Koulutusta uudistamassa uusin ottein: monimuoto-opintojakson toteutus vertaisparityöskentelynä

Jukka Mälkiä ja Mika Pasanen

Artikkeli on kuvaus opintojakson suunnittelemisesta ja toteutuksesta kahden opettajan yhteistyönä. Opintojaksoon kohdennetut resurssit hyödynnettiin uudella tavalla poiketen tekijöiden aikaisemmista käytännöistä eli pelkistetystä työkuorman jakamisesta keskenään. Uuden toimintatavan käyttöönoton mahdollistivat resurssien ja kehittyneen tietotaidon lisäksi etenkin halu luoda uutta sekä kehittää omaa osaamistaan. Vertaisparityöskentelyn lisäksi suunnittelussa hyödynnettiin yhteisöllistä osaamista. Opintojakson sisältöalueen hyvän tuntemuksen rohkaisemana halusimme rakentaa opintojakson täysin uudelta pohjalta ilman vaikutteita aiemmista toteutuksista. Pyrimme kehittämään ratkaisuja, jotka tuovat vaihtelua ja monipuolisuutta sekä opiskelijan toimintaan että opettajan työhön.

Pedagogisena lähestymistapana sovelsimme konstruktivistista ja kokemuksellista oppimista, joka sopii erinomaisesti kohderyhmänämme olleiden aikuisopiskelijoiden oppimisen ja ohjaamisen viitekehykseksi. Opintojakson suunnitteleminen moduulirakenteiseksi osoittautui monessa mielessä hyödylliseksi ratkaisuksi. Opintojakson suorittaminen perustuu oppimistehtäviin, joilla oppi otetaan haltuun. Ohjaus tapahtuu monimuotoisesti sekä lähi- että etäohjauksena. Kuten inhimillisessä toiminnassa usein käy, myös tämän opintojakson suunnitelman ja toteutuksen välillä oli useammankin ihmisen mentävä aukko eikä yllättäviltä käänteiltä vältytty. Huolellisella suunnittelulla pystyimme kuitenkin välttämään useita haasteita, joita käytäväkeskusteluissa tapaa kuulla. Suunnittelussa kiinnitimme erityistä huomiota kuormittavuuden hallintaan niin opiskelijan kuin opettajankin näkökulmasta. Ehkä tärkeimpänä antina vertaisparityöskentely tarjosi omaa luokkaansa olevan mahdollisuuden opettajan oman osaamisen kehittämiseen ja kasvattamiseen.

Lähtökohdat työskentelylle

Opintojakson pitämisestä sovittiin työaikasuunnitelmakeskustelussa esimiehen kanssa ensimmäistä toteutusta edeltäneen vuoden marraskuun lopussa. Tällöin sovittiin myös sen toteuttamisesta vertaisparityöskentelynä. Tammikuun ensimmäisenä työpäivänä ilmeni, että opintojakson toteutus alkaa tammikuun puolivälissä. Molempien kalenterit tammikuun alun osalta olivat jo varsin varattuja, joten aikaa suunnittelulle ei ollut kovin paljon ja tästä syystä opintojakson suunnittelu aloitettiinkin jo seuraavana päivänä. Työskentelyä leimasi kohtalainen aikapaine, mutta toisaalta kovassa paineessa ovat timantitkin syntyneet.

Vertaisparityöskentely havaittiin hyödylliseksi jo alkumetreiltä lähtien, koska tavoite oli yhteinen, henkilökemiat toimivat mainiosti ja kummankin osaaminen ja kokemuspohja täydensivät hienosti toisiaan. Yksin tehtynä lopputulos olisi varmastikin jäänyt aivan toiselle tasolle ja toisaalta myös matkustusmukavuus (=työskentelyprosessi) oli aivan toista luokkaa kuin yksin tehden.

Päätimme tehdä suunnittelun kirjaimellisesti yhteistyönä emmekä paljoakaan jakaneet tehtäviä keskenämme. Jo alkumetreillä totesimme, että näin toimimalla eli dialogisesti keskustelemalla saamme paljon enemmän aikaan kuin siten, että jakaisimme työt ja tekisimme ne kumpikin tykönämme.

Yhteisöllisen osaamisen hyödyntäminen 

Opintojakson käytännön luomisen lisäksi taustalla on olleet kollegat, joilta olemme saaneet joko suoraan apua tai he ovat olleet vaikuttamassa tuotokseen välillisesti. Kiitämme kollegoita heidän antamasta avusta ja ymmärryksestä hakiessamme suunnitelmille suuntaa ja rajoja. Saimme apua ja tukea oppimateriaalin tuottamiseen, pedagogisiin ratkaisuihin ja monimuoto-opetuksen teknisiin kysymyksiin. Nämä käsittivät muiden muassa nauhoitettuja verkkoluentoja, työelämän case-tapauksia sekä verkkopedagogista ja –teknistä ohjausta.

Me tekijät tunsimme toki toisemme saman työyhteisön jäseninä, mutta tämän opintojakson aikana olemme voineet perehtyä toistemme osaamisalueisiin ja vahvuuksien hyödyntämiseen yhteiseksi hyväksi. Henkilöstöhallinnon ja johtamisen aihealueista molemmilla on kokemusta niin työelämässä kuin opetuksessakin. Mika on toiminut muiden muassa johtamisen professorina yliopistossa ja hänellä on opetus- ja ohjauskokemusta aihepiiristä pitkälti yli kymmenen vuoden ajalta sekä yliopistosta että ammattikorkeakoulusta. Jukalla on aikaisempina toteutuksina aihepiiriin liittyvää koulutusta sekä opintojaksoja niin opiskelijoille kuin hanketoiminnan piirissä. Vastaavaan aihealueeseen liittyviä toteutuksia olemme siis kumpikin pitäneet aikaisemmin, mutta otimme tällä kertaa – ja kaikkien onneksi – uuden lähtökohdan aloittaessamme työstämään opintojaksoa niin sisällön kuin rakenteen osalta.

Puhtaalta pöydältä liikkeelle

Suunnittelussa lähdimme liikkeelle puhtaalta pöydältä. Teimme heti alussa päätöksen, että teemme tästä opintojaksosta oman näköisemme. Tästä syystä emme hankkineet käyttöömme opintojaksolla aiemmin käytössä olleita opetusmateriaaleja emmekä tutustuneet siihen, miten opintojakso on aiemmin toteutettu. Opintojakson suunnittelua ohjanneita periaatteita ja tavoitteita olivat muiden muassa opiskelijalähtöisyys ja opiskelijoiden osallistaminen, käytännön- ja työelämäläheisyys, keskittyminen olennaiseen, erilaisten oppijoiden huomioiminen, ennakkoluulottomuus sekä oppimisen ja ohjaamisen mielekkyys. Dialogisesti keskustellen muodostimme yhteisen näkemyksemme siitä, mitä osaamistavoitteita ja sisältöjä opintojaksolla tulisi olla. Puhtaalta pöydältä aloittamalla olemme voineet uudistaa opintojaksoa enemmän kuin mitä muut lähestymistavat olisivat mahdollistaneet.

Aloitustilanteessa meillä oli vain osaamisemme ja metakognitiiviset taidot hahmottaa relevantti kokonaisuus ja hankkia siihen tarvittava aineisto kokemustamme hyödyntäen. Tämä tietoinen valinta uuden luomiseksi eikä entisten toteutusten viilaamiseksi ruokki koko suunnittelujakson ajan uusia ideoita ja keinoja saavuttaa toteutussuunnitelman mukaiset oppimistavoitteet. Samalla jouduimme liikkumaan aika usein epämukavuusalueella tietämättä miten seuraava kohta tullaan ratkaisemaan. Vielä tuoreessa muistissa olevien pedagogisten opintojemme sekä ammattikorkeakoulun sisäisen e-oppimisen koulutuksen mahdollistamana rohkeus kokeilla uutta ja onnistuakin valinnoissa oli eteenpäin vievä voima. Yksin tällaiseen toteutukseen emme kumpikaan olisi yksinään päätyneet ja jälkikäteen voimme yhdessä todeta onnistuneemme työssämme hyvin. Tämä oli tunne ennen lopullisen opiskelijapalautteen vastaanottamista, mutta sittemmin myös opiskelijapalautteesta vetämämme johtopäätös.

Monimuotototeutuksen joustavat mahdollisuudet mahdollistavat joustavuudet

Esimiesvalmennus-opintojakso soveltuu hyvin monimuoto-opiskeluun sekä myös ohjattavaksi opettajan näkövinkkelistä. Pohtiessamme etenkin eri aihealueiden oppimistehtävien toteutusta meillä oli runsaasti valinnanvaraa ja siten saimme rakennettua sekä sisällöllisesti että menetelmällisesti vaihtelevan ja monipuolisen kokonaisuuden, jossa oppimisen mielekkyys säilyi läpi koko kevätlukukauden kestävän toteutusajan. Vaihtelemalla niin opiskelijoille sälytettyä kuormaa kuin ohjaajien arviointi- ja palautetyötä saimme paketin pysymään raameissa. Oppimistehtävien suunnittelussa pyrimme myös huomioimaan eri tavoin lahjakkaat oppijat. Oppimateriaaleissa pystyimme hyödyntämään osin aikaisemmin tuotettua materiaalia, koska sisällön osalta uudentaminen ei olisi tuonut lisäarvoa – vain lisätyötä. Parityöskentelyn etuna on myös tiimityöajatuksen kantava voima eli työpanoksen sujuva paikkaaminen toisen ollessa estyneenä. Näin tässäkin toteutuksessa jouduimme tekemään lähiopetuksen aikana yhteensattumien vuoksi.

Pedagoginen sateenvarjo

Pedagogisia ratkaisuja hakiessamme asiaan liittyi läheisesti opettajaopinnoissa esiin tulleet ja käyttöönotetut tavat ohjata opiskelijat oppimaan. Opetuksen suunnittelussa hyödynsimme konstruktivistista ja kokemuksellista oppimista. Kokemuksellisessa oppimisessa lähdetään rakentamaan uutta tietoa aiempien subjektiivisten kokemusten pohjalta. Aikuisopiskelijoilla on yleensä kokemusta esimiestyöskentelystä, joko esimiehenä tai työyhteisön jäsenenä. Nämä omakohtaiset kokemukset toimivat lähtökohtana uuden oppimiselle. Tästä syystä ensimmäisellä opetuskerralla kartoitimme opiskelijoiden kokemustaustaa kurssin aiheeseen. Tämä tieto auttaa myös opettajaa ymmärtämään opiskelijoiden erilaista suoriutumista oppimistehtävissä.

Kokemuksellisessa oppimisessa oppijalla on suurin vastuu omasta oppimisestaan, minkä vuoksi oppiminen ja opiskelu on koettava mielekkääksi. Aikuisopiskelijat ovat tottuneet itsenäiseen työskentelyyn yksin ja ryhmässä ja heillä on usein vahva motivaatio opiskeluun. He tietävät, mitä haluavat oppia ja heillä on vahva ammatillinen intressi saavuttaa tavoitteet. Opintojakson mielekkyyttä varmistimme keskittymällä esimiestyön kannalta keskeisimpiin kysymyksiin, luomalla monipuolista kurssisisältöä (esim. vierailuluennot), pitämällä tarkastelutason hyvin konkreettisena ja työelämäläheisenä, tarjoamalla vaihtoehtoisia ja perinteisestä poikkeavia omaan työyhteisöön sovellettavia oppimistehtäviä, antamalla mahdollisuuden analysoida ja kehittää omaa esimiesosaamistaan sekä tukemalla ja ohjaamalla oppijoiden oppimisprosessia eri tavoin.

Konstruktivistinen oppiminen perustuu ajatukseen tiedon siirtymättömyydestä, joka tarkoittaa, että oppijan on prosessoitava tieto uudelleen itselle sopivaksi ja aiempiin tietoihin, käsityksiin ja kokemuksiin sopiviksi. Opettajina pyrimme herättelemään opiskelijoita havaitsemaan eri näkökulmia opettavaan asiaan ja yhdessä keskustelemaan näistä opiskelijoiden omien kokemusten pohjalta. Ensimmäisellä opetuskerralla toteutimme learning cafen, jossa käsiteltiin opintojakson keskeisiä käsitteitä ja termejä. Opettajan roolin näemme pitkälti oppimisen mahdollistajana, valmentajana ja ajatteluun kannustajana, ei niinkään valmiiden ratkaisujen tarjoajana.

Lähiopetuskerroilla rakennamme orientaatioperustaa, joka tarjoaa lähtökohtia oppimistehtävien tekemiselle. Osoitamme erilaisia lähestymistapoja ja työkaluja, joiden kautta opiskelijat voivat itse rakentaa omaa osaamistaan. Tärkeää on, että opiskelija itse oivaltaa opiskeltavat asiat. Oppimistehtävät alkavat esimiesosaamisen itsearvioinnista ja kehittämistarpeiden identifioinnista edeten esimiestyön keskeisten teemojen kautta lopulta kokoavaan tehtävään, jossa opiskelijat arvioivat omaa oppimistaan ja esimiesosaamisensa kehittymistä opintojaksolla sekä antavat lupauksensa esimiesosaamisensa kehittämisestä jatkossa.

Moduulirakenne: osaamistavoite – sisältö – arviointi – palaute

Rakenteellisesti opintojakson suunnittelu kulki oppimistavoitteiden toteutumiseen tähtäävien oppimistehtävien kautta esimiestyön kokonaisuuden hahmottamiseen ja erityiskysymysten esiin tuomiseen. Aikaisemmin vallinnut luentomateriaalilähtöinen ajattelu jätettiin taka-alalle ja panostimme oppimistehtävien monipuolisuuteen ja sitä kautta keskeisimpien aihealueiden sisäistämiseen. Opintojakson suunnittelun varhaisessa vaiheessa huomasimme, että aiheeseen liittyviä sisältöalueita on liian paljon suhteessa opintojakson laajuuteen, joten jouduimme tarkkaan harkitsemaan, mitkä niistä ovat keskeisimpiä ja jatkamaan työskentelyä niiden pohjalta. Lähtökohtana oli jakaa oppisisältö opintojakson opintopisteitä vastaavalla määrällä (5). Laadimme jokaista sisältöaluetta koskevat osaamistavoitteet, jotka yhdessä muodostavat koko opintojakson osaamistavoitteet. Nämä on johdettu tavoiteltavista ammatillisen osaamisen tavoitteista.

Näin toimien synnytimme moduulirakenteisen opintojakson ja saimme aikaan sekä sisällöllistä että menetelmällistä vaihtelua opintojaksolle. Toisaalta moduulirakenne todettiin hyödylliseksi aiempien opintojen hyväksilukutapauksissa, joissa opiskelija oli toisessa korkeakoulussa suorittanut osin samansisältöisen opintojakson/koulutuksen, mutta joka oli laajuudeltaan suppeampi kuin tämä opintojakso. Opettajan näkökulmasta osittainen hyväksiluku on tällöin helppo toteuttaa toteamalla vastaavuudet aiemmin suoritettujen opintojen ja tämän opintojakson moduuleiden välillä.

Liiketalouden yleisiä arviointikriteereitä soveltaen ja opintojakson osaamistavoitteisiin ja substanssiin suhteutettuna laadimme opintojakson arviointikriteerit. Moodlesta löytyvät arviointikriteerit esitellään opiskelijoille opintojakson alussa. Arvioinnin suhteen panostimme läpinäkyvyyteen, joka raskaan työstämisen jälkeen tuo helpotusta opettajan arviointityöhön. Myös opiskelijoille arviointikriteereiden näkyvyys ja selkeys antavat ennakkoon kuvan opintojakson vaatimuksista ja arviointiin vaikuttavista tekijöistä. Jokainen voi siten panostaa omien voimien ja kykyjen mukaan omiin tekemisiinsä ja tavoiteltaviin arvosanoihin. Opintojakson arviointi perustuu oppimistehtäviin. Kunkin oppimistehtävän kohdalla on ilmoitettu siitä saatava palaute sekä käytetty arviointiasteikko (0-5 tai hyväksytty/hylätty). Osasta oppimistehtäviä opiskelija saa sanallisen palautteen ja osasta annettu arvosana toimii palautteena. Lisäksi laadimme opintojaksolle myös Moodlesta löytyvät AHOT-kriteerit, jotka esittelemme opintojakson alussa.

Opintojakson kuluessa kuuntelemme herkällä korvalla opiskelijoiden opintojaksoa koskevia tuntoja. Oppimistehtäviä arvioidessamme voimme muodostaa käsityksemme oppimistehtävien toimivuudesta. Opintojakson päättyessä keräämme loppupalautteen, josta annamme vielä palautetta opiskelijoille. Loppupalautteessa olemme saaneet hyviä ideoita opintojakson edelleen kehittämiseen, mm. oppimistehtäviin liittyen. Oppimistehtävät ja niiden muodostama kokonaisuus on koettu mielekkääksi ja hyödylliseksi. Erityisesti on kiitelty joustavuutta aikatauluissa, olennaiseen keskittymistä, monipuolisia oppimistehtäviä, syvällisiä verkkokeskusteluja sekä oppimistehtävien käytännöllistä hyödynnettävyyttä.

Oppimistehtävillä oppi haltuun

Jokaiseen opintojakson osa-alueeseen liittyy oppimistehtävä. Oppimistehtävien laadinnassa pyrimme siihen, että työstämme paitsi osaamistavoitteiden kannalta oppimista parhaiten edistäviä oppimistehtäviä, myös erilaiset oppijat huomioon ottavia oppimistehtäviä. Tältä pohjalta kehittelimme oppimistehtävät, joista ensimmäisessä opiskelijat tekevät matkan itsetuntemukseensa analysoimalla ja tarkastelemalla omia vahvuuksiaan ja kehittämiskohteitaan esimiestyössä ja pohtimalla niiden kehittämismahdollisuuksia. Seuraavassa oppimistehtävässä he tutustuvat esimiesvalmennuksen keskeisiin käsitteisiin ja soveltavat näitä käytäntöön oman työpaikkansa näkökulmasta. Kolmannessa oppimistehtävässä opiskelijat käyvät verkkokeskustelua annetun aineiston pohjalta. Seuraavassa oppimistehtävässä he suunnittelevat monikulttuurisen liike-elämän tilaisuuden ja tekevät suunnitelman pohjalta yhden sivun tiivistelmän tai posterin tärkeimmistä siinä huomioitavista asioista. Viidennessä oppimistehtävässä opiskelijat käyvät omiin kokemuksiinsa perustuvaa verkkokeskustelua työsuhteen elinkaareen liittyvistä keskeisistä kysymyksistä. Kuudennessa oppimistehtävässä opiskelijat tutustuvat työoikeuteen esimiestyön kannalta ja tekevät muistiinpanoja keskeisimmistä huomioistaan. Viimeisessä eli kokoavassa tehtävässä opiskelijat arvioivat omaa oppimistaan ja osaamistaan esimiestyöskentelyssä, sen hyödyntämismahdollisuuksia työelämässä ja kehittämistarpeita opintojakson päättyessä.

Opettaja ohjaimissa – monimuotoista lähi- ja kauko-ohjausta

Monimuotoisuuteen kuuluvat useat eri ohjaustavat kulloinkin parhaiten tilanteeseen sovittaen. Opintojakson toteutus polkaistiin käyntiin lähipäivänä ja sen lisäksi opintojaksoon kuului kaksi muuta kontaktitapaamista noin kahden kuukauden välein. Lähiopetuksessa opettajat ja opiskelijat tutustuvat toisiinsa, opintojakson pelisäännöt ja toteutukseen liittyvät kysymykset käydään läpi, orientoidutaan sisältöalueisiin sekä käydään läpi oppimistehtävien ohjeistus ja käydään palautekeskustelua tehdyistä oppimistehtävistä. Tapaamisten osana on ollut orientaation lisäksi syventää aihepiirin asioita ulkopuolisten luennoitsijoiden avulla. Oppimistehtävien erilliskysymyksiä ja ratkaisuja on käsitelty ohjauksen keinoin. Oppimistehtävien tekemiseen on yksityiskohtainen kirjallinen ohjeistus Moodlessa, mutta opettajien kokemusten perusteella ei voida luottaa siihen, että jokainen opiskelija ymmärtää oppimistehtävän samalla tavalla pelkän kirjallisen ohjeistuksen perusteella. Henkilökohtaista ohjausta on annettu pyydettäessä lähipäivien yhteydessä sekä muutoin viestintävälineiden avulla yksilötasolla.

Opiskelijoille on laadittu Moodleen aikataulu, joka osoittaa missä järjestyksessä opetus etenee ajallisesti ja sisällöllisesti: lähipäivät, itsenäinen työskentely oppimistehtävien parissa ja niiden palautuspäivät. Oppimateriaalina käytämme elektronista aineistoa, joka löytyy Moodlesta. Tämä käsittää verkkoluentoja, kirjallisuuslinkkejä ja muuta elektronista aineistoa. Moodlen keskustelu- ja uutispalstojen kautta välitetty tieto tavoittaa kaikki opintojakson osallistujat, jotta kysymykset ja vastaukset hyödyttävät koko osallistujajoukkoa. Keskustelualueella opiskelijat voivat muiden muassa käydä keskustelua mieltään askarruttavista opintojaksoon liittyvistä kysymyksistä ja tuoda muiden tietoon aihepiiriin liittyviä löytämiään uusia tietolähteitä. Myös opettajat seuraavat ja tarvittaessa ottavat osaa keskusteluun. Keskustelualue tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden vertaistukeen.

Yllättävät käänteet 

Merkittävimmät poikkeamat suunniteltuun ”käsikirjoitukseen” liittyivät yhtäältä vierailuluennon järjestämiseen ja toisaalta työelämän case-tapausten hankintaan. Pohdimme jo ennakkoon keskimmäisen lähipäivän ohjelmaksi teemaan liittyvää vierailuluentoa tapatietoudesta ja bisnesetiketistä. Tämä aina ajankohtainen aihe kiinnosti, kun tiedämme tapakulttuurin osaamisen merkityksen esimiesten työtehtävissä. Esimiesten odotetaan hallitsevan tapakulttuurin perusasiat ja pystyvän toimimaan esimerkkinä muille oudommissa tilanteissa. Tapakulttuuritapahtuman suunnittelu lähti pienestä luennosta, mutta toteutunut koulutustapahtuma paisuikin paljon alkuperäisajatusta laajemmaksi tilaisuudeksi. Opintojakson opiskelijoiden lisäksi oppia saivat muutkin tilaisuuteen kutsutut. Voisi sanoa, että hyvän ajatuksen julkituominen synnytti positiivisen kierteen, jonka toteuttamiseen lähti mukaan laajemminkin kampuksemme henkilöstöä.

Kolmannessa oppimistehtävässä ajatuksena oli, että laitamme Moodleen case-kuvauksia haasteellisista esimiestilanteista, joiden pohjalta opiskelijat käyvät verkkokeskustelua erilaisista ratkaisumalleista. Todellisten työelämäperustaisten kuvausten löytäminen osoittautui huomattavasti oletettua työläämmäksi ja aikaa vieväksi tehtäväksi. Aluksi etsimme sopivia caseja internetistä ja alan kirjallisuudesta löytämättä tarkoituksenmukaista aineistoa. Seuraavaksi kohdistimme katseemme kollegoihimme, joilla saattaisi olla tietoa tarvitsemastamme aineistosta tai jopa valmista aineistoa itsellään. Ensimmäisten viikkojen aikana käymämme lukuisat keskustelut asiasta eivät johtaneet eteenpäin. Lopulta saimme ratkaisevan vihjeen koulutuspäälliköltämme, joka ohjasi meidät oikealle ovelle. Case-metsästyksen aloitimme tammikuussa ja saalis oli repussa helmikuun puolivälin jälkeen, joten retkestä tuli paljon oletettua pidempi ja monipolvisempi.

Kuormittavuus yhteisenä huolenaiheena

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty pitää tässäkin paikkansa. Huolellisella pohdinnalla ja toimien seurausten ennakoinnilla on pyritty pitämään kokonaisuus hallussa ja resurssien puitteissa. Suunnitteluun ja ohjaukseen varattu aika on pyritty käyttämään optimaalisesti, jotta riittävä virtuaalinen läsnäolo mahdollistetaan eikä opiskelijoita jätetä ”suorittamaan kurssia verkossa”. Toimiva ja tasapainoinen aikataulu opinnoille on tärkeä kuormituksen ohjaaja niin opiskelijoille kuin ohjaajille. Kokonaisuuden pilkkominen osa-alueisiin, tieto-objekteihin tutustuminen ja oppimistehtävien tekeminen on aikataulutettu. Tällä opintojaksolla on panostettu sähköisessä muodossa olevaan lähdeaineiston tarjontaan, jotta opiskelijat havaitsisivat verkosta saatavilla olevan materiaalin mahdollisuudet ja osaisivat hyödyntää käytäntöä muissakin opinnoissaan.

Opintojakson suunnittelussa otimme huomioon sen kuormittavuuden sekä opiskelijoille että opettajille. Opiskelijoiden osalta mitoituksen lähtökohtana oli 133 tunnin keskimääräinen työskentely. Opettajien osalta pyrimme siihen, että opintojakso on pidettävissä 114 tunnin aikaresurssilla. Erityistä huomiota kiinnitimme siihen, miten ja millaista palautetta annamme oppimistehtävistä.

Oman osaamisen kehittyminen – joka päivä pieniä parannuksia

Opintojaksoa suunnitellessamme ja toteuttaessamme lähdimme avoimin ja vastaanottavaisin mielin hakemaan mahdollisimman toimivia, myös meille opettajille osin täysin uusia ratkaisuja. Nämä positiivisessa mielessä ”pakottivat” ottamaan selvää ja perehtymään uusiin mahdollisuuksiin ja työkaluihin. Tällä tavoin sivutuotteena kehittyi myös opettajien oma osaaminen, jota on mahdollista jatkossa hyödyntää muiden opintojaksojen suunnittelussa ja toteutuksessa. Mikäli jokaisen opintojakson yhteydessä tapahtuisi tällaista pientä osaamisen lisääntymistä, tarkoittaisi se kokonaisuudessaan esimerkiksi vuoden kuluessa melkoista osaamisen kasvua. Vertaisparityöskentelyn keskeisiä vahvuuksia parilta oppimisen ja hiljaisen tiedon ja taidon siirtymisen ohella ovat muiden muassa olleet henkilökohtaisten osaamisten yhdistyminen uudeksi yhteiseksi osaamiseksi, vahva vertaistuki, omien ajattelutapojen koetteleminen ja kyseenalaistuminen, toiminnallinen joustavuus, uudet yhteistyökumppanit ja kontaktiverkoston laajentuminen sekä täysin uudenlaisten lähestymistapojen ja ratkaisumallien esiin nouseminen.

Tämä opintojakso suunnitteluineen ja toteutuksineen on antanut erittäin paljon ja mahdollistanut uusien oppimis- ja ohjausmenetelmien kokeilemisen. Olemme saaneet toisiltamme tietoa ja oppia niin toimintatapojen kuin uusien ajatusten myötä. Vuorovedoin ja toistamme sparraten olemme yhdessä saaneet aikaan työskentelymallin, jota voimme pitää toimivana ja kustannustehokkaana. Yhdessä tehden suunnitteluosuuden läpimenoaika on lyhentynyt eikä parityöskentelyssä ole tullut esiin ongelmia kalentereiden yhteensovittamisessa. Suuremmalla joukolla nopeiden tapaamisten järjestäminen on aina hankalampaa. Joustavuus niin toiminta- kuin ajattelutavoissa mahdollistaa tällaisen eteenpäin vievän yhteistyön, joten onnistuvan työparin reseptiin kuuluu keskinäinen luottamus, arvostus ja tasapuolisuus.

Jukka Mälkiä, lehtori
Karelia-ammattikorkeakoulu

Mika Pasanen, yliopettaja
Karelia-ammattikorkeakoulu