Arjen innovaatioista yhteiskunnallisiin haasteisiin

Anne Ilvonen

Nykyisin puhutaan paljon innovaatioista. Käsite on levinnyt tieteestä ja tutkimustoiminnasta myös arkikäyttöön. Yksinkertaisimmillaan innovaatiolla tarkoitetaan uutta tuotetta, palvelua tai tapaa toimia, joka on kokeiltu tai testattu, hyväksi havaittu ja otettu käyttöön. Innovaatiota kuvaa myös se, että innovaatio on monistettavissa ja hyödynnettävissä myös muiden kuin keksijänsä toiminnassa.

Innovaatioita syntyy eri tasoilla ja eri tavoin. Ne voivat olla arkea helpottavia spontaaneja keksintöjä, tai niitä voidaan tavoitella systemaattisesti. Arjen innovaatiot syntyvät yleensä tarpeesta tehdä jotakin toisin kuin aiemmin. Tämän kevään koronatilanne on pakottanut innovoimaan uutta; kaupat ovat kehittäneet ostosten toimitusta riskiryhmiin kuuluville ja ravintolat tuottaneet fine-dining valmisaterioita ruokaharrastajille. Työpakoilla aamukahvit toteutetaan nyt virtuaalisesti. Nämä arjen innovaatiot leviävät puheissa ja sosiaalisessa mediassa vinkiksi muille.

Innovaatioita voidaan tavoitella myös systemaattisesti tai tavoitehakuisesti. Näin toimitaan tyypillisesti korkeakouluissa, tutkimusorganisaatioissa tai yrityksissä. Tavoitehakuisten innovaatioiden taustalla on tunnistettu tarve tai haaste, johon etsitään aktiivisesti ratkaisua. Usein on tunnistettu tarve uusille tuotteille, palveluille tai toimintatavoille. Monesti uuden innovointi ja uudistuminen esimerkiksi yritystoiminnassa tai palvelutuotteissa on myös välttämättömyys. Esimerkiksi kun suojavälineistä on ollut tänä keväänä huutava pula, ovat aivan muuhun liiketoimintaan keskittyneet yritykset ryhtyneet niitä tuottamaan. Myös terveydenhuollon ja liikunnan palveluja tarjotaan uudella tavalla verkon välityksellä. Joidenkin tuotteiden kysyntä on romahtanut tai tullut elinkaarensa päähän ja uusia tuotteita on tarvittu tilalle.

Uusien innovaatioiden avulla tavoitellaan myös uutta yritystoimintaa ja uusia työpaikkoja. Tavoitehakuisessa innovaatiotoiminnassa tutkitaan, kehitetään, testataan ja ideoidaan ratkaisuja systemaattisesti tulosten hyödyntäjien ja asiakkaiden kanssa.

Kuva: Diana Parkhouse.

Ammattikorkeakouluissa innovaatiotoimintaa toteutetaan erilaisten tutkimus- ja kehittämisprojektien muodossa. Projektien aiheet nousevat omista ja yhteistyökumppaneiden tarpeista tai tunnistetuista yhteiskunnallisista haasteista. Karelia-ammattikorkeakoulun strategiassa tunnistettuja yhteiskunnallisia haasteita ovat hyvinvointia tukevien tuotteiden, palveluiden, toimintamallien ja teknologisten ratkaisujen löytäminen, älykkäiden teollisuuden ratkaisujen ja palveluprosessien automatisointi sekä ilmastonmuutos ja sen torjumiseen liittyvät ratkaisut. Panostamalla systemaattisesti tutkimus- ja kehittämistoimintaan, kehitämme kumppaniyritysten ja -toimijoiden liiketoimintaa, osallistumme yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen sekä kehitämme samalla koulutussisältöjä ja opiskelijoidemme osaamista ja innovointikykyä työelämän kehittäjinä.

Kolmannen sektorin toimijoiden ja kuntien kanssa innovaatiotoimintaa on joukkoistettu onnistuneesti. Tästä esimerkkinä on ns. hackathon-toimintamalli, jossa joukko ihmisiä kokoontuu ennalta määrätyksi ajaksi työstämään ratkaisuja annettuihin haasteisiin. Hackathoneilla on etsitty uusia innovatiivisia ratkaisuja mm. älykkäisiin asuin- ja liiketiloihin, humanitaarisia ratkaisuja kehittyville markkinoille tai avaruusteknologiaan perustuvia ruoantuotantomenetelmiä. Näissä hackathoneissa toimijoina ja innovaattoreina ovat olleet opiskelijat, kuntalaiset ja asiakkaat. Hackathon -mallia on toteutettu myös kansainvälisessä yhteistyössä, etäyhteyksien välityksellä.

Korkeakoulujen tehtävänä on paitsi tuottaa uusia ratkaisuja niin myös kehittää innovaatio-osaamista ja innovaatiotoimintaa tukevia palveluita. Korkeakoulujen innovaatiotoiminnan menetelmät, aineistot ja tulokset ovat pääsääntöisesti avoimia. Systemaattisen innovaatiotoiminnan tavoitteena on jakaa tietoa ja tuloksia avoimesti ja jatkohyödynnettäväksi muille tahoille ja viestiä innovaatiotoiminnasta eri kanavia hyödyntäen.

Teksti: Anne Ilvonen, tutkimus- ja kehittämisjohtaja, Karelia-ammattikorkeakoulu