen
Jakokosken propellimies ja Laboratorioinsinööri
Karelia-ammattikorkeakoulu

1 494 Artikkelin näyttökerrat