kaalia leikataan ulkokeittiössä

Pande­mia hidas­taa mutta ei lopeta matkai­lun kehittämistä

Yhtei­nen kehit­tä­mi­nen raja­naa­pu­rin kanssa kannat­taa, sillä matkai­lussa on odotet­ta­vissa turval­li­sem­pia aikoja. Kehi­tys­työssä Karelia on jatkos­sa­kin mukana hank­keissa, joissa haetaan menes­ty­mi­sen eväitä eriko­koi­sille yrityk­sille ympäri Pohjois-Karjalaa.

Karelia on osal­lis­tu­nut usei­siin itära­jan ylit­tä­vää matkai­lua tuke­viin hank­kei­siin yhdessä venä­läis­ten kump­pa­nei­densa kanssa. Yksi tuoreim­mista päät­ty­neistä on Kalitka – the deve­lop­ment of cross-border gastro­no­mic tourism -hanke vuosina 2018–2021.

Sen tavoit­teena oli edistää karja­lai­seen ruoka­kult­tuu­riin perus­tu­vaa matkai­lua. Yhtei­nen ruoka­pe­rinne on kehit­ty­nyt Pohjois-Karja­lan ja Karja­lan tasa­val­lan alueilla pitkään ennen nykyis­ten valtio­ra­jo­jen aset­tu­mista, minkä vuoksi ruoka oli luon­nol­li­nen syy tehdä asioita yhdessä.

Matkai­lun kehit­tä­mi­sen näkö­kul­masta myös ruoalla on väliä. Noin 80 prosent­tia matkai­li­joista sanoo ruoka­kult­tuu­rin vaikut­ta­van matka­koh­teen valin­taan ja ruoka­kult­tuu­rin merki­tys vain kasvaa, mitä nuorem­masta matkai­li­ja­su­ku­pol­vesta on kyse, kertoo Busi­ness Finland.

Apua myös markkinointiin

Kalitka-hanke sai rahoi­tuk­sen Karelia CBC -ohjel­man toimin­ta­lin­jassa, joka pyrkii lisää­mään yritys­ten yhteis­työtä sekä liike­toi­min­ta­mah­dol­li­suuk­sia. Hank­keen arjessa tämä on yrityk­sille annet­ta­vaa osaa­mista valmis­taa karja­laista ruokaa moni­puo­li­sem­min, hyödyn­tää kult­tuu­ria mark­ki­noin­nissa sekä yhden­mu­kais­taa ruoka­mat­kai­lu­pal­ve­luita rajan molem­min puolin. Lisäksi hank­keen toimen­pi­teet tekevät karja­laista ruoka­kult­tuu­ria sekä ruoan äärellä toimi­via yrityk­siä parem­min tunnetuksi.

Tarmo Wasenius neuvoo leivonnassa Sortvalassa kesällä 2019.
Tarmo Wase­nius neuvoo paikal­li­sia leipo­jia Sort­va­lassa kesällä 2019.

Hank­keita suun­ni­tel­taessa pohdi­taan mahdol­li­sia riskejä, jotka voivat vaikut­taa hank­keen toteut­ta­mi­seen. Näin tehtiin myös Kalit­kassa, mutta riskinä ei ajateltu globaa­lia, rajat sulke­vaa pande­miaa. Hyvä teke­mi­sen meininki hidas­tui rajoi­tus­ten myötä.

Yritys­ten pitä­mi­nen hengissä hauk­kasi yrit­tä­jien aikaa osal­lis­tua esimer­kiksi koulu­tuk­siin, eikä etäyh­tey­dellä saavu­teta venä­läis­ten arvos­ta­maa aitoa läsnäoloa.

Pysäyt­tä­vim­män alun jälkeen suoma­lai­sille yrityk­sille suun­na­tut työpa­jat toteu­tet­tiin etänä, kun venä­läi­set kump­pa­nit järjes­ti­vät tilai­suuk­sia enemmän lähitoteutuksina.

Ajatus kauem­mas nykyhetkestä

Pahim­man­kin koro­na­ku­ri­muk­sen aikana asioita tehtiin palve­le­maan sitä, kun matkailu on turvallisempaa.

Hank­keessa suun­ni­tel­tiin ruoka­mat­kai­lu­reit­tejä, jotka opas­ta­vat omatoi­mi­mat­kai­li­joita karja­lai­sen ruoan äärelle. Pieta­rin ja Petros­koin puoli­mat­kassa sijait­se­vaan Mäkriän kylään kunnos­tet­tiin kylä­ta­lon uusi keittiö, jossa matkai­li­joille valmis­tuu paikal­lista syötävää.

Lisäksi julkais­tiin resep­ti­kirja teke­mään karja­laista ruokaa tutuksi myös kotikeittiöissä.

Kalitka-hanke päättyi helmi­kuussa 2021, mutta Kare­lian Venäjä-hankeet jatkuvat.

Kare­lian Well­ness -hanke tukee hyvin­voin­tia­lan yrityk­siä kehit­tä­mään uusia tuot­teita ja palve­luita erityi­sesti matkai­lun näkö­kul­masta. Tavoit­teena on myös selvit­tää, mitkä ovat erot ja yhtä­läi­syy­det hyvin­voin­ti­pal­ve­luissa ja niitä käyt­tä­vissä asiak­kaissa rajan molem­min puolin.

Tämä toivot­ta­vasti helpot­taa suun­nit­te­le­maan oikean­lai­sia palve­luita naapu­ri­maasta saapu­ville asiak­kaille, koska matkailu tulee jatku­maan rajojen aukea­mi­sen myötä. Jatkoa on luvassa myös Kare­liassa tehtä­välle Venäjä-yhteis­työlle, koska naapu­rin kanssa on parempi tehdä asioita yhdessä, kuin olla tekemättä.

Kirjoit­ta­jat:
Paavo Raap­pana, projek­ti­pääl­likkö, Karelia-ammattikorkeakoulu