Categories
Artikkelit Osaamisella elinvoimaa Pulssi

Kohti tulevai­suuden oppimis-, innovaatio- ja TKI-hybridiympäristöä

Tulevai­suu­dessa oppiminen liittyy tiiviisti virtu­aa­li­tek­no­lo­gioihin sekä aikaan ja paikkaan sitomat­tomaan toimintaan. Karelia kehittää uusia oppimi­sym­pä­ristöjä yhdessä työelämän yhteis­työ­kump­pa­nei­densa kanssa.

Tulevai­suu­dessa työ muuttuu yhä hybri­di­mäi­seksi, jossa fyysinen ja digitaa­linen maailma liukuvat toistensa lomaan. Alasta riippu­matta työnteon menetelmät ja välineet monipuo­lis­tuvat. Työn tukena käytet­tävät työkalut muuttuvat digitaa­li­siksi alustoiksi, ohjel­mis­to­pal­ve­luiksi ja laajoiksi simulaatioympäristöiksi.

Yrityk­sille ja organi­saa­tioille digita­li­saation seuraava aalto merkitsee entistä enemmän uusia mahdol­li­suuksia uudistaa liike­toi­min­taansa ja palve­luitaan, erityi­sesti uusia digitaa­lisia ratkaisuja hyödyntäen. Samalla myös henki­löstön osaamisen kehit­tä­minen ja oppiminen siirtyy luokista työn arkeen, osaksi työpäivää ja työnkulkua.

Työelämän ympäris­töissä tapahtuva sekä paikkaan että aikaan sitomaton oppiminen vahvis­tuvat. Tämä asettaa haasteita opetuk­selle ja uusille oppimi­sym­pä­ris­töille. Oppiminen tulevissa oppimi­sym­pä­ris­töissä kiinnittyy vahvasti virtu­aa­li­tek­no­lo­gioihin, etäoh­jaukseen- ja johta­miseen sekä virtu­aa­liym­pä­ris­töissä ja -tiloissa tapah­tuvaan innovaa­tio­työhön ja oppimiseen.

Pitkä­jän­teistä työtä oppimi­sym­pä­ris­töjen parissa

Ammat­ti­kor­kea­kou­lussa tulevai­suuden työn, oppimisen ja opetuksen muuttu­minen huomioidaan uusissa oppimisympäristöissä.

Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lussa oppimi­sym­pä­ris­töjen monipuo­lista kehit­tä­mis­työtä on tehty pitkä­jän­tei­sesti. Tästä esimerk­keinä ovat yrittä­jyyden oppimi­sym­pä­ristö Spark Joensuu, Muotoilun D´art, Sirkkalan Energia­puisto, simulaa­tio­har­joi­tusten palve­lu­ym­pä­ristö Simula sekä oppimis- ja palve­lu­ym­pä­ristö Tarmo.

Syksyllä 2020 käynnis­ty­neessä ja vuoteen 2023 kestä­vässä Tulevai­suuden työ -hankkeessa uudis­tetaan Karelian digitaa­liseen jousta­vuuteen perus­tuvia ja virtu­aa­li­tek­no­lo­gioita hyödyn­täviä oppimis-, innovaatio- ja TKI-hybri­diym­pä­ristöjä sekä pedago­giikkaa monia­lai­sesti työelämäyhteistyössä.

Hanke on laaja kokonaisuus, jota rahoit­tavat Karelian lisäksi Etelä-Savon ELY-keskus Euroopan sosiaa­li­ra­haston ja Pohjois-Karjalan maakun­ta­liitto Euroopan alueke­hi­tys­ra­haston kautta. Tavoit­teena on kolmen vuoden aikana kehittää Karelian oppimi­sym­pä­ristöjä ja opetukseen liittyvää pedago­giikkaa vastaamaan tulevai­suuden työn vaatimuksia.

Tulevai­suuden työn, opetuksen ja oppimisen vaati­muksia oppimi­sym­pä­ris­töille on selvi­tetty muun muassa bench­mark­kaa­malla kansal­lisia sekä kansain­vä­lisiä oppimi­sym­pä­ristöjä. Erityi­sesti tutus­tu­minen hollan­ti­laisen Delftin teknil­lisen yliopiston opetuksen kehit­tä­mi­syk­sikköön (TU Delft Teaching Lab) antoi hyviä ideoita strate­gia­läh­töiseen oppimi­sym­pä­ris­töjen ja monimuoto-opetuksen (eng. blended learning) suunnit­teluun ja toteu­tukseen sekä opettajien pedago­gisen osaamisen kehittämiseen.

Uusinta tekno­logiaa kahdelle kampukselle

Käynnis­tynyt hanke pitää sisällään niin fyysisten ja virtu­aa­li­ti­lojen kuin opetukseen liittyvän pedago­gisen yhteis­suun­nit­telun ja osaamisen kehit­tä­misen. Karelian molem­mille kampuk­sille, Tikka­rin­teelle ja Wärtsilään, raken­netaan uusia työelä­mä­läh­töisiä oppimi­sym­pä­ristöjä niin, että ne huomioivat yleisiä pedago­gisia sekä alakoh­taisia vaati­muksia. Lisäksi suunnit­teilla on tarjota opetuksen kehit­tä­miseen opettajien yhteis­suun­nit­te­lu­tiloja sekä opetus­ma­te­ri­aalin tuotantotiloja. 

Oppimi­sym­pä­ristöt raken­netaan niin, että ne sisäl­tävät uusinta opetus­tek­no­logiaa, joka tarjoaa mahdol­li­suuden niin opetuksen järjes­tä­miseen, TKI-työn ja opetuksen integrointiin, palve­lu­lii­ke­toi­minnan toteut­ta­miseen kuin työelämäyhteistyöhön.

Tekno­lo­gia­va­lin­noissa huomioidaan erityi­sesti helppo­käyt­töisyys, jotta tekno­lo­gioiden käyttöönotto opetuk­sessa olisi yksin­ker­taista. Opetuksen järjes­tä­mistä helpo­tetaan muun muassa luokilla, jotka varus­tetaan liikkeen tunnis­ta­villa robottikameroilla.

Opetukseen ja työelä­mä­toi­mek­sian­toihin tarjotaan lisäksi muun muassa lisätyn ja virtu­aa­li­tek­no­lo­gioiden käyttö­mah­dol­li­suutta, simulaa­tio­tiloja sekä osallis­tavan vuoro­vai­ku­tuksen ja kehit­tä­mistyön mahdol­lis­tavia luokkia.

Kumppanit ja koulutus mukana jatkuvasti

Kehit­tä­mis­työtä tehdään kiinteässä yhteis­työssä Karelian koulu­tus­vas­tuiden, opettajien, tukipal­ve­luiden, opiske­li­joiden ja työelämän toimi­joiden yhteis­työ­kump­pa­neiden kanssa.

Uusiin oppimi­sym­pä­ris­töihin liittyvän pedago­gisen osaamisen kehit­tä­miseen hankkeessa panos­tetaan erillisen kehit­tä­jä­opettaja -ohjelman avulla.

Kehit­tä­jä­opet­tajat valitaan vuosittain työsken­te­lemään hankkeessa oman työelä­mä­lä­heisen projektin parissa. Projektit liittyvät kiinteästi opetukseen ja työelä­mäyh­teis­työhön. Kehit­tä­jä­opet­tajat hyödyn­tävät uusia oppimi­sym­pä­ristöjä ja jakavat projek­teissa hankki­maansa osaamistaan koko organi­saa­tiossa myös muille opettajille.

Kirjoit­tajat:
Mikko Hyttinen, lehtori, Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu
Minna Rokkila,opetusteknologia-asiantuntija, Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu
Päivi Sihvo, projek­ti­pääl­likkö, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu