Aalto-yliopiston kirjasto muuntui Harald Herlin -oppimiskeskukseksi

Kari Tiainen

Karelian kirjaston henkilökunta vieraili 6.-7. 6.2017 neljässä pääkaupunkiseudun kirjastossa. Vierailujen tarkoituksena oli löytää uusia ideoita kirjastopalvelujen kehittämiseen erityisesti palvelumuotoilun keinoin. Aalto-yliopiston pääkampuksella Espoon Otaniemessä sijaitseva Harald Herlin -oppimiskeskus oli yksi vierailukohteista.  Alvar Aallon suunnittelema kirjastorakennus on peruskorjattu hiljattain nykyvaatimusten mukaiseksi oppimiskeskukseksi. Tilojen peruskorjauksen suunnittelu aloitettiin palvelumuotoiluhankkeella.

Aalto-yliopisto on kolmen eri alan korkeakoulun fuusio

Teknillinen korkeakoulu, Helsingin kauppakorkeakoulu ja Taideteollinen korkeakoulu yhdistyivät Aalto-yliopistoksi vuoden 2010 alussa. Taustalla on kolmen arvostetun korkeakoulun pitkä historia: Teknillinen korkeakoulu perustettiin vuonna 1849, Taideteollinen korkeakoulu vuonna 1871 ja Kauppakorkeakoulu vuonna 1911. Aalto-yliopistossa on kuusi korkeakoulua ja lähes 20 000 opiskelijaa. Otaniemen kampuksen lisäksi Aalto-yliopistolla on kampukset Helsingin Töölössä ja Arabianrannassa. Yliopistolla on toimipisteet myös Mikkelissä, Vaasassa ja Porissa. Aalto-yliopisto keskittää kuitenkin vuoteen 2021 mennessä kaikki ydintoimintonsa Otaniemen kampukselle, myös kaikki Aalto-yliopiston kirjastopalvelut keskitetään sinne.

Alvar Aallon perinteikäs kirjastorakennus muuntui oppimiskeskukseksi

Alvar Aallon suunnittelema, vuonna 1970 valmistunut kirjastorakennus peruskorjattiin vuosina 2015-2016 alkuperäistä arkkitehtuuria kunnioittaen yhteistyössä Museoviraston ja Alvar Aalto -säätiön kanssa. Osittain suojellun, kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kirjastorakennuksen muuntaminen nykypäivän kirjastopalvelujen vaatimusten mukaiseksi ei kuitenkaan ollut helppoa. Suomessa on kaksi muuta kulttuurihistoriallisesti merkittävää Alvar Aallon suunnittelemaa kirjastorakennusta, Seinäjoen ja Rovaniemen kaupunginkirjastot. Ne molemmat on peruskorjattu Museoviraston ja Alvar Aalto -säätiön valvonnassa, mutta niissä peruskorjaus ja laajennus on toteutettu eri tavoin kuin Otaniemessä.

Seinäjoen kaupunginkirjaston viereen rakennettiin kokonaan uusi Apila-kirjastorakennus ja vanha Aallon suunnittelema kirjastorakennus remontointiin sen jälkeen alkuperäiseen asuunsa.  Apilasta on käyntiyhteys vanhaan peruskorjattuun Alvar Aalto -kirjastoon, jonne on sijoitettu osa kirjaston kokoelmista. Rovaniemen Aalto-kirjastoon tehtiin peruskorjauksen yhteydessä ulospäin näkyviä muutoksia varsin vähän, eikä uudisrakennusta rakennettu.

Ainoastaan Otaniemen Alvar Aalto -kirjaston ylin kerros eli kirjastosali ja pääaula olivat ennen peruskorjausta asiakaskäyttöön tarkoitettuja tiloja. Ne olivat myös rakennuksen kulttuurihistoriallisesti suojeltuja osia. Ylimmässä kerroksessa ja ala-aulassa tehtiin remontissa vähän asiakastilojen arkkitehtuuriin ja sisustukseen liittyviä muutoksia. Alvar Aallon arkkitehtuurille ominaiset piirteet kuten rakennuksen viuhkamainen muoto ja epäsuoran valon taitava käyttö haluttiin säilyttää.  Rakennuksen kolme alinta kerrosta olivat kirjaston kirja- ja kausijulkaisukokoelmien varastotiloja, ja ne olivat huonekorkeudeltaan matalia. Henkilökunnan työhuonetilat olivat joko yhden tai useamman työntekijän käytössä.

Kirjaston kolme alinta kerrosta muuttuivat remontissa täysin. Yksi välikerros purettiin kokonaan ja kolmen alimman kerroksen keskelle puhkaistiin aukko portaita varten. Näin saatiin lisää tiloja asiakkaiden käyttöön. Valtaosa kirjaston varastoon sijoitetusta kirja- ja lehtikokoelmasta poistettiin ja lähetettiin Kuopioon Varastokirjastoon, jossa säilytetään keskitetysti vähän kysyttyä, etupäässä tieteellistä kirjastoaineistoa.

Peruskorjauksen rakennuttajana oli Aalto-yliopiston kiinteistöyhtiö Aalto University Campus & Real Estate. Arkkitehtisuunnittelusta vastasi Arkkitehdit NRT (SAFA-arkkitehdit Teemu Tuomi ja Tuomo Remes) ja sisustussuunnittelusta Arkkitehtitoimisto JKMM (sisustusarkkitehti SIO Päivi Meuronen). Harald Herlin -oppimiskeskus avattiin asiakkaiden käyttöön viime syksynä.

Peruskorjattu tila nimettiin Harald Herlin -oppimiskeskukseksi. Oppimiskeskuksen nimi valittiin yhdessä Aallon pitkäaikaisen yhteistyökumppanin, Teknologiateollisuus ry:n kanssa.

Oppimiskeskuksessa on myös viihtyisä kahvila. Kuva: Kari Tiainen.

Asiakkaita osallistettiin mukaan tilojen suunnitteluun palvelumuotoilun keinoin

Peruskorjauksen hankesuunnittelu aloitettiin palvelumuotoiluhankkeella yhteistyössä muotoilutoimisto Kuudes Kerros Oy:n kanssa. Hankkeen tavoitteena oli synnyttää uudelle oppimiskeskukselle palvelukonsepti ja osallistaa kirjaston käyttäjiä tila- ja palvelusuunnitteluun.

Palvelukonseptointi aloitettiin tunnistamalla kirjaston käyttäjäryhmät ja heidän tarpeensa. Aalto-yliopiston opiskelijoista ja henkilökunnasta muodostettiin kolme palvelumuotoilutiimiä, jotka haastattelivat yliopiston opiskelijoita ja henkilökuntaa. Noin 200 kirjaston asiakasta haastateltiin.

Haastattelujen perusteella asiakkaat jaettiin kuuteen erilaiseen käyttäjäprofiiliin käyttäytymisen ja motiivien perusteella. Opiskelijat jaettiin kolmeen erilaiseen ryhmään: jokapaikanhöyliin, laumaeläimiin ja yksinäisiin susiin. Aalto-yliopiston opettajille ja tutkijoille muodostettiin omat käyttäjäprofiilit ja yrityksen edustajille oma profiili. Näiden kuuden käyttäjäprofiilien pohjalta kehitettiin oppimiskeskuksen uusi palvelukonsepti. Palveluideoita jalostettiin erilaisissa työpajoissa. Palvelumuotoiluhankkeen myötä syntyi myös uusia palveluja, joita testattiin myöhemmin kirjaston väistötiloissa.

Opiskelijat, opettajat, tutkijat, kirjaston henkilöstö, arkkitehdit ja palvelumuotoilijat suunnittelivat oppimiskeskuksen toimintaa ja tiloja yhdessä.  Palvelut sijoitettiin oppimiskeskukseen teemoittain: kulttuurihistoriallisesti suojeltu rakennuksen toinen kerros toimii edelleen perinteisenä kirjasto- ja lukusalina, ensimmäisessä kerroksessa on Tori-niminen tila mediaseinineen ja kahviloineen, ja uudet monitoimiset Makerspace-työskentely- ja kokoontumistilat (mm. studiotila luentojen tallentamiseen ja Aalto Fablab) sijoittuvat avaraan alimpaan kerrokseen, jossa on ollut aikaisemmin kausijulkaisuvarasto kahdessa kerroksessa. Oppimiskeskuksen ensimmäisessä kerroksessa on myös visuaalisen lukutaidon oppimista tukeva Visual Resources Centre VRC. Näyttelytiloja on sekä ala-aulassa ja rakennuksen toisessa kerroksessa.

Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta pääsevät käyttämään omatoimisesti Harald Herlin -oppimiskeskuksen tiloja ja palveluja Helsingin Seudun Liikennelaitoksen HSL-kortilla. Kortti aktivoidaan Aalto-verkkotunnuksilla https://idcard.aalto.fi -palvelussa.  HSL-kortilla asiakkaat pääsevät 1. ja K-kerrokseen ma – su klo 7.00 – 24.00 sekä 24/7-tilaan.

Kaikki henkilökunnan työtilat uusittiin täysin remontissa.  Ainoastaan muutamalla oppimiskeskuksen työntekijällä on nimetty työskentelypaikka. Kaikki muut työntekijät valitsevat työskentelypaikkansa aamulla. Kannettava tietokone ja muut henkilökohtaiset työvälineet säilytetään lukittavissa kaapeissa yön yli.

Rentoutumiseen ja itseopiskeluun tarkoitettuja pesiä. Kuva: Kari Tiainen.

Retroa, vintagea ja laadukasta tilojen ja toimintojen suunnittelua

Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksessa kohtaavat Alvar Aallon meille niin tuttu visuaalinen muotokieli ja laadukas 2010-luvun suomalainen tilasuunnittelu. Kulttuurihistoriallisesti arvokas kirjastotila on onnistuttu muuntamaan asiakkaiden omatoimisuutta palvelevaksi työskentely- ja oppimisympäristöksi ottamalla heidät mukaan tilojen ja toimintojen suunnitteluun palvelumuotoilun keinoin.

Lähteitä ja lisätietoja

Aalto-yliopiston kirjasto. http://www.aalto.fi/fi/current/news/2016-11-04-004/

Aalto-yliopiston oppimiskeskuksen palvelu- ja tilakonseptointi. Palvelumuotoiluhankkeen loppuraportti 15.1.2014.

Arkkitehtitoimisto JKMM. http://www.jkmm.fi/case/the-new-harald-herlin-learning-centre/

Gryada, Valeria. 2012. Ever-changing Space. Spatial Design Guidelines for Aalto University Learning Center. Opinnäytetyö. Aalto-yliopisto. http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201206102582

Muotoilutoimisto Kuudes Kerros Oy. https://kuudes.com/work/aalto-learning-center/

Raatikainen, Matti. 2014. Oppimiskeskussuunnittelu ja palvelumuotoilu. Esitelmä Tuuletetaan palveluajattelua! -seminaarissa 24.10.2014. http://www.avi.fi/documents/10191/1716031/Matti+Raatikainen+Oppimiskeskus-palvelumuotoilu.pdf/4dee4066-8911-4f0c-8456-521a6d0db64b

Seinäjoen kaupunginkirjasto. https://kirjasto.seinajoki.fi/tietoa/kirjastorakennukset/aalto/

 

Kari Tiainen, kirjasto- ja tietopalvelupäällikkö
Karelia-ammattikorkeakoulu