Lähijohtamisen opiskelussa korostuvat tulevaisuuden esimiestyön taidot

Arja-Irene Tiainen

Kareliassa aloitettiin elokuussa 2016 lähijohtamisen koulutus, joka on laajuudeltaan 60 opintopistettä ja kestää 1,5 vuotta. Lähijohtamisen opintokokonaisuus noudattaa sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opetussuunnitelmaa. Ainoastaan 30 opintopisteen opinnäytetyö puuttuu opintokokonaisuudesta. Lähijohtamisen ryhmä on osoittautunut sekoitukseksi hyvin erilaisessa ammatillisessa urakehityksen vaiheessa olevia opiskelijoita.

Suurin osa koulutuksen aloittaneista 28 opiskelijasta on 2,5-vuotisen opisto- tai keskiasteen sairaanhoitajakoulutuksen käyneitä. Em. sairaanhoitajakoulutukset eivät anna kelpoisuutta ylempään ammattikorkeakoulututkintoon. Ryhmän opiskelijoista moni työskentelee tällä hetkellä lähijohtajina: osastonhoitajina ja apulaisosastonhoitajina. Työelämän vaatimukset terveysalan esimiesten osaamisesta ja koulutuksesta ovat kasvaneet. Moni terveysalan lähijohtaja onkin tuntenut tarvetta koulutukselle ja oman lähijohtamisen osaamisen kohottamiselle. Usean opiskelijan työnantaja on myös kannustanut opiskelemaan lähijohtamista.

Lähijohtamisen opinnot vauhdittavat tietä YAMK-tutkintoon

Lähijohtamisen ryhmässä on mukana myös vastavalmistuneita AMK-sairaanhoitajia, joilta puuttuu ylempään ammattikorkeakoulututkintoon vaadittava kolmen vuoden työkokemus. Nopeuttaakseen urakehitystään, he työskentelevät sairaanhoitajina samalla kun opiskelevat lähijohtamisen koulutuksessa. Kolmen vuoden kuluttua, kun vaadittava työkokemus on kasassa, ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen on nopeampaa osin valmiiksi suoritettujen opintojen takia. Monella lähijohtamisen opiskelijalla onkin mielessä ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen tulevaisuudessa. Syksyllä alkaneen lähijohtamisen koulutuksen aikana osa opistotason sairaanhoitajatutkinnon suorittaneista opiskelijoista on ollut innostunut päivittämään sairaanhoitajatutkintonsa AMK-tasoiseksi saadakseen kelpoisuuden hakea ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijoiksi.

Lähijohtamisen tärkeimmät johtamisalueet ovat: asiakas-, prosessi-, henkilöstö- ja talousnäkökulmat. Nämä kaikki alueet on otettava huomioon käytännön lähijohtamisessa. Lähijohtamisen opintokokonaisuuden sisällössä on edellä mainitut johtamisalueet hyvin esillä. Lähijohtamisen opiskelijoilta kerättiin palautetta helmikuussa 2017, ja avoimissa vastauksissa opiskelijat kuvasivat opintokokonaisuutta seuraavasti: ”Opintosuunnitelmassa kokonaisuudet ovat hyviä ja palvelevat työelämää” ja ”Aihealueet ovat hyviä ja mielenkiintoisia”. Opintokokonaisuuden sisällön rakenne tuntuukin onnistuneelta.

Opintoihin ollaan tyytyväisiä

Samaisessa kyselyssä opiskelijat kokivat yhteistyön ammattikorkeakoulu henkilöstön kanssa toimineen erityisen hyvin (tyytyväisyysindeksi 100%). Osaamisen kehittymisen tyytyväisyysindeksi oli kokonaisuudessaan 91%. Kyselyn mukaan lähijohtamisen opiskelijat olivat oppineet työn ja työyhteisön kehittämisen kannalta tärkeitä asioita. Opetus oli ollut sopivan haasteellista suhteessa opiskelijoiden osaamiseen ja valmiuksiin. Opiskelijat olivat voineet hyödyntää aikaisempaa osaamista ja kokemustaan opinnoissa ja tässä tyytyväisyysindeksi 100%.

Koulutuksessa on ollut tavoitteellista oppimista tukeva ilmapiiri. Palautteen antamista opiskelijat toivoivat jatkossa enemmän. Oman osaamisen kehittymistä eräs vastaaja kuvasi seuraavasti:

Käsittämättömän paljon olen jo tässä vaiheessa saanut ideoita ja uutta oppia, joita pystyn hyödyntämään omassa työssäni.

Opiskelijat ovat kokeneet opintonsa merkityksellisinä. Opetus on toteutettu lähes kokonaisuudessaan yhteisopetuksena ylemmän ammattikorkeakoulun tutkinto-opiskelijoiden kanssa. Ryhmät ovat olleet kooltaan vaihtelevasti 60-140 opiskelijan välillä riippuen opintojaksosta. Suuria ryhmäkokoja ei ole kuitenkaan koettu opiskelua vaikeuttavina. Kannustaminen opintojen aikana on ollut tärkeässä roolissa ja siihen on ollut mahdollisuus lyhyillä ryhmävastaavan tunneilla, joissa lähijohtamisen opiskelijat ovat olleet pelkästään omana ryhmänä.

Tulevaisuudessa johtamiselta ja lähiesimiestyöltä toivotaan arvostavaa ja valmentavaa otetta. Lisäksi lähijohtamisen toivotaan olevana vuorovaikutteista ja läsnä olevaa johtamista. Työntekijät haluavat osallistua asioiden käsittelyyn. On tärkeää päästä vaikuttamaan sen sijaan, että otetaan vastaan päätöksiä ja valmiiksi pureskeltuja ratkaisuja. Lähijohtamisen opetuksen on seurattava tarkalla korvalla tulevia sosiaali- ja terveysalan muutoksia ja niistä johtuvia haasteita. Vuoropuhelu ja yhteistyö työyhteisöjen kanssa on koulutuksen kehittämisessä avainasemassa. Tulevaisuudessa tarvitaankin työyhteisöjä, joissa valitetaan vähemmän ja välitetään enemmän. Lähijohtaminen on tässä avainasemassa.

Arja-Irene Tiainen, yliopettaja
Karelia-ammattikorkeakoulu