Categories
Älykästä tuotantoa Pulssi

Tiedon hyödyn­tä­mi­sessä tarvitaan myös ihmisiä

Menestyvä yritys ymmärtää tiedon merki­tyksen. Sen lisäksi, että se osaa tuottaa, kerätä, hallin­noida ja analy­soida tietoa, menestyvä yritys osaa myös hyödyntää tietoa.

Tiedon määrän lisään­tyessä tärkeä tieto on yhä monimuo­toi­sempaa ja se on hajallaan erilai­sissa tieto­ver­koissa ja -varas­toissa. Se vaatii tiedolla johta­misen taitoja, joita Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lussa lisätään opetuksen kehit­tä­misen lisäksi myös sovel­ta­malla tiedolla johta­mista erilli­sillä aloilla.

Tiedolla johta­misen käytännön haasteista kertoo hyvin esimerkki kiinteis­tö­tiedon hallinnasta.

Kiinteistön elinkaareen liittyy paljon kerät­tävää ja tuotet­tavaa tietoa, joita pitää myös hyödyntää. Tietoa löytyy useista ohjel­mis­toista ja tieto­kan­noista. Pirsta­loi­tuneen tiedon yhdis­tä­minen on tavan­omainen haaste monessa organi­saa­tiossa. Se on myös yksi keskei­sistä aihepii­reistä vuonna 2021 käynnis­ty­neessä Digital Twin -hankkeessa, jossa keski­tytään erilaisiin tiedolla johta­miseen liittyviin näkökulmiin.

Tietoa irti uusista paikoista

Yksi mielen­kiin­toinen haaste hankkeessa on inter­netiin kytket­tyjen fyysisten laitteiden hyödyn­tä­minen tiedon­ke­ruussa. Se mahdol­listaa tiedon­keruun paikoista ja proses­seista, joista se on perin­tei­sesti ollut vaikeaa tai käytän­nössä mahdotonta.

Nykyiset mitta­laitteet voivat olla pienempiä kuin tulitik­ku­rasia, ja ne voivat silti toimia vuosi­kausia nappi­pa­ris­tolla pystyen kuitenkin lähet­tämään dataa langat­to­masti usean kymmenen metrin päähän. Tällaisia senso­reita voidaan käyttää keräämään tietoa esimer­kiksi raken­nuksen raken­teiden sisältä, jopa valujen sisältä ilman suuria kustannuksia.

Tiedolla johta­mi­sessa tiedon­keruu on yksi iso vaihe tiedon tuotta­mi­sessa. Tiedon hallintaa, varas­tointia ja analy­sointia seuraa vielä tiedon hyödyn­tä­minen, mikä tekee tiedolla johta­mi­sesta kokonai­suuden, johon tarvitaan sekä koneita että ihmisiä.

Tiedolla johta­misen taidot ovat siis erittäin tärkeitä. Kareliassa tiedolla johta­misen opetuk­sessa kehit­tä­misen keskiössä on Karelian pitkä ja vankka ICT-alan koulutus sekä hyvät kokemukset Karelian oman organi­saation tiedolla johta­mi­sesta. Molempien kehitykseen satsataan jatku­vasti. Karelian sisällä tiedolla johta­minen keskittyy etenkin Karelia-Vipuseen, jossa hyödyn­net­täviä tietoja on kerätty jo vuodesta 2014 alkaen.

Työkaluna ohjel­moinnin peruspaketti

Koulu­tuk­sessa isoja konkreet­tisia kehity­sas­ke­leita on saatu etenkin SmartICT-hankkeen avulla. Sitä Karelia tekee yhdessä Savonia-ammat­ti­kor­kea­koulun ja Itä-Suomen yliopiston kanssa ainakin vuoden 2021 loppuun saakka.

Kolmen korkea­koulun koulu­tusyh­teistyön laaja-alaisesta strate­gi­sesta syven­tä­mi­sestä sovittiin vuonna 2016. Pisim­mälle yhteis­työssä on edetty ICT-koulu­tus­polun raken­ta­mi­sessa etenkin opetus- ja kulttuu­ri­mi­nis­teriön erityi­sa­vus­tuk­sella tukeman SmartICT-koulu­tuksen ja koulu­tus­pol­ku­yh­teistyön puitteissa.

SmartICT:ssä on suunni­teltu eri alojen opiske­li­joille soveltuva ohjel­moinnin perus­pa­ketti, jonka avulla opiske­lijat ottavat haltuunsa edistyneen kokonai­suuden inter­ne­toh­jel­mointiin ja tieto­va­ras­tojen hallin­nointiin liittyen.

Työelämän tarve kansain­vä­lisen työym­pä­ristön osaajista on myös huomioitu. Se näkyy sisäl­lössä siten, että SmartICT:n 30 opinto­pisteen opinto­mo­duuli päätyy mukaan vuonna 2023 alkavaan englan­nin­kie­liseen tutkintoon johtavaan opintosuunnitelmaan.

Opiske­lijat pereh­tyvät inter­netin erilaisiin alustoihin ja myöhem­mässä vaiheessa tieto­kan­toihin, jotka sisäl­tävät toimintoja ja tietoja, joihin pääsy vaatii pereh­ty­misen rajapin­toihin. Avointen ohjel­moin­ti­ra­ja­pin­tojen (API) avulla mahdol­lis­tetaan eri järjes­telmiä hyödyntävä automaatio, voidaan yhdistää tietoja, tai niitä voidaan päästä käyttämään, lukemaan ja analy­soimaan erilai­silla laitteilla.

Opiske­lijat pääsevät hyödyn­tämään rajapintoja esimer­kiksi siinä, että ne mahdol­lis­tavat käyttäjien pääsyn alustoille mobiililaitteilla.

Kokonai­sark­ki­teh­tuuri auttaa tiedon hyödyntämisessä

Tiedon hyödyn­tä­mi­sessä on olennaista myös se, että organi­saa­tioon liittyvät näkökulmat ja niiden vaiku­tus­suhteet strate­giaan, käytännön proses­seihin ja eri toimi­joihin ovat hyvin selvillä. Organi­saation sisällä on suuri määrä toimi­joita, tukitoi­mintoja, arvoja, tarkoi­tuksia, sopimuksia, kohtaa­mis­pis­teitä, verkostoja, laitteita, ohjel­mistoja, tapah­tumia ja muita vaikut­tavia elementtejä. Niiden välillä on lisäksi lukuisia erityyp­pisiä suhteita.

Eri puolilla organi­saa­tiota samat asiat voidaan siis nähdä eri tavoin ihan jo vaikka siitä syystä, että toimijat puhuvat asioista eri nimillä, ja tapah­tu­milla on erilainen vaikutus eri tahoihin. Tässä meitä auttaa sopivin osin ja sopivalla tarkkuu­della laadittu kokonai­sark­ki­teh­tuuri, johon kuvataan yhtenäi­sellä tavalla organi­saation kokonais­ra­kenne ja käyttäy­ty­minen eli prosessit sekä näiden liitännät organi­saation strategiaan.

SmartICT-kooda­ri­kou­lu­tuk­sessa ja ohjel­mis­to­ro­bo­tiikan koulu­tuk­sessa on hyödyn­netty avointa ja standar­doitua ArchiMate-notaa­tiota organi­saation arkki­teh­tuurin mallin­ta­mi­sessa. Näitä malleja on sitten hyödyn­netty kehit­tä­mis­työssä. ArchiMate sopii hyvin myös organi­saation tiedon­hal­linnan mallintamiseen.

Lakimuutos lisää rajapin­tojen osaamisen kysyntää

Rajapin­toihin liitty­vistä osaami­sella on kysyntää lähivuosina mm. sen vuoksi, että vuoden 2020 alussa voimaan astunut tiedon­hal­lin­talaki määrää viran­omaiset raken­tamaan vuoden 2023 loppuun mennessä rajapinnat, joilla tiedot saadaan liikkumaan eri viran­omaisten välillä. Laissa edelly­tetään julkista tehtävää suorit­tavia organi­saa­tioita tai viran­omaisia laatimaan ja ylläpi­tämään tiedonhallintamallia.

Tämä mahdol­listaa kansa­lai­selle sujuvammat palvelut sekä organi­saa­tio­ra­jojen yli ulottuvat palve­lu­pro­sessit ja palveluautomaation.

Teksti:
Petri Laitinen, lehtori, Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu
Ossi Laakkonen, projek­ti­pääl­likkö, Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu
Risto Salminen, projek­ti­asian­tuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu