Tule­vai­suu­den Pohjois-Karjala

Maailma muuttuu, Esko­seni, ja niin muutumme mekin täällä Pohjois-Karja­lassa – halusimme tai emme. Näillä hetkillä ratkais­taan, ovatko tule­vai­suu­temme Pohjois-Karja­laa autiot tuvat ja keskus­telu siitä, kuka ne viimei­set valot sammut­taa. Vai ovatko tule­vai­suut­tamme kuiten­kin elin­voi­mai­set yrityk­set ja ympä­ristö, jossa on hyvä tehdä työtä, olla ja elää tästä eteen­kin päin?

Jos, ja toivot­ta­vasti kun, haluamme raken­taa jälkim­mäistä skenaa­riota, tarvit­semme alueel­lemme uusia osaajia. Kun kansal­li­nen väes­tön­ke­hi­tys on vielä odotet­tua­kin nopeam­massa laskussa, on katseemme kohdis­tet­tava omien rajojen ulko­puo­lelle. Meidän on raken­net­tava toimi­via työ- ja koulu­tus­pe­räi­sen maahan­muu­ton polkuja. 

Miten sitten toimi­via polkuja raken­ne­taan? Työ- ja koulu­tus­pe­räi­sen maahan­muu­ton raken­ta­mi­nen edel­lyt­tää ennen kaikkea hyvää ja syste­maat­tista maakun­nal­lista yhteis­työtä. Lisäksi tarvi­taan eri toimi­joi­den tuot­ta­mia toimi­via kansain­vä­lis­ten opis­ke­li­joi­den ja työn­te­ki­jöi­den palve­lu­ko­ko­nai­suuk­sia työvoi­man tarpeita ennakoiden. 

Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu on nosta­nut alueen kansain­vä­lis­tä­mi­sen ja osaa­ja­pu­laan vastaa­mi­sen yhdeksi sen stra­te­gian kärjistä. Samaa tärkeää työtä tekevät myös alueen muut koulu­tus- ja kehit­tä­mi­sor­ga­ni­saa­tiot sekä yrityk­set. Meneil­lään on useita eri kokoon­pa­no­jen kansain­vä­lis­ten osaa­jien rekry­toin­nin, ohjauk­sen ja kotou­tu­mi­sen kehit­tä­mis­hank­keita. Koulu­tus­pe­räi­sen maahan­muu­ton osalta täytyy katsoa koko koulu­tus­ket­jua, että maakun­nas­samme on pitkäl­lä­kin aika­vä­lillä varan­toa koulu­tusas­teelta toiselle ja työelä­mään siir­ty­mi­seen. Koko­nai­suutta ollaan parhail­laan kehit­tä­missä ja raken­ta­massa Kare­lian, Itä-Suomen yliopis­ton, Rive­rian ja yleis­si­vis­tä­vän toisen asteen koulu­tuk­sen yhteis­työnä. Yleis­si­vis­tä­vän koulu­tuk­sen pilot­ti­toi­mija on Kitee, missä on onnis­tu­neesti kehi­tetty opis­ke­li­ja­rek­ry­toin­tia Venäjän lähialueilta.

Toimi­vat polut edel­lyt­tä­vät myös sisäl­löl­tään erin­omai­sen hyvää ja laadu­kasta koulu­tusta, jota kehi­te­tään sekä alueel­li­sena että kansain­vä­li­senä yhteis­työnä. Kilpai­lu­ky­kyi­set kansain­vä­li­set tutkin­not, sujuvat siir­ty­mät koulu­tusas­teelta toiselle ja jous­ta­vat opin­to­po­lut ovat pian kultaa­kin kalliim­pia. Uusiin ulot­tu­vuuk­siin tässä kehit­tä­mis­työssä pääs­tään Kare­lian uudessa ”Euroop­pa­lai­set yliopis­tot” lippu­lai­va­hank­keessa, jossa viiden korkea­kou­lun yhteis­työnä raken­ne­taan kansain­vä­li­nen virtu­aa­li­nen ja fyysi­nen kampus yhtei­sine tutkinto- ja jous­ta­van oppi­mi­sen polkui­neen. Tämä antaa osaa­jien houkut­te­luun aivan uuden­lai­sia valtteja. 

Suuret laske­van väes­tön­ke­hi­tyk­sen maat ovat jo alka­neet kilpailla maahan­muut­ta­jista. Tilanne ei tästä helpotu vaan kilpailu tulee kiris­ty­mään. Kansal­li­sen maahan­muu­ton kehit­tä­mis­käy­tän­tei­den ja osaa­jien houkut­te­lun kanssa alkaa olla jo kova kiire. Otetaan haas­teet tosis­samme ja hyödyn­ne­tään mahdol­li­suu­det – Pohjois-Karja­lan tule­vai­suus tehdään tänään!

Liisa Timonen
Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun kansain­vä­lis­ten asioi­den pääl­likkö ja useiden kansal­lis­ten työryh­mien asian­tun­ti­ja­jä­sen
(Artik­keli on julkaistu Sano­ma­lehti Karjalaisessa)