Graafit ovat tilastoaineiston havainnollistamiskeino. Niiden tarkoitus on antaa nopeasti ja suoraan katsojalle yleiskäsitys tilastossa tai kartan ominaisuustietoina esitettävien asioiden luonteesta ja keskinäisistä suhteista.

Paikkatietojärjestelmien tai taulukkolaskentaohjelmien avulla voi helposti ja nopeasti luoda näyttäviä graafisia esityksiä joko kartalle tai sitä tukevaan raporttiosaan. Graafisen esityksen etuja ovat mm:

• Havainnollinen ja suppea esitystapa

• Erityisseikkojen korostamisen mahdollisuus

• Mahdollisuus valita erilaisia esitystapoja

Graafisen esityksen haittoja voivat olla:

• Epätarkkuus

• Tahallisen tai tahattoman harhauttamisen mahdollisuus.

• Vaatii usein lukijalta arvaamattoman paljon asiantuntemusta ja kriittisyyttä.

Graafista esitystapaa valittaessa päähuomio tulee kiinnittää kuvion selkeyteen ja viestin välittymiseen. Itsetarkoituksellista "kikkailua" erilaisilla kuvilla tulisi välttää. Yhdellä graafilla ei myöskään ole yleensä syytä pyrkiä esittämään kuin yksi asia, ellei tilanpuute pakota tinkimään kuvioiden määrästä. Erilaiset Z-akselin sisältävät kolmiulotteiset graafit vaativat tulkitsijaltaan yleensä korkeaa ammattitaitoa.  

Hyvä kuvio:

• Esittää tiedot visuaalisen yksinkertaisesti.

• Ei vääristä tietoihin liittyvää sanomaa.

• Välittää suuren määrän tietoa pienessä tilassa

• Monitasoinen oivallus: näkee vähän ensisilmäyksellä, mutta lähempi tarkastelu antaa vielä jotakin uutta tietoa

• Saa katsojan kiinnostumaan kuvion sanomasta

• Kuva ja siihen liittyvä teksti (otsikko jne.) muodostavat itsenäisen kokonaisuuden

• Asteikot merkitty selvästi

Yleisimmin käytetyt kuviotyypit ovat pylväsdiagrammi, sektoridiagrammi, histogrammi ja viivadiagrammi. Lisäksi käytetään kartogrammia, joka on karttapohjainen esitystapa, sekä aikasarjaa, jota kuvataan viivadiagrammilla.

Pylväsdiagrammi

• Pysty- tai vaakasuoraan piirretyt pylväät.

• Havainnollistetaan frekvenssijakaumaa, kuvataan kokonaisuuden jakaantumista osiin tai vertaillaan suuruussuhteita.

• Soveltuu hyvin määrän kuvaamiseen ja määrien vertailuun.

• Diskreetit muuttujat.

• Piirrettäessä pylväitä pylväät alkavat aina nollasta.

• Jos esitettävä muuttuja ei ole jatkuva, pylväät voidaan piirtää myös vaakasuoraan (suositeltavampaa, katso pientä kuvaa):

Esimerkki pylväsdiagrammista. Itsearvioitu terveydentila 75-vuotiailla jyväskyläläisillä vuonna 1989 (Jyväskylän yliopisto, Gerontologian Tutkimuskeskus, Ikivihreät-projekti, 1989).

Sektoridiagrammi

• Sektoridiagrammia kutsutaan yleiskielessä "piirakkakuvioksi".

• Koko ympyrä vastaa kaikkia havaintoarvoja (100 %) ja kukin ympyrän sektori tietyn arvon tai arvovälin osuutta (frekvenssi prosentteina).

• Sektoridiagrammia käytetään, kun halutaan havainnollistaa kokonaisuuden jakautumista osiin

• Diskreetit muuttujat
  

Esimerkki sektoridiagrammista. Sama aineisto kuin edellisessä kuvassa. Huomaa, ettei punaista ja vihreää saisi koskaan sijoittaa graafissa rinnakkain!

Histogrammi

• Pylväsdiagrammi, jossa pylväät on piirretty yhteen

• Käytetään kuvaamaan jatkuvan muuttujan luokiteltua aineistoa

• Pylväät todellisten luokkarajojen mukaan

Esimerkki histogrammista. Kehon paino (kg) 75-vuotiailla jyväskyläläisillä vuonna 1989 (Jyväskylän yliopisto, Gerontologian Tutkimuskeskus, Ikivihreät-projekti, 1989).

Viivadiagrammi

• Piirretään luokkakeskusten mukaan

• Jatkuvien muuttujien luokitellun aineiston esittäminen

• Soveltuvat parhaiten vaihtelun tai kehityssuunnan esittämiseen

• Frekvenssimonikulmio

Esimerkki viivadiagrammista. Uusien autojen vuosimyynti 1987-2000. Leikkaamalla Y-akseli sopivasti, saadaan aikasarja näyttämään dramaattiselta.

• Tilastoaineisto kartalla
• Perusteiden etusivulle

Pylväsgraafi voidaan esittää vaakapylväinä, mikäli asteikko ei ole jatkuva.Tämän kuvan pylväsgraafi on luotu kääntämällä ja  varsinaisessa tekstissä olevaa isompaa kuvaa. Se säilyttää luettavuutensa pienempänäkin, mutta tekstit joutuu yleensä laatimaan uudelleen.