Karelian kielten ja viestinnän opettajat kehittivät yhdessä

Merja Öhman & Jaana Jussila

Karelian kielten ja viestinnän opettajat pitivät 16.5 kehittämispäivän, jonka sisältö koottiin opettajien toiveiden mukaan ja johon monet opettajat osallistuivat päivän suunnittelijoina, kouluttajina, valokuvaajina sekä kertomalla lukuvuoden aikana tehdyistä kokeiluista ja projekteista. Päivään osallistui myös kieltenopettajia Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta (Xamk) sekä yhteistyökumppaneita Joensuun erilaisista oppijoista.

Joensuun erilaiset oppijat – monipuolista tukea ja apua opiskelijoille ja opettajille

Sari Haapala ja Linnea Breiling kertoivat Joensuun erilaisten oppijoiden toiminnasta ja antoivat  vinkkejä apuvälineistä, joita voi käyttää oppimisen tueksi.  Yhdistys antaa tietoa opettajille auttaen tunnistamaan opiskelijat, jotka tarvitsevat tukea opinnoissaan. Opiskelijalla voi olla mm. vaikeuksia hahmottaa isompia kokonaisuuksia tai opitut asiat eivät pysy muistissa. Oppimisvaikeudet voivat aiheuttaa opiskelijan uupumista, opiskelumotivaation katoamista jopa johtaen opintojen keskeyttämiseen. Jos opettaja pystyy tunnistamaan oppimisen ongelmia ja hän voi ohjata opiskelijan paikkaan, josta opiskelija saa apua oppimisen haasteissa.

Joensuun erilaiset oppijat -yhdistyksestä  opiskelija saa ohjausta ja neuvontaa oppimisvaikeuksista ja oppimisen apuvälineistä.  Opiskelijaa autetaan oman oppimistyylin tunnistamisessa ja sen vahvistamisessa. Yhdistys järjestää maksuttomia lukiseulatestauksia, luki-kielikursseja ja luki-matematiiikan kursseja, sekä mahdollisuuden  henkilökohtaiseen opetukseen. Yhdistyksen tiloissa toimii opiskeluparkki, jonne voi tulla opiskelemaan ympäri vuoden. Yhdistyksellä on opettajapankki, josta se voi palkata työttömiä opettajia auttamaan opiskelijan ohjauksessa eri oppiaineissa.

Opetuskokeiluja ja projekteja – kokemusten ja ideoiden jakoa

Karelian opettajia yhdistää halu kokeilla ja tehdä asioita eri tavoin sekä hyödyntää kokeiluissaan integrointia ja erilaisia digitaalisia sovelluksia. Kehittämispäivässä opettajat jakoivat kokemuksiaan ja ideoitaan toisilleen pienimuotoisessa messutapahtumassa. Tuija Kuusisto kertoi kokemuksistaan kirjallisuuskurssista sosiaalialan opiskelijoille sekä kesäopintojaksosta “Minä kirjoitan”. Liisa Sandvall ja Sanna Lötjönen kertoivat kulttuurien välisen viestinnän integraatiokokeilusta liiketalouden ja vaihto-opiskelijoiden välillä. Riitta Hyttinen esitteli Itä-Suomen korkeakoulujen yhteistyöprojektin ”Virtaa Venäjään” tuloksena syntynyttä digitaalista opiskelumateriaalia. Jaana Jussila kertoi gerontologisen hoitotyön ja englannin integroinnin käytännön toteutuksesta.  Sari Parkkinen esitteli Xamkin digimentorointia  ja suullisen englannin opintojaksoa markkinoinnin opiskelijoille. Tiina Karvinen Xamkista ja Merja Öhman Kareliasta kertoivat DigSkriv -projektista, jossa lukion ja ammattikorkeakoulun ruotsin opettajat kokeilivat erilaisia digitaalisia sovelluksia kirjoittamisen ohjauksessa ja arvioinnissa. He esittelivät myös hankkeen blogia, jossa opettajat kertovat 32 eri kokeilusta eri sovelluksilla.

Jaana Jussila esittelee gerontologisen hoitotyön ja englannin integrointia. Kuva: Laura Väistö.

Moodlerooms ja video-ohjeistus

Erikoissuunnittelija Minna Rokkila opasti opintojaksojen siirtämisessä Moodleroomsiin ja opintojaksojen tallentamisessa, sekä kertoi Moodleroomsin ominaisuuksista kielten ja viestinnän opettajien näkökulmasta. Digimentori ja kieltenopettaja Kaija Sankila opasti, miten videosovellus Screencast-O-Maticia käytetään ja erikoissuunnittelija Maarit Ignatius opasti Moodleroomsin videotyökalun Collaborate käytössä. Verkko-opiskelun ja itsenäisen opiskelun kasvu lisää opiskelijalle tehtävien video-ohjeistusten tarvetta, joten oli hyvä nähdä, millä eri sovelluksilla ohjeita voi tehdä.

Alakohtaista työryhmätyöskentelyä

Kun kehittämispäivää suunniteltiin, opettajat toivoivat aikaa myös kielikohtaiseen työskentelyyn, koska opettajat tapaavat toisaan harvoin, eikä aikaa yhteisten käytänteiden sopimiseen juuri ole. Kielikohtaisessa työskentelyssä ruotsinopettajat suunnittelivat osallistumista valtakunnalliseen ruotsin arviointikriteerien uudistamistyöhön, keskustelivat ruotsin lähtötasokokeen kehittämisestä, kuulivat kokemuksia Xamkin ruotsin valmentavasta opetuksesta ja ideoivat Svensk Klinik opintojakson uudistamista.

Englannin opettajat keskustelivat abstraktiohjeistuksen ja lomakkeiden päivityksen tarpeesta Pakkiin, vaihtoon lähtevien opiskelijoiden kielitaitotodistuksista, syksyn kehittämisiltapäivän ohjelmasta ja kielten yliopettajan toimenkuvasta.

Riitta Hyttinen esittelee Virtaa venäjään! –hanketta ja Tiina Karvinen ja Merja Öhman DigSkriv –hanketta. Kuva: Laura Väistö.

Yhteistyölle on tarvetta

Monet kielten ja viestinnän opettajat tekevät työtään melko yksin, koska työtilojen tehostamisen seurauksena oppitunnit ovat eri aikaan ja opetuksen suuri määrä ja osalla myös eri kampuksilla toimiminen on vaikuttanut siihen, ettei kollegojen välisille tapaamisille tai kehittämistyölle ole juuri aikaa.

Kehittämispäivästä annetun palautteen mukaan opettajat kokivat saaneensa uusia ideoita oman työn kehittämiseen ja yhteinen tekeminen koettiin tärkeäksi. Päivä koostui monesta eri teemasta, joten yhteiselle kehittämiselle ja työskentelylle oli liian vähän aikaa. Suurin osa palautteen antajista toivoi, että kehittämispäiviä järjestettäisiin kaksi kertaa vuodessa. Yhteinen työskentely käynnistyi ja oli tärkeätä päästä keskustelemaan oman alan kollegojen kanssa. Tästä on hyvä jatkaa eteeenpäin.

Karelian yhteinen kehittämispäivä?

Useat koulutusohjelmat pitävät kehittämispäiviä omassa koulutusohjelmassaan, jossa toimintaa kehitetään omien kollegojen kesken. Mutta voitaisiinko joskus kokeilla yhteistä kehittämispäivää, jonne eri koulutusalat tuovat ongelmia, joita pitäisi ratkaista ja niitä ratkottaisiin eri koulutusaloista muodostuvista tiimeistä. Mukaan voisi pyytää yrittäjiä ja yhteistyökumppaneita. Mitähän monenlaista osaamista omaava joukko saisikaan aikaan!

Merja Öhman, lehtori
Jaana Jussila, lehtori
Karelia-ammattikorkeakoulu