Englundin musiikkia Joensuussa

Raija Pesonen

Säveltäjä Einar Englundin syntymästä on kulunut 100 vuotta. Tämän johdosta hänen musiikkiaan on mahdollista kuulla Joensuussa kahdessa eri tilaisuudessa lokakuussa. Elokuvateatteri Tapiossa on 17.10. tarjolla Englundin säveltämä elokuva Kuu on vaarallinen. Kaupunginorkesteri puolestaan esittää 27.10. Englundin säveltämän viulukonserton, jossa solistina soittaa Jukka Merjanen.

Kuu on vaarallinen

Elokuva Kuu on vaarallinen vuodelta 1961 perustuu tanskalaisen Hans Severinsenin romaaniin Besaettelse (1944), jonka E. K. O. Vuorela vuonna 1945 suomensi Kirottu kuu -nimiseksi. Elokuvan käsikirjoitti ja ohjasi T. J. Särkkä.

Kuu on vaarallinen kuvattiin kesällä 1961, ja sen ensi-ilta oli ensimmäisenä Tampereella joulukuussa 1961. Helsingin elokuvateattereissa elokuva nähtiin seuraavan vuoden alussa. Elokuvan pääosia esittivät Liana Kaarina ja Toivo Mäkelä. Muissa osissa olivat Esko Salminen, Eero Roine, Rose-Marie Precht ja Åke Lindman.

Kuu on vaarallinen lähestyy film noir -lajityyppiä poiketen siitä kuitenkin maaseutumiljöönsä vuoksi. Elokuvassa tapahtuvasta murhasta huolimatta se ei ole rikoselokuva, mutta vedellä on siinä lajityypin mukaisesti tärkeä osa. Englundin säveltämä musiikki tukee hienosti tapahtumia ja aikalaisarvosteluissa sitä luonnehdittiin ”tummanpuhuvaksi”.

Elokuvan keskeisen latauksen muodostaa kolmiodraama, jossa nuoren naisen seksuaalisuus saa kaksi miestä suunniltaan. Myös elokuvatarkastamo totesi tämän leikatessaan Liana Kaarinan alastomuutta ja rakastelukohtauksia 45 sekuntia. Trailerista poistettiin neljä metriä.

Ilmestyessään elokuvan yleisömenestys kotimaassa oli esitysvuoden (1962) parhaita ja ulkomaanmyynti ennennäkemätön: Kuu on vaarallinen myytiin 36 maahan.

Kuu on vaarallinen -elokuvan pääosissa nähtiin Liana Kaarina ja Toivo Mäkelä. Kuva: Elonet, Suomen kansallisfilmografian verkkojulkaisu.

Kuu on vaarallinen -elokuvan pääosissa nähtiin Toivo Mäkelä ja Liana Kaarina. Kuva: Elonet, Suomen kansallisfilmografian verkkojulkaisu.

Viulukonsertto

Viulukonserton tilasivat Englundilta Suomen Sinfoniaorkesterit ry ja Tampereen kaupunki keväällä 1981 suomalaisen musiikin juhlavuoden (1982) johdosta. Sävellykselle asetettiin kaksi ehtoa: sen oli oltava suomalaiselle orkesterille sopiva ja solistiksi piti saada joku nuori viulisti.

Konsertto syntyi Englundien kesänviettopaikassa Gotlannin Ljugarnissa kesällä 1981. Teoksen avauksena soi viulun esittämä ydinmotiivi, jota säveltäjä käytti ensimmäisen kerran Solveig von Schoultzin kuunnelmassa Ilmastonvaihdos (1950). Sama ydinmotiivi esiintyi tämän jälkeen säveltäjän tuotannossa yli 40 vuoden ajan.

Kolmiosaisena konsertto perustuu pääosin klassisen konserttomuodon periaatteelle hidas-nopea-hidas. Säveltäjä on kertonut keskittyneensä erityisesti sooloviulun osuuden melodiseen muotoiluun. Tampereen kaupunginorkesteri Paavo Raution johdolla kantaesitti konserton sinfoniaorkestereiden valtakunnallisilla orkesteripäivillä 26.3.1982. Solistina soitti viulutaiteilija Kaija Saarikettu. Teos sai jo tuolloin hyvän vastaanoton.

Raija Pesonen, lehtori
Karelia-ammattikorkeakoulu