Palvelut lähellä – etänäkin
Korona-kriisin myötä tapahtui muutamassa viikossa hämmästyttävä digiloikka. Nyt monet aikaisemmin mahdottomilta tuntuneet ratkaisut ovatkin – pakon edessä – osoittautuneet mahdollisiksi. Monet asiat, jotka ennen tehtiin kasvokkain, tehdään nyt etänä, mutta silti inhimillinen läheisyys säilyttäen. Opiskelu ja erilaiset palaverit ovat siirtyneet verkkoon niin vauhdikkaasti, että tuskin enää haluamme palata lähtötasolle. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet ne kaikki arjen palveluihin ja hyvinvointiin liittyvät uudet innovaatiot, joita tilanne on synnyttänyt.
Järjestöt ovat hyvin nopeasti reagoineet ikäihmisten kauppa-apuna ja ostosten tekemisessä on tapahtunut muutamassa viikossa mullistus. Samoin harrastaminen on löytänyt uusia muotoja ja myös kulttuuritapahtumia toteutetaan virtuaalisesti. Virtuaalisesti toteutetut kahvitauot eivät hämmästytä ketään. Tuskin ilman koronaa olisin itse saanut ainutlaatuisen kokemuksen osallistumisesta 1 120 laulajan virtuaalikuoroon!
En tietenkään toivo kriisin jatkumista. Sen sijaan toivon, että tunnistamme lähiyhteisöjen ja arjen innovaatioiden merkityksen hyvinvoinnin lähteenä myös koronan jälkeen.
Karelia-ammattikorkeakoulun lähivuosien haastava tavoite on tukea osaavan henkilöstön saatavuutta hyvinvointipalveluihin koko maakuntamme alueella. Tarvitaan uutta otetta luoda Pohjois-Karjalan eri kolkkiin kestävää hyvinvointia tukevia tuotteita, palveluja ja toiminnan malleja. Teknologisten ratkaisujen löytäminen on tärkeämpää kuin koskaan, ja juuri näitä koronakin nyt yllättäen synnyttää.
Virtuaalisesti toteutetut opinnot ovat todellinen vaihtoehto ja asenteet etätyötä kohtaan ovat muuttuneet nopeasti myönteiseen suuntaan. Koulutustoiminnan infraa, siihen liittyviä ratkaisuja ja osaamista on kehitettävä määrätietoisesti jatkossakin. Osaamisen kehittäminen on mahdollista yhä enemmän asuinpaikasta riippumatta, mikä lisää koulutuksen alueellista tasa-arvoa.
Karelia toimii Pohjois-Karjalan nostamiseksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä ikäystävällisyyden kärkimaakunnaksi. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan ennakkoluulotonta ja rajat ylittävää yhteistyötä. Vahvan perustan yhteistyölle luo maakunnan uusi hyvinvointistrategia, joka on otsikoitu ”Pohjois-Karjala hyvinvoinnin edelläkävijäksi”.
Opiskelijat ovat merkittävä ja vieläkin alihyödynnetty resurssi kehittämistyössä. Rohkenen ehdottaa, että antaisimme Pohjois-Karjala-projekti II:n ideoitavaksi monialaisille kansainvälisille opiskelijatiimeille. Projektin teemana voisi olla: ”Millainen on hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden ja ikäystävällisyyden kärkimaakunta Pohjois-Karjala vuonna 2025?”.
Kehittämispäällikkö Tuomas Lappalainen
Karelia-ammattikorkeakoulu
Artikkeli on julkaistu Sanomalehti Karjalaisessa 9.5.2020 kolumnisarjassa Suomi murroksessa.