Työelämästä puhtia hoitotyön opetuksen arkeen

Riitta Muhonen

Sain mahdollisuuden keskellä sateista syksyä toteuttaa opettajan työelämäjakson Siun soten perusterveydenhuollon kentillä. Työelämäjaksojen tavoitteena on päivittää opettajan omaa osaamista ja saada tietoa oman työn ja organisaation toiminnan kehittämiseen. Valitsin kentäksi perusterveydenhuollon, koska henkilökohtaisesta työelämästäni siellä on jo kulunut tovi aikaa. Perusterveydenhuollossa työskentelee sairaanhoitajia hyvin erilaisissa, vaihtelevissa ja vaativissa tehtävissä, joten tehtäväkentän osittainen haravointi kehittää ja ylläpitää osaamistani opettajana.

Hain työelämäjaksolle Siun soten sähköisellä hakulomakkeella ja sain vahvistuksen sekä yksityiskohtaiset ohjeet työelämäjaksoni toteutumisesta. Yksikön esimiehien ja henkilöstön perehdytyksellä taattiin potilasturvallisuus ja työelämäjakson tavoitteiden täyttyminen.

Minua koskivat samat salassapito- ja tietoturvaohjeet kuin Siun soten henkilökuntaa yleensäkin. Työelämäjakson paikoiksi haravoitui tehostetun palveluasumisen yksikkö, kolme kotohoidon yksikköä sekä kaksi terveyskeskussairaalan osastoa.

Laadin työelämäjaksolleni tavoitteet, joita sovelsin kunkin paikan osalta. Tavoitteenani oli kerätä uutta tietoa ja päivittää osaamistani kliinisistä taidoista sekä niiden soveltamisesta erilaisissa hoitotyön ympäristöissä. Halusin selvittää, millainen on sairaanhoitajan tämän päivän työn kuva. Millaisia vastuualueita sairaanhoitajille kuuluu ja kuinka työ on organisoitu? Myös sairaanhoitajan tämän päivän haasteet omassa työssään on kiinnostava näkökulma. Heijasteleeko tämän päivän yhteiskunnallinen keskustelu hoitotyön arkeen esim. hoitajamitoituksen osalta? Kuinka paljon aikaa työssä on itse potilaille ja miten moniammatillinen hoitotyö toteutuu? Tärkeänä näkökulmana pidin myös sitä, miten tulevaisuuden hoitotyö nähdään esimiehen näkökulmasta.

Sairaanhoitaja on moniosaaja

Sairaanhoitaja on tiedon, taidon ja empatian lähteenä asiakkailleen, potilailleen, asukeilleen ja työtovereilleen. Eettinen toiminta on sairaanhoitajan hoitotyön perusta sisältäen hyvät vuorovaikutustaidot erilaisten potilaiden kohtaamisessa, sekä yhteistyötaidot toimittaessa muiden hoitoon osallistuvien kanssa. Tiedän kokemuksesta, että sairaanhoitajan työ on erittäin vastuullista ja työssä korostuu itsenäinen päätöksenteon vastuu. Työssä tarvitaan hyviä tietoja ja taitoja, joita sairaanhoitaja soveltaa käytäntöön potilaiden erilaisissa ja vaativissa hoitotilanteissa, joissa erityisesti ongelmanratkaisutaidot korostuvat. Myös tarkkuutta ja huolellisuutta tarvitaan esim. lääkehoidossa, potilaan elintoimintojen seurannassa ja erilaisten apuvälineiden ja laitteiden käytössä.

Sairaanhoitajan on kyettävä toimimaan joustavasti ja sopeuduttava nopeasti muuttuviin tilanteisiin vaatien organisointi- ja koordinointikykyä. Se että omaa hyvän fyysisen sekä psyykkisen kestävyyden ja hyvän stressinsietokyvyn auttaa paljon. Työ edellyttää pitkäjännitteisyyttä ja sitoutuneisuutta jopa vuosien mittaisiin hoitosuhteisiin. Sairaanhoitajan on pidettävä huolta omasta osaamisestaan erilaisin koulutuksin ja hankittava tietoa alan menetelmien ja välineiden ja yleensäkin hoidon kehittyessä nopeasti.

Inhimillisyys  sairaanhoitajan voimavarana

Työelämäjaksoni jokaisella työkentällä keskustelimme hoitotyöntekijöiden työajan rakentumisesta välittömään ja välilliseen hoitotyöhön, mutta myös hoitotyön ulkopuolisiin toimintoihin. Välitön hoitotyö koostuu erilaisista hoitotyön toiminnoista, joita toteutetaan lähellä asiakasta/potilasta tai asiakkaan/potilaan vierellä. Hoitotyö on tervelähtöistä keskittyen fyysisiin, psyykkisiin, sosiaalisiin ja hengellisiin tarpeisiin. Tämä kaikki tapahtuu siis asiakkaan/potilaan lähellä.

Asukkaalle/asiakkaalle/potilaalle on tärkeää olla ihminen ihmiselle, auttaa hädän keskellä, huomata ne pienet merkit, joiden avulla asiakas ilmaisee jotakin. Sanominen ei ole kaikille mahdollista, joten hoitajan tulee lukea ihmistä monella tavalla. Kosketus, pienikin posken silitys, halaus ja lämmin keskustelu ovat uskomaton mielihyvän lähde ja hyvin pieni teko hoitajan tehtävänä. Inhimillisyys korostuu, kaikessa. Tämä inhimillisyys on sairaanhoitajan työssä mielestäni parasta. Mielestäni on tärkeää hoitajana antaa hoitosuhteeseen itsestään pieni palanen, jotta siitä syntyy molempien osapuolten kannalta merkityksellinen. Se pieni palanen ei tarkoita sitä, että avaudun hoitajana omasta elämästäni, vaan pieniä merkityksellisiä pysähtymisen hetkiä hoitosuhteen eri vaiheissa, lämpöä kullekin potilaalle soveltuvalla tavalla.

Hoitotyön tärkeänä osana on myös ns. välillinen hoitotyö. Tämä pitää sisällään paljon erilaisia asiakkaalle/potilaalle ehkä hiukan näkymättömämpiä asioita. Sairaanhoitaja suunnittelee hoidon toteutumisen, tekee erilaisia valmistelevia tehtäviä hoitojen ja hoitotoimenpiteiden onnistumiseksi. Hän tilaa tutkimuksia, käy läpi erilaisia lausuttuja vastauksia, kirjaa, raportoi, ohjaa kollegoita ja opiskelijoita sekä huolehtii omasta osaamisestaan mm. koulutuksin. Välillinen hoitotyö on oleellinen osa potilaan kokonaisvaltaista hoitoprosessia, vaikka se ei tapahdu potilaan välittömässä läheisyydessä ja on usein potilaalle ja hänen läheisilleen näkymätöntä työtä. Paljon sairaanhoitajan työaikaa kuluu hoitotyön ulkopuolisiin toimintoihin. Myös organisaatio tuo hoitotyön arkeen erilaisia vaatimuksia toteutettavaksi, jotka kuormittavat ja vievät aikaa arvokkaalta potilastyöltä.

Sairaanhoitajan tämän päivän työn kuva muotoutuu tietysti työpaikkakohtaisesti, riippuen siitä, kuinka paljon sairaanhoitajia työpaikassa on ja miten paljon heitä siellä tarvitaan. Lääkehoito, potilaiden akuutit selvitettävät asiat, hoidon kokonaissuunnittelu, koordinointi ja toteutus ja laaja-alaisen tiedon hallinta yhteistyössä moniammatillisesti ovat tärkeitä. Monessa työpaikassa lähihoitajille on sisällytetty osittain sairaanhoitajan tehtävänkuvaan liittyviä tehtäviä. Sairaanhoitajat ovat esim. tehostetussa palveluasumisen yksiköissä vähemmistötyöntekijöitä. Työvuorossa ollessaan vaativammat tehtävät siirtyvät sairaanhoitajan hoidettavaksi.

Mukana potilastyössä

Koska tavoitteenani oli päivittää itselleni osaamista kliinisistä taidoista ja niiden soveltamisesta erilaisissa hoitotyön ympäristöissä, olin työelämäjaksoni kaikissa paikoissa mukana sairaanhoitajan kanssa, tekemässä hänen työtään. Sain toteuttaa hoitotyön perusteiin kuuluvia kliinisiä taitoja sekä toteuttaa elintoimintojen tarkkailua mittaroinnin ja havainnoinnin keinoin sekä toteuttaa potilaan hoidon suunnittelua yhteistyössä mm. lääkärin ja fysioterapeutin kanssa.

Sairaanhoitaja on vastuullinen tehtävässään ja siksi hänelle määräytyvät työtehtävät ammattitaidon mukaan. Vaikka on hyvin helppo lähteä määrittämään työtä tehtäväkeskeisesti, tahtoisin nähdä sairaanhoitajan työn erityisesti potilaan kokonaisvaltaisen hoidon suunnittelijana ja toteuttajana. Tähän tarvitaan laaja-alaista tiedollista ja taidollista, mutta myös kokemusperäistä osaamista laaja-alaisen vastuun kantamiseksi.

Sairaanhoitajan tämän päivän haasteet työssä ovat erilaisia eri työpaikoissa. Muutoksen tuulet puhaltavat monelta taholta. Onko esimerkiksi työvoimaa tarpeeksi potilaan turvallisen hoidon toteutumiseksi. Rahan ympärillä pyöritään monella tasolla. Saako ottaa poissaoloihin sijaista, onko sijaisia edes saatavilla. Voidaanko tilata tarvittavia tuotteita hyvin hoidon toteutumiseksi. Milloin voitaisiin saada vaikkapa potilaan voinnin seurannan kannalta tärkeä potilasmonitori hankituksi jne. Tätä listaa riittää melkoisesti. Huomasin työelämäjaksoni aikana, että tämän päivän yhteiskunnallinen keskustelu heijastuu itse hoitotyön arkeen aika vähän. Työaika hoitajalla kuluu itse potilastyöhön ja välillisiin tehtäviin. Kiirettäkin piisaa. Työn lomassa ei ennätä pohtia muuta, kuin itse hoidon kohdetta ja tehtävää jota on hoitamassa. Epäviralliset kahvipöytäkeskustelut ovat asia erikseen. Niissä olikin mukava olla mukana. On niin virkistävää kuulla kannanottoja eri asioihin ja kuunnella, kuinka hoitajat kuvaavat omaa työtään.

Vakka hoitajan työ menee välittömään ja välilliseen hoitotyöhön on esimiehelläkin omat paineensa. Henkilöstön työhyvinvoinnista tulee pitää huolta. Tämä on varmaan myös yksi menestystekijöistä, joilla osaava henkilöstö viihtyy työssään. On tärkeää, että jokaisella työntekijällä on mahdollisuus tulla kuulluksi ja että yhteisiä sääntöjä toteutetaan johdonmukaisesti henkilöstön ikärakenne huomioiden. Esimiehen tulee hoitaa tehtävänsä niin, että hoitotyöntekijät saavat keskittyä omaan työhönsä. Tavoitteena on myös hoitotyön palvelujen kehittäminen vastaamaan kuntalaisten terveystarpeita yleisten terveyspoliittisten linjausten mukaisesti yhteistyössä organisaation kanssa. Verkostoituminen ja moniammatillinen yhteistyö korostuvat myös esimiehen työssä.

Työelämäjakso oli antoisa kokemus

Työelämäjaksoni antoi mahdollisuuden kurkata siihen todellisuuteen, miten sairaanhoitajat perusterveydenhuollon kentällä työtään tekevät. Työtä yritetään tehdä mahdollisimman hyvin erilaiset potilaat ja heidän toimintakykynsä huomioiden niin potilaslähtöisesti kuin mahdollista. Osittain työ on tehtäväkeskeisestä ja rutiiniinkin pohjautuvaa. Toisaalta rutiini tuo turvaa ja sen avulla tehtävät tulevat hoidetuksi. Kokemukseni mukaan potilaat olivat tyytyväisiä saamaansa hoitoon. Henkilöstöä on kuitenkin vähän, ja henkilöstön vähyyden takia potilaan yksilöllistä hoidon toteutumista ei aina voi ottaa huomioon.

Hoitotyön saralla tehdään tänä päivänä paljon tutkimusta hyvän hoidon kehittämiseksi, onhan hoito näyttöön perustuvaa. Näyttöön perustuva toiminta on parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä asiakkaan/potilaan hoidossa. Vaikuttavilla ja tunnistettavilla menetelmillä vastataan hoidon tarpeeseen. Hoitotyön kehittäminen sujuvammaksi ja potilaskohtaisemmaksi palvelisi mielestäni suuressa määrin potilasta, mutta myös hoitajia. Kehittäminen tuo meille jatkossakin ammatissaan viihtyviä, korkeasti koulutettuja hoitotyön asiantuntijoita vastaamaan potilaiden kokonaisvaltaisesta hoidosta. Toiminnan kehittämiseksi tarvitsemme monialaista yhteistyötä, osaamisen ja tiedon hyödyntämistä, määrätietoista ja osaavaa muutosjohtamista, sekä ennen kaikkea positiivista asennetta.

Itse kohtasin positiivista asennetta, sain erittäin hyvää kollegiaalista kohtelua, kävin monenlaista ja monen tasoista keskustelua eri ammattiryhmien kesken ja jokainen työelämäpaikka imaisi minut mukaan toimintaan. Minulle parasta oli kuitenkin potilaat!

 

Riitta Muhonen
lehtori
Karelia-ammattikorkeakoulu