Monialaista yhteistyötä kansainvälisesti

Säde Lind

Helmikuussa Joensuun Tikkarinteen kampuksella järjestettiin kuudetta kertaa opintojakso, jossa tehtiin poikkeuksellisen monipuolista yhteistyötä: Opintojaksoa oli järjestämässä KoDa – Kokonaisvaltainen datan hallinnointi ja hyödyntäminen -hanke yhdessä tieto- ja viestintätekniikan opettajien kanssa. Opintojakson opettajat ja opiskelijat tulivat Karelian lisäksi kumppanikorkeakouluista Alankomaista (Inholland University of Applied Sciences) ja Belgiasta (University College Ghent). Yrityskumppaneina opintojaksolla oli tänä vuonna Abloy ja Collapick Company.

Opintojakson rakenne on muotoutunut Knappin, Zeratskyn ja Kowitzin (2016) kehittämän konseptin (kuvio 1) pohjalta.

Kuvio 1. Opintojakson rakenteen pohjana oleva aikataulu uuden idean testaamiseen (mukaillen Knapp ym. 2016, 17)

Joensuuhun saapumista edeltävällä viikolla opiskelijat olivat tutustuneet käsiteltäviin aiheisiin etäluentojen ja ennakkotehtävien avulla. Joensuuhun saapuessaan opiskelijat jo tiesivät, että he tulisivat etsimään ratkaisuja tekoälyn ja koneoppimisen hyödyntämiseen vesilaitoksen turvallisuuden ja tehokkuuden parantamisessa. Haasteen antoi pääyhteistyökumppanina toiminut Abloy. Lisäksi opiskelijat olivat jo saaneet hieman perehdytystä opintojakson teemoihin, joihin sisältyi muun muassa Esineiden Internet, Big Data ja avoin data, turvallisuuden eri osa-alueet ja riskienhallinta sekä koneoppiminen.

Kuva 1. Ryhmässä jokaisella jäsenellä on omat vahvuutensa. Kaikkia jäseniä tarvitaan parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi.

Ryhmäytyminen ja tehtävänanto

Ensimmäisenä päivänä Joensuussa opiskelijat pääsivät tutustumaan toisiinsa ja tehtävänantoon. Opiskelijat jaettiin ryhmiin niin, että kaikissa ryhmissä oli ainakin yksi jäsen kaikista osallistujamaista, lisäksi ryhmiin pyrittiin saamaan monipuolisesti eri alojen opiskelijoita. Ryhmäläiset saivat esimakua toistensa toimintatapoihin niin sanottua vaahtokarkkihaastetta (Marshmallow Challenge) suorittaessaan (kuva 1).

Ensimmäisen päivän päätteeksi osallistujat pääsivät vierailulle Abloylle. Vierailun aikana osallistujat saivat tiiviin perehdytyksen Abloyn historiaan (kuva 2) ja annettuun haasteeseen. Lisäksi opiskelijat kävivät tutustumassa Abloyn Joensuun tehtaaseen.

Kuva 2. Abloylla yrityksen syntytarina kerrottiin Emil Henrikssonin keksinnöstä alkaen.

Tiivistä työskentelyä

Ryhmät keskittyivät työstämään omia ratkaisujaan tiistaista torstaihin. Työskentelyn lomassa pidettiin opetustuokioita, joissa kerrottiin esimerkiksi liiketoimintasuunnitelman tekemisestä, riskienhallinnasta ja mahdollisista hyödynnettävistä teknologioista (kuva 3).

Kuva 3. Opettaja esittelee lisätyn todellisuuden sovellusmahdollisuuksia.

Tehtävänannossa ei haluttu antaa liian tarkkoja vaatimuksia ratkaisuille, vaan opiskelijoita rohkaistiin luovuuteen. Opiskelijoille oli varattu jokaiselle päivälle mahdollisuus olla yhteydessä Abloyn edustajan kanssa, jolloin he pystyivät kysymään mieltä askarruttavista asioista työskentelyn edetessä. Monessa ryhmässä lähdettiin rakentamaan prototyyppiä käytettävissä olevia materiaaleja hyödyntäen (kuva 4).

Kuva 4. Prototyypin rakentamisessa hyödynnettiin muun muassa Arduino-kehitysalustaa.

Haasteen parissa työskentelyn lisäksi opiskelijoille oli järjestetty myös vapaa-ajan ohjelmaa. Virallisessa ohjelmassa oli lumikenkäilyä (kuva 5), epävirallisessa ohjelmassa oli myös muun muassa salsaa ja karaokea.

Kuva 5. Lumikenkäily oli useimmille uusi kokemus.

Ratkaisujen esittäminen

Opintojakso huipentui perjantaina pidettyihin esityksiin (kuva 6). Tuomaristo koostui kolmen mukana olleen korkeakoulun opettajista sekä Abloyn ja Collapick Companyn edustajista.

Kuva 6. Ryhmä esittelemässä ratkaisuunsa kuuluvaa mobiilisovellusta.

Opiskelijat olivat työstäneet ratkaisujaan tiiviisti koko viikon ajan. Esitysten yhteydessä tuomariston jäsenet esittivät tarkentavia kysymyksiä ja opiskelijat saivat myös arvokasta palautetta ratkaisuistaan.

Yhteistyön parhaat puolet

Opintojakson toteutus oli monen tahon yhteistyön tulos. Oli hienoa huomata, kuinka eri alojen opiskelijat hioutuivat viikon aikana tiiviiksi ryhmiksi, jotka oppivat toisiltaan paitsi annetusta tehtävästä, myös kulttuurista ja yhteistyön tekemisestä. Palautteissa monet opiskelijat kertoivat, että he olivat etukäteen jännittäneet pärjäämistään englanninkielisellä opintojaksolla. Opintojakson päätyttyä he olivat iloisia huomatessaan, että pystyvät tekemään töitä ja pitämään esityksiä myös englanniksi. Myös uudet, kansainväliset kontaktit ja laajentunut verkosto mainittiin usein opintojakson tärkeimmiksi asioiksi. Opettajat olivat erityisen tyytyväisiä opiskelijoiden saamaan kokemukseen tieteidenvälisestä ja kansainvälisestä yhteistyöstä.

Alueellamme toimivat yritykset kokevat yhteistyön ammattikorkeakoulun kanssa erittäin tärkeäksi. Ammattikorkeakoulu on tärkeässä roolissa täällä toimivien yritysten työntekijöiden (nykyisten ja tulevien) kouluttamisessa. Nykyajan digitaalisessa maailmassa esimerkiksi Joensuussa toimivan yrityksen asiakkaat ja työntekijät voivat olla mistä päin maailmaa tahansa, joten yhteistyö kansainvälisten kumppaneidemme kanssa on myös yritysten näkökulmasta merkityksellistä.

Lähteet:

Knapp, J., Zeratsky, J. & Kowitz, B. 2016. Sprint. Englanti: Transworld Publishers Ltd.

 

Teksti ja kuvat:
Säde Lind
projektipäällikkö
Karelia-ammattikorkeakoulu