Kokemuksia sisätautikirurgisen hoitotyön harjoittelun opinnollistamisesta

Heli Hirvonen, Tiina Lampinen, Riitta Muhonen, Minna Turunen

Tässä artikkelissa kuvataan opiskelijalähtöistä työn opinnollistamista Innovative Nurse -hankkeen sairaanhoitajakoulutuksessa. Opinnollistaminen on vaihtoehtoinen tapa kehittää opiskelijan omaa osaamista Karelia-ammattikorkeakoulussa opintojen aikana. Työn tekeminen nähdään lähtökohtana monipuoliselle oppimiselle ja kehittymiselle.  Tärkeää on tunnistaa ja arvioida työssä kehittyvää osaamista, jossa työn tekeminen tuodaan opiskeluun ja kouluoppiminen työpaikalle. Osaamista tulee voida arvioida, joten opiskelijan oppiminen ja osaaminen pitää saada näkyvään muotoon tarkasteltavaksi ja arvioitavaksi. (Karelia-ammattikorkeakoulu 2020.)

Työn opinnollistaminen perustuu sekä taitojen oppimiseen että tietoperustan kehittämiseen. Työn opinnollistamisella tarkoitetaan opintojen aikaisen työssäkäynnin tuottaman osaamisen tunnistamista, arvioimista ja tunnustamista opintopisteinä. Opinnollistamisen lähtökohtana on opintojen aikainen työssäkäynti ja työsopimuksellinen työsuhde. Opiskelijalähtöinen tapa opiskella edellyttää opiskelijalta oma-aloitteisuutta, itseohjautuvuutta ja neuvottelutaitoja.  Omaa työtä tulee tarkastella laaja-alaisemmin ja syvällisemmin hahmottaen työ kokonaisuuksina ja myös osaamisen näkökulmasta.  (Karelia-ammattikorkeakoulu 2020, Vanhanen-Nuutinen 2017.)

Keväällä 2020 kaksi sairaanhoitajaopiskelijaa suoritti sisätautikirurgisen hoitotyön harjoittelun opinnollistamisen kautta Outokummun ja Lieksan terveyskeskussairaalan akuuteilla vuodeosastoilla. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun tämä harjoittelu toteutettiin kokonaan opinnollistamisen kautta.

Opinnollistamisprosessi opettajan näkökulmasta

Innovative Nurse  -opiskelijoiden opinnoissa työelämäyhteistyö korostuu, koska suurin osa opiskelijoista käy työssä opiskelujensa ohella Siun Soten yksiköissä tai muilla sektoreilla. Keskustelimme opinnollistamisen mahdollisuuksista syksyllä 2019 Siun soten esimiesten ja opetuskoordinaattorien kanssa. Opintojen aikainen työssäkäynti nähdään työyksiköissä mahdollisuutena.  Opinnollistamisessa opiskelijoiden tyytyväisyys opintoihin lisääntyy, kiinnittyminen työelämään paranee ja korkeakoulusta työelämään siirtyminen helpottuu. Oppimisteot siirtyvät ohjaavan opettajan kontrollista opiskelijan omaan työyhteisöön (Malkavaara & Sunimento 2017). Opintojen aikaisessa työssä oppiminen tunnistetaan ja opiskelijaa kannustetaan soveltamaan oppimaansa opinnoissaan, mikä edistää hänen kehittymistään omaa osaamistaan arvioivaksi ja kehittäväksi osaajaksi työelämässä. Opinnollistaminen sairaanhoitajakoulutuksessa tarjoaa syvempää ja laajempaa osaamista, mahdollistaa oman työn kriittisen tarkastelun työyhteisössä ja työkäytäntöjen kehittämisen sekä hyödyntää lisäksi näyttöön perustuvaa työotetta. Myös ajallisesti ja laadullisesti oikein mitoitettu työ opintojen aikana tuo synergiaa opintoihin lisäten motivaatiota ja kehittäen ajan- ja stressinhallintaa. (Airola, Sillanpää & Vuori 2017, Vanhanen-Nuutinen 2017, Viirumäki & Salo 2019.)

Opiskelijoiden osaamista kartoitettiin henkilökohtaisten keskustelujen avulla opintojen alussa keväällä 2019. Oman työn opinnollistamisen mahdollisuus kerrottiin opiskelijoille opintojen alussa, kun suunniteltiin opintojen aikaista harjoittelupolkua.  Harjoittelun opinnollistamista omassa työssä tulee tarkastella kyseisen opintojakson (harjoittelun) osaamistavoitteiden avulla. Karelia-ammattikorkeakoulun sairaanhoitajakoulutuksessa  jokaiselle harjoittelulle on oma sisällöllinen hoitotyön teema. Harjoittelupaikat luokitellaan teeman mukaisesti, esim. sisätautikirurginen hoitotyö.  Kaikissa hoitotyön harjoitteluissa on käytössä oma itsearviointi- ja palautelomake.

Opiskelijat kartoittivat ennakkoon oman esimiehensä kanssa mahdollisuutta työn opinnollistamiseen.  Tämän jälkeen opiskelijat varmistivat opinnollistamismahdollisuuden harjoittelua ohjaavalta opettajalta. Opiskelijalla oli nimetty sairaanhoitajaohjaaja tai ohjaajat, joiden kanssa opiskelija pyrki työskentelemään mahdollisimman paljon.  Sairaanhoitajaohjaajan kanssa tuli käydä säännöllisiä tavoite- ja osaamisen arviointikeskusteluja. Opiskelijat laativat omat henkilökohtaiset ja konkreettiset tavoitteet, jotka tukivat heidän oppimistaan sisätautikirurgisen hoitotyön alueella omassa työyksikössä.

Harjoittelun aikana opiskelijat työskentelivät lähihoitajina. Tässä opinnollistetussa harjoittelussa he saivat valvotusti toteuttaa sairaanhoitajan työhön kuuluvia tiedollisia ja taidollisia tehtäviä. Opiskelijat kävivät säännöllisiä keskusteluja ohjaavan opettajan kanssa ja kirjoittivat blogiinsa (kyvyt.fi-palvelu) oppimispäiväkirjaa, jossa osaamisen kehittyminen saatiin näkyväksi.  Opinnollistamisajan lopuksi opiskelija, ohjaava opettaja ja sairaanhoitajaohjaaja kävivät palautekeskustelun, jossa arvioitiin harjoittelun tavoitteiden saavuttamista, opinnollistamista ja yhteistyötä. Harjoittelun päättyessä opiskelijat tekivät itsearviointiinsa erillisen pohdinnan, jossa he kuvasivat omaa opinnollistamisprosessia kokonaisuudessaan.

Opiskelijoiden kokemuksia harjoittelusta terveyskeskussairaalassa

”Päätin, että joka päivä toteutan sairaanhoitajan tehtäviä oman lähihoitajatyön lisäksi”

Opinnollistamisen käynnistyminen lähti siitä, että osastonhoitaja ja apulaisosastonhoitaja saivat tietoa opinnollistamisesta Karelia-ammattikorkeakoulun järjestämästä yhteispalaverista syksyllä 2019. Palaverissa olivat mukana myös SiunSoten opetuskoordinaattorit.

Kuvassa opiskelija Tiina Lampinen istuu rappusilla tietokoneen kanssa.

Sairaanhoitajaopiskelija Tiina Lampinen oli tyytyväinen harjoittelun opinnollistamiseen omassa työpaikassa. Kuva: Mikael Lampinen.

Kävin keskustelua ensin yleisellä tasolla osastonhoitajan ja apulaisosastonhoitajan kanssa tästä opinnollistamisesta, jolloin myös ilmaisin kiinnostukseni tehdä sisätautikirurgisen hoitotyön harjoittelun opinnollistamisena työpaikallani.   Osastonhoitaja ja apulaisosastonhoitaja eivät nähneet sille estettä.

Olin opintojen alusta alkaen ajatellut ja toivonut, että voisin tehdä sisätautikirurgisen harjoittelun omassa työssä palkallisena. Oli hienoa, että opinnollistaminen onnistui näin mutkattomasti ja helposti työpaikalla esimiehen kanssa asiasta sopien. Palkallinen harjoittelu tukee loistavasti opiskeluaikaa rahallisestikin, koska näin ei ollut vielä tarvetta jäädä opintovapaalle.  Opinnollistaminen lähti hyvin käyntiin ja heti alusta alkaen päätin, että joka päivä toteutan sairaanhoitajan tehtäviä oman lähihoitajatyön lisäksi.

“Jakson edetessä tämä kaikki sujui jo helpommin”

Harjoittelu omalla työpaikalla toi helpotusta siihen, ettei esimerkiksi paikkojen ja työtapojen tutustumiseen kulunut aikaa; ei tarvinnut opetella harjoittelupaikassa ns. ”talon tavoille”. Tutut ympyrät helpottivat keskittymään juuri siihen, missä harjoittelua ja oppia tarvitsin. Työkaverien kannustava tuki oli ihanaa ja tärkeää, jonka vuoksi uskalsin usein mennä mukaan kaikkeen uuteen ilman jännittämistä.  Hyvä puoli opinnollistamisessa oli se, että sain keskittyä sairaanhoitajan tehtävien oppimiseen kunnolla, koska lähihoitajana tiesin sairaanhoitajan tehtävistä vain pintapuolisesti.  Ohjaajille oli myös helpompaa, kun he pystyivät keskittymään ohjaamisessa itse asiaan, eli sairaanhoitajan osaamiseen opettamiseen.

Nopeasti työtehtävät alkoivat ”rullaamaan” käsikädessä ilman poukkoilua eri työtehtävien välillä. Hienoa oli huomata, kuinka sairaanhoitajaopiskelijan roolissa pystyin toteuttamaan kokonaisvaltaista hoitotyötä. Otin vastuuta harjoittelun edetessä lääkehoidosta enemmän sekä osallistuin enemmissä määrin lääkärinkiertoon. Näissä tilanteissa työpaikallani minua ohjaava sairaanhoitaja osallistui enemmän potilaiden hoitoon ja minä keskityin esim. lääkärinkiertoon ja siihen kuuluviin tehtäviin. Oppiminen tällä hoitotyön alueella oli huikea. Esimerkiksi ensimmäisellä viikolla olin ”kuunteluoppilaana” lääkärikierrolla ja harjoittelun loppuvaiheessa kiersin yksin lääkärin kanssa minun vastuullani olevat potilaat. Potilaita saattoi vastuullani olla 8 tai jopa 15.  Sain aina apua kysymällä, jos jotain en tiennyt tai tarvitsin ohjausta.

Opinnollistamisen aikana sain varmuutta tiettyihin lääkehoidon osaamisalueisiin. Jos esim. potilaalla on kipuja, joita yrität myös lääkinnällisesti saada hallintaan, oli helpompi tehdä ns. päätös siitä missä muodossa kipulääkettä annat. Esim. annatko sen suun kautta vai voisitko antaa sen injektiona. Kuitenkin vielä pyysin ohjaajalta varmistusta tähän asiaan. Tässä harjoittelussa näki ja sai kokemusta siitä, miten paljon sairaanhoitaja tekee itsenäisiä päätöksiä potilaiden hoidon suhteen sekä samalla sai itse varmuutta toimia sairaanhoitajan työssä.

Kuvassa Heli Hirvonen terveyskeskuksen lääkevarastossa.

Heli Hirvonen sai harjoittelun aikana lisää osaamista mm. lääkehoidosta. Kuva: Sanna Laukkanen.

Ohjaajani olivat tottuneet aikaisemmin, että opiskelija ei ole työvahvuudessa, vaan ylimääräisenä, jolloin ohjaamiseen saa keskittyä rauhassa ja kunnolla. Opinnollistamisessa ohjaaminen toteutuu sairaanhoitajan ja lähihoitajan työn lomassa. Sairaanhoitajaohjaajan valinta ei aina välttämättä ole helppoa tutussa työyhteisössä.

Vinkkinä voisin antaa opinnollistamisesta innostuvalle; on oltava varma, että omassa työyksikössä pystyy saavuttamaan harjoittelun osaamistavoitteet. Laadi konkreettiset ja realistiset osaamistavoitteet, jotta pystyt saavuttamaan ne harjoittelun aikana.  Koulussa opittu tietoperusta konkretisoituu töissä. Omalla työpaikalla voi peilata oppimaansa heti käytäntöön ja tuoda uusia asioita ja ideoita työyhteisöön. Tämä onnistuu tutussa työyksikössä ehkä helpommin ja rohkeammin, kuin oudommassa harjoittelupaikassa. Työyhteisökin saa sujuvasti uusinta tietoa opiskelijan kautta

Opinnollistaminen kannatti

Harjoittelu oli molemmilla opiskelijoilla sairaanhoitajaopintojen ensimmäinen. Ennakkokäsityksiä ja aiempia kokemuksia harjoittelun toteutuksesta ei siis ollut..

Omia haasteita ja sekavia ajatuksia oli orientoiduttaessa opiskelijan rooliin lähihoitajan työn lomassa.

Moni työkaverini kysyi ensimmäisten harjoitteluviikkojen aikana vuoron alussa oletko opiskelija vai työntekijä, johon vastasin olevani opiskeleva työntekijä.

Harjoittelun alussa oli vaikea jäsentää sairaanhoitajan osaamisen oppiminen omien lähihoitajan töiden lisäksi niin, ettei työtaakka kasva vuoron aikana liikaa. Haasteena opinnollistamisessa oli välillä saada työtehtävät ja vastuualueet ”natsaamaan” kohdalleen työvuorojen aikana. Yhdeksi esteeksi opinnollistamisessa voisi nousta tilanne, jossa  opiskelija ja ohjaaja eivät sitoudu opinnollistamiseen. Tässä tilanteessa omat tavoitteet ja yleiset harjoittelun tavoitteet eivät toteutuisi. Tällaisia haasteita ei onneksi tullut esiin.

Vaatii itsekuria, vastuun ottamista, luovimista työtehtävien välillä sekä paljon venymistä, että harjoittelujakson tavoitteet toteutuvat.

Harjoittelun edetessä jokainen sopeutui opinnollistamiseen, harjoittelu sujui hyvin ja uutta osaamista kertyi.

Uskalla heittäytyä uuteen harjoittelumuotoon. Suosittelen kovasti, kokemus oli omalta kohdalta positiivinen ja opettavainen.

Teksti:
Heli Hirvonen, sairaanhoitajaopiskelija, Innovative Nurse -hanke, Karelia-ammattikorkeakoulu
Tiina Lampinen, sairaanhoitajaopiskelija, Innovative Nurse -hanke, Karelia-ammattikorkeakoulu
Riitta Muhonen, lehtori, projektipäällikkö, Innovative Nurse -hanke, Karelia-ammattikorkeakoulu
Minna Turunen, lehtori, opinto-ohjaaja, Karelia-ammattikorkeakoulu