Terveysalan opiskelijoiden ajatuksia etiikan opetuksesta Karelia-ammattikorkeakoulussa

Tiina Parviainen

SotePeda 24/7 -hankkeessa on tarkasteltu etiikan opetuksen nykytilaa ja tulevaisuuden haasteita mm. opetussuunnitelmatasolla (Heino, Tauriainen, Pasanen ja Parviainen, 2020).  Opiskelijoiden ajatuksia etiikan opetuksen kokemuksista selvitettiin oppimistehtävän osana keväällä 2019. Karelia-ammattikorkeakoulun STHAS17 -ryhmän opiskelijat haastattelivat valmistumassa olevia -tai juuri valmistuneita- terveydenhuoltoalan ihmisiä heidän kokemuksistaan etiikan opetuksesta koulutuksessa. Haastatteluja ei ole käytetty tutkimusaineistona, joten voidaankin puhua paremmin kokemuksellisesta palautteesta. Haastateltuja oli 26 ja he edustivat Karelia-ammattikorkeakoulun sairaanhoitaja-, terveydenhoitaja- ja fysioterapeuttiopiskelijoita tai juuri valmistuneita terveydenhuollon ammattilaisia.

Eettisistä arvoista tärkeimpinä nousivat esille ihmisarvon kunnioittaminen, itsemääräämisoikeus, yksilöllisyys ja tasa-arvo. Ammattieettisistä sisällöistä mainittiin vaitiolovelvollisuus, asiakaslähtöisyys, vuorovaikutuksen laatu, kollegiaalisuus ja yksilöllisyys. Käsitys etiikan opetuksen sisällöistä koulutuksen aikana vaihteli. Useat vastaajat kokivat, että etiikkaa käsiteltiin läpi opintojen.

Etiikan teoriaopetus katsottiin riittäväksi, mutta käytännön soveltamista toivottiin nykyistä enemmän case -tapausten muodossa. Kaikkiin hoitotyön opintojaksoihin toivottiin lisää etiikan opetusta. Erityisesti vastaajat toivoivat eettisiä keskusteluja gerontologian reflektiotunneille ja kehitysvammatyön teemoihin.

Opintojen sisältämien eettisten arvojen vaikutus omaan käyttäytymiseen ja ajatteluun vaihteli. Osa vastaajista oli sitä mieltä, että oma arvoperusta on ollut jo ennen opintoja selkeä. Osa koki kuitenkin eettisen opetuksen vahvistaneen omaa eettistä osaamista. Eettisten tilanteiden arviointiin vastaajat kokivat saaneensa lisää valmiuksia.

Haastateltujen palaute käytetyistä pedagogisista menetelmistä suosi osallistavia työskentelytapoja. Opiskelijoiden mukaan eettistä osaamista vahvistavat; case-tapauksiin perustuva opetus, ryhmäkeskustelut, simulaatio-opetus ja kokemusten reflektointi. Tulevaisuuden eettistä osaamista kehittävinä opetusmenetelminä nähtiin opetusvideot, videoyhteydet ulkomaisiin sotealan oppilaitoksiin, kokemuskouluttajien ja muiden ulkopuolisten asiantuntijoiden luennot ja erilaiset vierailut.

Mielenkiintoista oli ajatella etiikan opetusta työelämästä oppilaitokseen suuntautuvana. Kysymyksenasettelussa tiedusteltiin vastaajilta mitä eettisiä arvoja he toisivat harjoittelusta ja työkokemuksesta teoriaopetukseen. Itsemääräämisoikeuden käsittely koettiin arvoista tärkeimpänä. Esimerkkeinä käytettiin kuvauksia, joissa asiakas ei halua ottaa määrättyä lääkitystä tai hänen liikkumistaan joudutaan rajoittamaan vaikkapa tiettyjen hoitojen aikana.

Asiakkaan yksilöllinen ja tasa-arvoinen kohtaaminen, vuorovaikutus, dialogisuus ja vaitiolovelvollisuus olivat ammattieettisiä teemoja, joiden merkitys korostui työelämän näkökulmasta. Vaitiolovelvollisuus on terveydenhuoltoalan ammateissa äärimmäisen tärkeää. Vaikka se on tuttu asia, sitä tulisi vahvistaa koulutuksessa työelämäkokemuksen perusteella.

Digitaalisuus haastaa ja luo mahdollisuuksia

Mitä sitten terveydenhuoltoalan työntekijältä vaaditaan erityisesti tulevaisuuden työelämässä? Ammatillisuutta, kollegiaalisuutta, resilienssiä eli joustavuutta, soveltamista ja ennakointia (Työterveyslaitos 2020). Opiskelijat näkevät myös työhön sitoutumisen ja innovatiivisuuden tärkeinä. Aikaisemmin mainittu tasa-arvo tuotiin esille tässä yhteydessä viitattuna monikulttuurisuuteen, yksilöllisyyteen, ikääntyneiden kohtaamisen erityispiirteisiin, kuten lisääntyviin muistisairauksiin tai hoitotahdon ilmauksiin.

Digitalisaatio muuttaa vuorovaikutuksen luonnetta. Ihmisen kohtaamisen merkitys on muistettava teknologian kehittyessä. Ei voida ajatella, että robotti korvaisi ihmisten välisen kontaktin asiakastilanteessa. Digitalisaation haasteina nähtiin salassapidon ja tasa-arvon toteutuminen, väestön ikääntyminen ja koulutuksen puute. Kaikilla asiakkailla ei ole valmiuksia digipalveluiden käyttöön eri syistä. Voi olla, että tarvittavaa laitteistoa puuttuu tai osaaminen on vähäistä.

Digitalisaatio nähtiin myös mahdollisuutena. Sillä voidaan helpottaa esimerkiksi pitkien välimatkojen tuomia haasteita ja siten lisätä ihmisten tasa-arvoisuutta palveluiden saamisessa. Etiikan opetuksessa digitalisaatiota voisi hyödyntää esimerkiksi tuomalla etiikan kesäopintoja verkkoon, videoituja case –tapauksia tai opiskelijoiden tuottamia caseja pohtimista ja vertaisarviointia varten.

SotePeda 24/7 -hanke tarjoaa välineitä etiikan opetuksen vahvistamiseen.  Hankkeessa tuotetaan eettinen toimintamalli. Siinä käsitellään laajasti mm. arvoja ja etiikkaa muuttuvissa toimintaympäristöissä. Lisäksi opettajille tarjotaan valmista opetusmateriaalia ja case-pankki etiikan opetuksen tueksi.

 

Teksti: Tiina Parviainen, terveysalan lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu

 

Lähteet

Heino, T., Tauriainen, P., Pasanen, M., Parviainen, T. 2020. Rakenteet ympärillämme muuttuvat, eettisen osaamisen tarve pysyy ja kasvaa. Dialogi 7.4.2020. https://dialogi.diak.fi/2020/04/07/rakenteet-ymparillamme-muuttuvat-eettisen-osaamisen-tarve-pysyy-ja-kasvaa/

Työterveyslaitos, 2020. Mitä on resilienssi? https://www.ttl.fi/tyoyhteiso/tyon-kehittaminen/mita-on-resilienssi/

 

Etusivun kuva: Lina Trochez on Unsplash