Categories
Uutiset

Palvelut lähellä – etänäkin

Palvelut lähellä – etänäkin

Korona-kriisin myötä tapahtui muuta­massa viikossa hämmäs­tyttävä digiloikka. Nyt monet aikai­semmin mahdot­to­milta tuntuneet ratkaisut ovatkin – pakon edessä – osoit­tau­tuneet mahdol­li­siksi. Monet asiat, jotka ennen tehtiin kasvokkain, tehdään nyt etänä, mutta silti inhimil­linen läheisyys säilyttäen. Opiskelu ja erilaiset palaverit ovat siirtyneet verkkoon niin vauhdik­kaasti, että tuskin enää haluamme palata lähtö­ta­solle. Vähem­mälle huomiolle ovat jääneet ne kaikki arjen palve­luihin ja hyvin­vointiin liittyvät uudet innovaatiot, joita tilanne on synnyttänyt.

Järjestöt ovat hyvin nopeasti reagoineet ikäih­misten kauppa-apuna ja ostosten tekemi­sessä on tapah­tunut muuta­massa viikossa mullistus. Samoin harras­ta­minen on löytänyt uusia muotoja ja myös kulttuu­ri­ta­pah­tumia toteu­tetaan virtu­aa­li­sesti. Virtu­aa­li­sesti toteu­tetut kahvi­tauot eivät hämmästytä ketään. Tuskin ilman koronaa olisin itse saanut ainut­laa­tuisen kokemuksen osallis­tu­mi­sesta 1 120 laulajan virtuaalikuoroon!

En tietenkään toivo kriisin jatku­mista. Sen sijaan toivon, että tunnis­tamme lähiyh­tei­söjen ja arjen innovaa­tioiden merki­tyksen hyvin­voinnin lähteenä myös koronan jälkeen.

Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulun lähivuosien haastava tavoite on tukea osaavan henki­löstön saata­vuutta hyvin­voin­ti­pal­ve­luihin koko maakun­tamme alueella. Tarvitaan uutta otetta luoda Pohjois-Karjalan eri kolkkiin kestävää hyvin­vointia tukevia tuotteita, palveluja ja toiminnan malleja. Tekno­lo­gisten ratkai­sujen löytä­minen on tärkeämpää kuin koskaan, ja juuri näitä koronakin nyt yllättäen synnyttää.

Virtu­aa­li­sesti toteu­tetut opinnot ovat todel­linen vaihtoehto ja asenteet etätyötä kohtaan ovat muuttuneet nopeasti myönteiseen suuntaan. Koulu­tus­toi­minnan infraa, siihen liittyviä ratkaisuja ja osaamista on kehitettävä määrä­tie­toi­sesti jatkos­sakin. Osaamisen kehit­tä­minen on mahdol­lista yhä enemmän asuin­pai­kasta riippu­matta, mikä lisää koulu­tuksen alueel­lista tasa-arvoa. 

Karelia toimii Pohjois-Karjalan nosta­mi­seksi hyvin­voinnin ja terveyden edistä­misen sekä ikäys­tä­väl­li­syyden kärki­maa­kun­naksi. Tähän tavoit­teeseen pääse­mi­seksi tarvitaan ennak­ko­luu­lo­tonta ja rajat ylittävää yhteis­työtä. Vahvan perustan yhteis­työlle luo maakunnan uusi hyvin­voin­ti­stra­tegia, joka on otsikoitu ”Pohjois-Karjala hyvin­voinnin edelläkävijäksi”.

Opiske­lijat ovat merkittävä ja vieläkin alihyö­dyn­netty resurssi kehit­tä­mis­työssä. Rohkenen ehdottaa, että antai­simme Pohjois-Karjala-projekti II:n ideoi­ta­vaksi monia­lai­sille kansain­vä­li­sille opiske­li­ja­tii­meille. Projektin teemana voisi olla: ”Millainen on hyvin­voinnin, terveyden, osalli­suuden ja ikäys­tä­väl­li­syyden kärki­maa­kunta Pohjois-Karjala vuonna 2025?”.

Kehit­tä­mis­pääl­likkö Tuomas Lappa­lainen
Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu

Artikkeli on julkaistu Sanoma­lehti Karja­lai­sessa 9.5.2020 kolum­ni­sar­jassa Suomi murroksessa.