Maaseutuyrittäjien tulevaisuusajattelua edistetään Rural Future -koulutushankkeessa

Tanja Kähkönen

Tulevaisuustiedon hyödyntämisen merkitys yrityksien strategisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa on noussut erityisen kriittiseen asemaan tämän kevään mustan joutsenen, koronapandemian, vanavedessä. Tämä musta joutsen on jo vaikuttanut merkittävästi yritysten toimintaan. Yritysten kannattavuus voi olla heikentynyt kuluttajakäyttäytymisen muuttuessa, ja äkillinen toimintaympäristön muutos on pakottanut luomaan uusia innovatiivisia toimintamalleja. Trendien ja megatrendien tunnistamisen kautta ei mustaa joutsenta olisi yllättävänä muutostekijänä voinut havaita. Tulevaisuustiedon hyödyntämisen ja tulevaisuussuuntautuneen ajattelun kautta tulevaisuuden yllättäviinkin muutoksiin voi kuitenkin jossain määrin varautua.

Tulevaisuusajattelua edistetään yrittäjyystaitona Karelian-ammattikorkeakoulun Rural Future -hankkkeessa. Maaseuturahaston rahoittamassa koulutushankkeessa kehitetään maaseutuyrittäjien, yrittäjyyttä suunnittelevien ja yrittäjyydestä kiinnostuneiden tulevaisuusajattelua valmistaen heitä mm. toimintaympäristön muutosten havaitsemiseen, heikkojen signaalien tunnistamiseen ja halutun tulevaisuuden rakentamiseen skenaariotyöskentelyn kautta. Hankkeen hallinnoijana on Karelia-ammattikorkeakoulu ja sen partnereina ovat Lapin ammattikorkeakoulu ja ProAgria. Hankkeen pääasiallisena kohdealueena ovat Pohjois-Karjala ja Lappi, mutta hankkeeseen on myös voinut osallistua lähimaakunnista.

Kuviossa on polku jossa esitetään Rural Future hankkeen toimenpiteet: Tulevaisuuspolku-pienryhmäsparraukset, koulutukset ja benchmarkkausmatkat valmentavat yrittäjiä kohti tulevaisuuden haasteita ja mahdollisuuksia.

Tulevaisuuspolku-pienryhmäsparraukset, koulutukset ja benchmarkkausmatkat valmentavat yrittäjiä kohti tulevaisuuden haasteita ja mahdollisuuksia.

Hankkeessa toteutetaan etäyhteyksin Tulevaisuuspolku-pienryhmäsparrauksia, joita osallistuvien organisaatioiden asiantuntijat fasilitoivat niin, että mahdollistetaan yrittäjien välinen verkostoituminen sekä keskinäinen kannustus ja tiedonjako. Talvella ja keväällä 2020 on toteutettu ensimmäinen Tulevaisuuspolku-pienryhmä. Tulevaisuuspolku-pienryhmäsparrauksen lisäksi yrittäjille on tarjottu mm. palvelumuotoiluun, lean-ajatteluun ja sopimusoikeuteen liittyviä koulutuspäiviä ja -kokonaisuuksia. Yrittäjät ovat voineet valita koulutustarjonnasta oman yritystoimintansa tulevaisuuden suunnittelua parhaiten tukevia koulutuksia Tulevaisuuspolku-pienryhmään osallistumisen lisäksi. Hankkeessa toteutetaan myös benchmarkkausmatkoja omaan yritystoimintaan liittyvien ajatusten ravistelemiseksi ja tulevaisuussuunnittelun tukemiseksi.

Kuvassa on viisi henkilöä Berliinin messukeskuksen edessä.

Hankkeen ensimmäinen pienryhmä benchmarkkausmatkalla Saksassa tammikuussa 2020. Päivän kohteena Grüne Woche -messut Berliinissä, jotka ovat yhdet maailman suurimmat elintarvike-, maatalous- ja puutarha-alan messut maailmassa. Kuvassa keskellä projektikoordinaattori Anne Saloniemi Lapin ammattikorkeakoulusta ja hankkeeseen osallistuvia yrittäjiä. Kuva: Tanja Kähkönen.

Hankkeessa on jo ennen koronapandemiaa hyödynnetty etäyhteyksiä laajasti. Koulutukset ja pienryhmäsparraukset on toteutettu etäyhteyksien välityksellä. Lisäksi koulutukset on nauhoitettu, jotta yrittäjät voivat katsoa ne itselleen sopivana ajankohtana. Näillä toimintamalleilla on mahdollistettu yrittäjien osallistuminen hankkeen koulutuksiin heille sopivina ajankohtina. Etäyhteyksien toteutettavat koulutus- ja pienryhmäsparraustapaamiset ovat mahdollistaneet ylimaakunnallisen verkostoitumisen. Tämä ylimaakunnallinen toiminta on tukenut yrittäjien tulevaisuusajattelun edistämistä, kun kukin yrittäjä tulee erilaisesta toimintaympäristöstä.

Hankkeen uudet Tulevaisuuspolku-pienryhmäsparraukset ja niihin liittyvät tulevaisuusajattelua avaavat koulutukset aloittavat kesäkuussa 2020. Uusien ryhmien koulutusmallia on kehitetty aiempien kokemusten perusteella Demingin laatuympyrän kehittämismallin mukaisesti, mm. pienryhmäsparrauksista on nyt tarjolla suomenkielisten ryhmien lisäksi englanninkieliset ryhmät, joiden kautta palvellaan myös maahanmuuttajien maaseutuyrittäjyyden edistämistä. Parhaassa tapauksessa yrittäjät siis saavat hankkeen kautta sekä käytännön välineitä että uusia verkostoja yritystoimintansa tulevaisuuden suunnittelua varten!

Lisätietoja Rural Future -hankkeen verkkosivuilta.

Teksti: Tanja Kähkönen, projektipäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu

 

Etusivun kuva: Jacob Bentzinger / Unsplash