Categories
Artikkelit Osaamisella elinvoimaa Pulssi

”Who know that you know what you know” on Work Smartin ydin

Work Smart -toimin­ta­malli sai alkunsa kahdesta resurs­si­vii­saasta ja älykkäästä toimin­ta­ta­vasta. Niiden takaa löytyy kuitenkin englan­nin­kie­linen lausahdus ”Who know that you know what you know”, joka voi tiivistää palkka­työ­läisen ja yrittäjän urake­hi­tyksen menes­tyksen salaisuuden.

Puretaan lausahdus osiin, niin sen merkitys avautuu paremmin.

Viimeiset kolme sanaa ”what you know” tarkoit­tavat sitä osaamista ja taitoja mitä sinulla on. Ammat­ti­kor­kea­kou­lu­tut­kinto antaa sinulle monen­laisia taitoja. Työteh­tävät ja harras­tukset kasvat­tavat osaamista entisestään. 

Keskim­mäiset kolme sanaa ”that you know” tarkoit­tavat todis­teita ja näyttöjä, joita sinulla on osaamisesi tasosta ja laadusta. Osaatko sen mitä väität osaavasi. Ensim­mäiset kaksi sanaa ”who know”, tarkoittaa verkostosi henki­löitä, jotka pystyvät vaikut­tamaan urake­hi­tyk­seesi, ja jotka tuntevat sinut ja tietävät, että sinä osaat sen mitä osaat. Näitä henki­löitä ovat mm. poten­ti­aa­liset työnan­tajat ja arvos­tetut suosittelijat.

Yhdessä näistä kolmesta palasesta muodostuu yksin­ker­tainen menes­tyksen kaava – menestyt, kun henkilöt, joilla on vaiku­tus­mah­dol­li­suuksia, tietävät sinut ja sen, että osaat sen mitä osaat. Voisiko ammat­ti­kor­kea­koulu tukea opiske­li­joiden urake­hi­tystä tätä menes­tys­re­septiä seuraten?

Work Smart on käytet­tyjen resurssien ja hyödyn älykäs vaihtokauppa

Perin­teisen ammat­ti­kor­kea­koulun toimin­ta­mallin heikkous on menes­tys­re­septin verkostoa käsit­televä osa. Usein opiskelija tekee tutkintoon liittyvän harjoit­telun vain yhdessä yrityk­sessä tai työnan­ta­jaor­ga­ni­saa­tiossa. Opinnot päättävä opinnäy­tetyö on usein tehty yhteis­työssä saman yrityksen kanssa. Pahim­millaan opintojen aikana opiske­lijan taidoista ja osaami­sesta ei pääse perille kuin yksi poten­ti­aa­linen työnantaja.

Koska nykymuo­toiset koulu­tukseen varatut resurssit, myös yritysten puolella, eivät mahdol­lista pitkiä harjoit­te­lu­jaksoja monissa yrityk­sissä, nähtiin Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lussa tärkeänä kehittää resurs­si­vii­saampia toimin­ta­malleja opiske­li­joiden ja yritysten väliseen kohtaamiseen.

Analyysi erilai­sista vaihtoeh­doista johti ryhmässä tapah­tuvaa pikadeit­tailua muistut­tavan mallin kehit­tä­miseen. Tässä mallissa joukko yrityksiä saapuu yhtä aikaa lyhyelle vierai­lulle ammat­ti­kor­kea­kou­lulle. Opiske­li­ja­ryhmät on jaettu pieni­ryhmiin, jotka kiertävät työnan­ta­jalta työnan­ta­jalle annetussa rytmissä.

Lyhyt kohtaa­minen antaa opiske­li­joille tilai­suuden haasta­tella työelä­mäe­dus­tajaa ja oppia lyhyessä ajassa työelämän tarpeista, mikä auttaa jäljellä olevien opintojen suuntaa­mi­sessa. Lisäksi hyvin valmis­tau­tunut opiskelija voi tehdä vaiku­tuksen yrittäjään ja sujauttaa hänelle laadukkaan hakemuksen heti tilaisuudessa.

Kirjoi­tus­pa­jasta tukea osaamisväitteille

Menes­tys­re­septin keskim­mäisen osan, ”that you know”, haasteeseen tartuttiin yksin­ker­taisen hakemus­kir­joi­tus­pajan avulla. Jotta poten­ti­aa­liset työnan­tajat todella uskovat, että osaat sen mitä osaat, on sinun kyettävä vakuut­tamaan heidät osaami­sestasi siinä lyhyessä kommu­ni­koin­tia­jassa mitä sinulle on suotu.

Tiiviit harjoi­tukset auttoivat opiske­li­joita tunnis­tamaan ja etsimään todis­teita osaamis­väit­tei­densä tueksi.

Vakuut­ta­misen salai­suuden löydämme runoi­li­joiden ”show, don’t tell” -lausah­duk­sesta. Kun kirjoitat hakemukseen, sähkö­postiin tai esitte­ly­vi­deoon, että olet älykäs ja määrä­tie­toinen, anna aina todisteet väittämäsi tueksi. Virkkeet ”18-vuotiaana voittamani shakin Suomen mestaruus on osoitus hyvistä hoksot­ti­mistani” tai ”Yksi vuosi loukkaan­tu­misen jälkeen olin määrä­tie­toi­suuteni ajamana kehit­tynyt alle kolmen ja puolen tunnin maraton­juok­si­jaksi” ovat malli­kel­poisia esimerkkejä.

Tiiviit harjoi­tukset auttoivat opiske­li­joita tunnis­tamaan ja etsimään todis­teita osaamis­väit­tei­densä tueksi. Kun koros­tetut osaamiset oli valittu työnan­tajan tarpeiden mukaan, oli pohja luotu yhtei­selle ymmär­ryk­selle. Lyhyessä ajassa synty­neistä oival­luk­sista ovat opiske­lijat tulleet kiitte­lemään vielä vuosia valmis­tu­misen jälkeenkin.

Kirjoittaja:
Heikki Immonen, yliopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu