Pesäpallo yhdistää Kareliassa

Marjo Nenonen

Räpylä, kypärä, juomapullo. Check.
Venyttely, check.
Merkki, check. Kai. Luulisin.
Peli voi alkaa.

Karelian opiskelijoiden ja henkilöstön välinen pesäpallopeli pelattiin tänä vuonna jo kolmatta kertaa. Kahvipöytäkeskusteluina syntynyt ajatus yhteisestä tapahtumasta on muodostunut jo pieneksi perinteeksi. Perinteeksi on muodostunut myös henkilöstön tappio tässä kansallislajissa. Tosin tänä vuonna henkilöstö vei voiton jo hutunkeitossa.

Ottelu on yksi tapa tukea yhteisöllisyyttä Kareliassa ja ennen kaikkea hauska ja mukava tapa viettää aikaa yhdessä koulun seinien ulkopuolella. Pelaajien palaute niin opiskelijoilta kuin henkilöstöltäkin on kannustanut jatkamaan. Tänä vuonna tapahtuma oli liitetty osaksi Karelia Sporttipäivää ja puitteetkin olivat mahtavat: pelistadionina toimi Mehtimäen pesäpallostadion, venyttelyjä vetämässä itse superjokeri Juha Niemi ja pelinjohtajina superpesiksen ja ykköspesiksen kakkosmiehet. Puhumattakaan aidoista kenttäkuulutuksista, makkarakioskista ja mehutarjoilusta.

Hyvällä fiiliksellä! Kuva: Salla Anttila.

Hyvällä fiiliksellä! Kuva: Salla Anttila.

Eikä se voitto tärkeintä ole. Kunhan ei kovin reilusti hävitä. Ai niin, ja ensi vuonna henkilöstön pesisharkat aloitetaan jo huhtikuussa. Tai maaliskuussa. Heti, kun lumet sulavat. Eikä se lumikaan oikeastaan haittaa.

Tänä vuonna Karelian henkilöstöä edusti seuraava salaperäinen ryhmittymä, joiden aliaksista saattaa tuttujakin nimiä löytyä.

Sakari Aalto alias Simo Paukkunen: KiU:n ja ToU:n 1979-83 junnuvuosien jälkeen Aalto on lyönyt palloa erilaisissa puulaaki-, harraste-ja sonnipesisjoukkueissa saavuttaen lähinnä tuki-ja liikuntaelinvaurioita. Joitain prenikoita on tullut niin pesäpallosta kuin muutamasta muustakin palloilulajista. Seuraa sujuvasti Superia Joensuussa, Viinijärvellä ja Kiteellä.

Tuomas Hiltunen alias Tuomas Lappalainen: Vahvaa kokemusta ja näkemystä kentän laidalta. Viiltävän tarkkoja asiantuntija-analyysejä miten olisi pitänyt pelata. Tulevanakin kesänä nähdään usein Mehtimäen pesiskentällä – kahvilaa pitämästä – joka sekään ei ole ydinosaamisaluettaan.

Juhani Huttunen alias Eero Mönkkönen: Juhani Huttunen muodosti 90-luvun puolivälissä yhdessä lukkari Topi Kososen kanssa Lappeenrannan Pesä Ysien läpäisemättömän etukentän. Noiden vuosien jälkeen Topikin on pärjännyt pesäpallokentillä ihan hyvin.

Liisa Kempas alias Pia Hakulinen: Liisa Kemppaalla on vuosien kokemus tyttöjen junioripesäpalloilun ja naisten superpesiksen kioski-, huolto- ja kuljetustehtävistä Jomasta ja Viusta. Saavutuksena useampi juniori-ikäisten Itä-Länsi-ottelu. Aktiiviseen urheilun taustajoukoissa vaikuttamiseen on lisäksi kuulunut poikien juniorisalibandy, jossa tuloksena B-poikien SM-hopea.

Marjut Kvist alias Mervi Heikkinen: Marjut Kvist, Siipen kasvattamatta jättänyt, on – kuten MM-jääkiekkojoukkueen parhaat NHL-vahvistukset – valittu vuosina 1979-80 viimeisenä pelaajana peruskoulun liikuntatuntien pesisjoukkueisiin. Hutiosumatarkkuus oli jo tuolloin huikeat 97,5 %, mutta tulos on parantunut entisestään lähennellen täyttä sataa prosenttia. Erityisosaamisalue: pallon väistely.

Pekka Myller alias Jouni Varis: 45 vuoden jääkiekkouran jälkeen siirtyy pesäpallokentälle. ”Ratkaisu oli helppo, kun sopimusta tarjottiin” hän toteaa. Maila kun maila, kiekko tai pallo – Pekka hallitsee kyllä pelin. Säännöt saattavat vielä sekaantua toisiinsa, mutta Pekka pyrkii aina voittamaan. Joukkueen tuulettaja ja tsemppari. Huolehtii myös joukkueen turvallisuudesta pelien aikana.

Hannele Nyholm alias Marjo Nenonen: Hannele Nyholmilla on takana mittava 15 vuoden ura pesäpallon parissa. Vankka kokemus junioripesiksen kioski-, kyyti- ja pyykkipuolella. Kotona hyllykaupalla pokaaleja, tosin perheen juniorien tuomana. Mutta ehkä jotain on lapsista äitiin tarttunut? Tai sitten ei. Korvaa kannustuksella sen, minkä häviää taidoissa. Ja se on aika paljon.

Ilpo Pajala alias Pekka Auvinen: Vimpelin Saarikentän katsomossa kuusivuotiaasta alkaen, viime vuosikymmeninä silloin tällöin. Erikoisuutena lyönti ristiotteella ja huono osumatarkkuus.

Johanna Rihu alias Marika Turkia: Johanna Rihu, ’tyttö tehtaan varjosta’ pelaa jälleen 30-vuoden tauon jälkeen. Pelityyliä kuvaa nuoruuden seuran Kuusaan Puhdin slogan: ’Siin on enemmän onnee kun ymmärryst’

Tapani Rissanen alias Harri Mielonen: Paljasjalkainen kitteeläinen Tapani Rissanen pelasi vahvan uran kakkospolttajana Kiteen Urheilijoiden pesisjunioreissa 80-luvulla. Saaliiksi tästä jäi nippu SM-mitaleja ja kokemusta parista Itä-Länsi -pelistä. Reilun 25 vuoden tauon jälkeen Tapani tarttui viime syksynä mailaan ja palloon sillä seurauksella, että kipinä jäi itämään. Nykyään tosin kolmoselta kotiin on paljon pidempi matka kuin 80-luvulla.

Erkki Savolainen alias Jari Häsä: Liikunnan monitoimimies jonka palkintokaapista löytyy 6 SM-mitalia, tosin yksikään näistä ei liity pesäpalloon mitenkään ja laji onkin tuttu vain televisiosta ja kentän laidalta. Into ja halu on kova ja aina kun esiin kaivetaan pallo ja maila niin silmissä kiiluu voittajan katse!

Johanna Tuononen alias Tiina Surakka: Johanna Tuononen, muutaman vuoden junioritoiminnassa kioski,-kyyti-ja pesulapalvelujen toimijana sekä joukkueenjohdossa mukana. Oma kokemus siis lähinnä katsomossa jännäämistä omien lasten pelejä katsoessa. Saas nähä miten pesis-äipän käy… : )

Marjo Nenonen
opintoasiainpäällikkö
Karelia-ammattikorkeakoulu