Categories
Artikkelit Osaamisella elinvoimaa Pulssi

Work Smartista kasvoi menetelmä työuraoh­jaukseen oppilaitoksissa

Work Smart -uraoh­jaus­mallin kannus­tavat tulokset tulivat esiin nopeasti. Se tuki toimin­ta­tavan ripeää käyttöön­ottoa ja toimin­ta­tavan kehit­tä­mistä jatkohankkein.

Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu ja nykyisin Riveriana tunnettu Pohjois-Karjalan koulu­tus­kun­tayhtymä löysivät yhteisen hankkeen avulla keinon parantaa opiske­li­joi­densa sujuvaa työllistymistä.

Kun tuota kahden oppilai­toksen aivan perus­teh­tävään liittyvää kriit­tistä ongelmaa haluttiin saada ratkais­tuksi, tultiin samalla kehit­tä­neeksi toimin­ta­malli, jota käytetään myös lukui­sissa muissa oppilaitoksissa.

Work Smart -uraoh­jaus­malli parantaa opiske­li­joiden työllis­ty­vyyttä ja luo jo opintojen aikana toimivia työelä­mä­ver­kostoja, joita opiskelija voi hyödyntää siirtyessään opintojen jälkeen työelämään.

Mallin ytimessä on kolmen työpajan malli, jossa ensin etsitään omat vahvuudet, minkä jälkeen ne tuodaan esiin työnhaussa. Kolman­nessa vaiheessa opiske­lijat ja työnantaja tutus­tuvat toisiinsa kasvo­tusten eränlai­silla pikatreffeillä. 

Uraoh­jaus­malli esitetään myös lyhyellä videolla:

Mallista löytyy lisää tietoa osoit­teesta worksmart.karelia.fi.

Uraoh­jaa­jille nopeasti keinot käyttöön

Malli luotiin ”Work Smart – Älykkäästi töihin”-hankkeessa, joka toteutui vuosina 2015–2017 EU:n sosiaa­li­ra­haston (ESR) tuella. Jo hankkeen loppu­puo­lella käynnistyi uusia hankkeita, joissa malli otettiin käyttöön, mutta mallin käyttö ei tietenkään vaatinut taakseen hankkeita, vaan uraoh­jaajat eri oppilai­tok­sissa hyödyn­sivät sitä tarpei­densa mukaan heti ensim­mäisten kokemusten jälkeen.

Kareliassa ja Riveriassa uraoh­jaus­malli saatiin osaksi oppilai­tosten opetusta sekä ohjausta jo hankkeen aikana. Uraoh­jaus­mallin kehitys­työhön osallistui suuri joukko oppilai­tosten uraoh­jaajia, mikä varmisti sen, että toiminta jatkui hankkeen jälkeen ja että uusille uraoh­jaa­jille oli olemassa vertai­soh­jaajia, vaikka hanke päättyi.

Work Smart -mallista on kerrottu erilai­sissa tilai­suuk­sissa, kuten vuoden 2019 valta­kun­nal­li­silla OPO-päivillä Turussa ja syksyllä 2018 Pohjois-Savossa ammatil­lisen koulu­tuksen opetta­jille järjes­te­tyssä koulutuksessa.

Työelämä kohtaa tutumpia työnhakijoita

Työelämän edusta­jille verkos­toi­tu­minen opiske­li­joiden kanssa pienentää riskiä rekry­toin­nissa, koska yritys tuntee työnha­kijan, opiske­lijan, jo pidem­mältä ajalta. Monesti rekry­tointiin osallis­tuvat opiske­lijat ovat olleet yrityk­sessä työssä oppimassa tai työharjoittelussa.

Oppilai­tok­selle verkos­toi­tu­minen ja kumppanuus työelämän edustajien kanssa tarjoaa välit­tömän palautteen siitä, mitä osaamista työelämä tarvitsee nyt ja tulevai­suu­dessa. Kumppanuus mahdol­listaa myös työelä­mä­pro­jektien ja toimek­sian­tojen toteut­ta­misen osana opintoja ja opetusta, joissa opiske­lijat luovat työelä­mäyh­teyksiä työelä­mältä saatujen konkreet­tisten toimek­sian­tojen ja tarpeiden pohjalta.

Työelämän edusta­jille verkos­toi­tu­minen opiske­li­joiden kanssa pienentää riskiä rekry­toin­nissa, koska yritys tuntee työnha­kijan, opiske­lijan, jo pidem­mältä ajalta.

Uraoh­jaajien ja samalla oppilai­tosten työelä­mä­ver­kostot laaje­nivat ja kumppa­nuudet syven­tyivät. Toiminnan kautta saatiin uusia aktii­visia työelä­mä­kump­pa­neita, jotka ovat haluk­kaita osallis­tumaan opiske­li­joiden työelä­mä­tai­tojen parantamiseen.

Fokus rekry­tointien onnistumiseen

Work Smart -mallin kehitys­työssä on tärkeää kehittää myös yritysten työllis­tä­mis­taitoja. Niin tehtiin vuosina 2017–2019 “SMErec – new recruitment skills for SMEs and workforce”-hankkeessa. Work Smart -menetel­mällä haettiin onnis­tu­neita rekry­tointeja muun muassa paran­ta­malla uraoh­jaus­työtä osaamisen tunnis­ta­misen ja tuotteis­ta­misen näkökul­masta sekä konsep­toi­malla pikat­reffit poten­ti­aa­listen työnan­tajien ja työnha­ki­joiden verkostoitumiseksi.

ESR:n tukemassa SMErec-hankkeessa kehitys keskittyi ensikoh­taa­misen jälkeiseen aikaan. SMErecissä tunnis­tettiin rekry­toin­ti­pro­sessi kolme­vai­hei­seksi. Tunnis­tetut tasot olivat työnan­ta­ja­mie­li­kuvan merkitys, varsi­nainen rekry­toin­ti­haas­tattelu sekä pereh­dyt­tä­minen, ja kaikissa näissä työnan­tajien tarpeet ja työnha­ki­joiden odotukset pitää saada kohtaamaan hedelmällisesti. 

Korkea­kou­lus­tartti-ESR-hankkeessa (2018–2020) uraoh­jausta kehitettiin puolestaan nuorten näkökul­masta. Pääta­voit­teena oli, että nuoret löytävät itselleen sopivan alan entistä helpommin. Hankkeessa kehitettiin uraoh­jausta työelä­mä­läh­töi­sesti, jotta nuoret saavat valin­to­jensa tueksi realis­tista tietoa työelämän tarpeista ja tulevai­suuden työelämästä. 

Nuorille suunna­tuissa uraval­men­nuk­sissa hyödyn­nettiin Work Smartin -ajatus­mallia oman osaamisen tunnis­ta­misen merki­tyk­sestä urasuun­nit­te­lussa, ja valmen­nuksiin kutsuttiin yritysten edustajia kertomaan terveisiä työelämästä.

Kirjoit­tajat:
Marja-Liisa Ruotsa­lainen, projek­ti­pääl­likkö, Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu
Niina Pennanen, projek­ti­pääl­likkö, Karelia-ammattikorkeakoulu