KYKY-hanke valmentaa yrittäjyyteen

Kirsi Taskinen

Karelia-ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän yhteinen KYKY-hanke pyörähti käyntiin vuoden alussa. Hanke tekee kolmen vuoden aikana yrittäjyyttä tutuksi molempien oppilaitosten opiskelijoille ja henkilökunnalle. KYKY-hanke mahdollistaa yrittäjyyden verkko-opintoja, valmentaa tiimiyrittäjyyteen ja rakentaa opiskelijoille yrittäjyyden polun, jolloin yrittäjyydestä tulee luonteva osa koko opintoja, mm. opintojaksojen, harjoittelun, opinnäytetyön ja omien yrityskokeilujen kautta.

Yrittäjyys on nostettu vahvasti esiin Karelia-ammattikorkeakoulun strategiassa. Se on yksi strategian läpileikkaavista teemoista digitalisaation ja kansainvälisyyden ohella. Kompetenssiperustainen yrittäjyys KYKY on Karelia-ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän yhteinen hanke, joka edistää yrittäjyysosaamista monin eri keinoin.

Opettajalähtöisestä oppimisesta tiimioppimiseen

KYKY-hanke pyrkii synnyttämään entistäkin myönteisemmän asenteen yrittäjyyttä kohtaan Karelia-amk:n ja PKKY:n opiskelijoissa ja henkilökunnassa.

Opettajille hanke antaa uusia työkaluja tukea opiskelijoiden yrittäjyyttä. Hankkeessa kootaan esimerkiksi infopaketteja niiden opettajien avuksi, joilla oma osaaminen yrittäjyydessä ei ole vielä vahvaa.

– Teemme näkyväksi linkit, joiden takaa löytyy lisätietoa, ja neuvontaorganisaatiot, joista saa apua. Opettajan ei tarvitse olla yritysneuvoja, mutta hänen tulisi osata neuvoa opiskelijaa yrittäjyyteen, Karelia-amk:n projektipäällikkö Marja-Liisa Ruotsalainen toteaa.

Hankkeen pedagogisia avainsanoja ovat valmentava ote ja tiimiyrittäjyys.

– Valmennamme opettajia, jotta pedagoginen muutos pois opettajalähtöisestä opettamisesta olisi mahdollinen. Tällöin opiskelijat ja opiskelijatiimit ottavat itse vastuuta omista opinnoistaan, PKKY:n projektipäällikkö Heli Petsalo kertoo.

Yksi valmennuskeinoista on keväällä alkanut 1,5-vuotinen Tiimimestari-valmennusohjelma, jossa on mukana opettajia sekä Karelia-amk:sta että PKKY:stä. Osallistujista tulee ohjelman päätteeksi tiimiyrittäjien valmentajia, jotka osaavat innostaa opiskelijoita yhteistyöhön ja oppimaan samalla toisiltaan.

Askel kerrallaan kohti yrittäjyyttä

KYKY-hankkeen nimessä esiintyvä kompetenssiperustaisuus viittaa toimintatapaan, jossa yrittäjyysosaamista kehitetään osa-alue kerrallaan. Hankkeessa määritellään aluksi yrittäjyyskompetenssit eli pohditaan, mitä osaamista yrittäjäksi ryhtyvä henkilö tarvitsee.

–Tarkoituksena on mahdollistaa opiskelijoille polku kohti yrittäjyyttä, hankkeen yrittäjyysasiantuntija Mervi Leminen sanoo.

Yrittäjyyspolun rakentamisessa otetaan huomioon opiskelijan osaamisen lähtötaso. Tarvittaessa opinnoissa lähdetään liikkeelle aivan alkeista ja edetään askel kerrallaan niin, että entisen osaamisen päälle rakennetaan uutta. Jos opiskelijalla on jo paljon yrittäjyysosaamista, hänen ei tarvitse käydä läpi alkeita, vaan hän voi osoittaa osaamisensa muutoin ja päästä etenemään omalla yrittäjyyspolullaan nopeammin.

Tavoitteena on tehdä yrittäjyydestä luonteva osa opintoja sekä toisella asteella että ammattikorkeakoulussa ja madaltaa näin yrittäjyyden kynnystä valmistumisen jälkeen. Opiskelijoilla on koko opintojen ajan mahdollisuus kytkeä yrittäjyyttä opintoihin mm. opintojaksojen, harjoittelun ja opinnäytetöiden kautta. Lisäksi mahdollistetaan oman yrityksen tai tiimiyrityksen kehittäminen esimerkiksi omien yrityskokeilujen avulla. Perusperiaatteena kokeiluissa on tekemällä oppiminen.

KYKY-hankkeen Marja-Liisa Ruotsalainen, Mervi Leminen, Heli Petsalo ja Mari Karjalainen edistävät opiskelijoiden ja henkilökunnan yrittäjyysosaamista Karelia-ammattikorkeakoulussa ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä. Kuva: Salla Anttila.

KYKY-hankkeen Marja-Liisa Ruotsalainen, Mervi Leminen, Heli Petsalo ja Mari Karjalainen edistävät opiskelijoiden ja henkilökunnan yrittäjyysosaamista Karelia-ammattikorkeakoulussa ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä. Kuva: Salla Anttila.

Yrittäjyysyhteistyötä yli hankerajojen

Yrittäjyyttä tukeva yrittäjyyspolku ei rajoitu ainoastaan toiselle asteelle tai ammattikorkeakouluun, sillä KYKY-hankkeen kohderyhmään kuuluvat myös työttömät akateemisesti koulutetut. Yrittäjyysopintoja halutaan tarjota myös avoimen ammattikorkeakoulun puolella verkko-opintoina, jolloin opintoja ei ole sidottu tiettyyn aikaan tai paikkaan. Näin kuka tahansa pystyy edistämään omaa yrittäjyysosaamistaan opintojen avulla ja parantamaan omia mahdollisuuksiaan työllistyä.

Yhteistyökumppaneiden avulla yrittäjyyspolkua voidaan laajentaa myös toiseen suuntaan – nuorempiin koululaisiin. Hyvänä esimerkkinä tästä toimi Kohtaamo-yrittäjyystyöpaja, joka oli yksi Joensuun SciFest 2016 -tapahtuman työpajoista ja syntyi kolmen hankkeen yhteistyönä. KYKY-hankkeen lisäksi mukana oli toinenkin Karelia-amk:n ja PKKY:n yhteistyöhanke Work Smart – Älykkäästi töihin. Kolmas yhteistyökumppani oli Joensuun kaupungin hanke Step – Y-askelin tulevaisuuden työelämään, jonka kohderyhmänä ovat koululaiset.

Kohtaamon järjestelyistä oli päävastuussa KYKY-hankkeen Mari Karjalainen, joka totesi, että yrittäjyyttä ja yrittäjyyspolkua oli hyvä tuoda esiin yhteistyössä.

– Hankkeiden perusajatuksena on, että yrittäjyys on osa kaikkia opintoasteita. Opiskelijoille on joka opintoasteella tarjolla yrittäjyyden elementtejä, jotta he voivat hyödyntää opintoja esimerkiksi oman yrittäjyysunelmansa toteuttamisessa.

Työelämä kaipaa sisäistä yrittäjyyttä

Työelämä on murroksessa ja yrittäjyyden merkitys on tänä päivänä ja tulevaisuudessa suuri. Valmistuvat opiskelijat eivät työllistykään välttämättä enää yhteen yritykseen, vaan palkka voi tulla useammasta lähteestä.

– Tulevaisuudessa opiskelijat tulevat työllistämään yhä enemmän itse itseään ja keksimään sellaisen innovatiivisen toimintatavan, joka tuo leivän pöytään, Leminen ennustaa.

Yrittäjyysopinnot ja yrittäjyyden kokeileminen opintojen aikana eivät mene hukkaan, vaikka varsinainen yrittäjyys ei kiinnostaisikaan opiskelijaa. KYKY-hankkeen yrittäjyyspolulta tarttuu opiskelijoille mukaan yrittäjämäistä asennetta, jota tarvitsevat nykyään myös toisen palveluksessa työskentelevät.

– Työelämä kaipaa ns. sisäistä yrittäjyyttä. Pitää olla itsenäinen ja halukas ottamaan vastuuta ja pitää kehittää työtään eteenpäin, Ruotsalainen toteaa.

– Meiltä valmistuneet opiskelijat toimivat sisäisen yrittäjyyden mentaliteetilla. Hanke mahdollistaa osaltaan sen, että meillä on nuoria, innostuneita ja potentiaalisia yrittäjiä, joita maakunta tarvitsee kehittyäkseen, Leminen summaa.

Kirsi Taskinen
Karelia-ammattikorkeakoulu