Categories
Älykästä tuotantoa Hiilineutraaleja ratkaisuja Kansainvälisyyttä Osaamisella elinvoimaa Pulssi

Innovaa­tioita ja elinvoimaa alueelle – Karelian TKI-toiminta EU-ohjel­ma­kau­della 2014-2020

Ammat­ti­kor­kea­kou­lulla on rooli alueke­hit­täjänä paitsi tuotta­malla osaavia asian­tun­ti­joita työelämään, myös kehit­tä­mällä yrityk­sissä ja työor­ga­ni­saa­tioissa käyttöö­no­tet­tavia innovaa­tioita tutkimus-, kehit­tämis- ja innovaa­tio­toi­minnan (TKI-toiminnan) avulla. Innovaatiot ovat uusia tuotteita, palve­luita ja toimin­ta­malleja, jotka osaltaan paran­tavat organi­saation uusiu­tu­mista, kilpai­lu­kykyä, tuotta­vuutta ja työllisyyttä.

Ammat­ti­kor­kea­koulu toteuttaa tätä innovaa­tio­työtä yhdessä yritysten, työor­ga­ni­saa­tioiden, koulutus- ja tutki­mus­lai­tosten sekä julkisen ja kolmannen sektorin toimi­joiden kanssa. Ammat­ti­kor­kea­koulu tarjoaa innovaa­tio­työhön kehit­tä­mi­sa­lustoja, asian­tun­ti­joita ja tulevai­suuden osaajia. Vuosittain Karelian kanssa tähän yhteis­työhön osallistuu noin 800 yritystä ja organi­saa­tiota sekä useita tuhansia työnte­ki­jöitä ja asian­tun­ti­joita työelä­mästä, ammat­ti­kor­kea­kou­lusta ja kumppa­nior­ga­ni­saa­tioista. Yhteistyö uuden luomi­sessa ja hyödyn­tä­mi­sessä on välttä­mä­töntä koska muutos ja vaikut­tavuus lähtee sitou­tu­neista toimi­joista ja jaetusta osaamisesta.

EU -ohjel­ma­kauden 2014-2020 saldoa

Ammat­ti­kor­kea­kou­lujen TKI-tehtävää toteu­tetaan hanke­ra­hoi­tuk­sella. Rahoi­tusta haetaan erilaisten tavoit­teiden ja projektien toteut­ta­miseen eri rahoi­tus­oh­jel­mista. Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulun hanke­ra­hoi­tuk­sesta suurin osa tulee Euroopan Unionin ohjel­mista ja niihin varatusta hanke­ra­hoi­tuk­sesta. EU:n ohjel­ma­ra­hoitus tavoit­teineen määri­tellään aina seitsen­vuo­tis­kau­deksi kerrallaan. Ohjel­ma­ra­hoi­tusta suunnataan tunnis­tet­tuihin yhteis­kun­nal­lisiin haasteisiin sekä tasaamaan EU:n sisäisiä eroja eri alueiden välillä ja luomaan tätä kautta EU:lle kilpai­lu­kykyä. EU:n lisäksi muita ammat­ti­kor­kea­kou­lujen TKI-toiminnan rahoit­tajia ovat eri minis­teriöt, säätiöt, yritykset sekä julkisen tutki­muksen rahoit­tajat Business Finland ja Suomen Akatemia.

Suomessa ollaan päästy hyödyn­tämään EU-rahoi­tusta TKI-toimin­nassa vuodesta 1995 alkaen kun Suomi liittyi Euroopan Unionin jäseneksi. Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu on ollut aktii­vi­sesti toteut­ta­massa EU-ohjelmia ja hyödyn­tä­mässä EU-rahoi­tusta alusta lähtien. Ensim­mäisiä Karelian EU-rahoit­teisia projekteja olivat mm. kivialan, muovi- ja metal­lialan, sosiaa­lialan, suurmaa­ta­louden, puuenergian sekä palve­lu­muo­toilun kehit­tä­mis­hankkeet Pohjois-Karjalassa.

Karelian kannalta merkit­tä­vimmät EU-rahoi­tus­oh­jelmat ovat Euroopan sosiaa­li­ra­hasto ESR ja Euroopan alueke­hi­tys­ra­hasto EAKR. Näiden osuus Karelian hanke­ra­hoi­tuk­sesta on ollut vuosittain noin 65%. Nämä ohjelmat ovat osa EU:n alue- ja raken­ne­po­li­tiikan rahoi­tus­vä­li­neitä, joilla pyritään kaven­tamaan EU:n eri alueiden ja jäsen­val­tioiden kehity­seroja sekä edistämään talou­del­lista ja yhteis­kun­nal­lista yhteenkuuluvuutta.

EU-ohjelma antaa raamit valta­kun­nal­li­sille ja alueel­li­sille paino­tuk­sille rahoi­tuksen jaossa, joten EU-ohjelmaa täsmen­netään kansal­li­sella alue- ja raken­ne­po­li­tiikan ohjel­malla sekä alueel­li­sella maakun­taoh­jel­malla. Pohjois-Karja­lassa maakun­taoh­jel­massa (Pokat) määri­tetään se mitä paino­tuksia EU-ohjel­mista otetaan alueen kehit­tä­misen tueksi. Näiden paino­tusten lisäksi Karelian TKI-toimintaa määrittää ammat­ti­kor­kea­koulun strategia ja siinä asetetut tavoitteet. Se mitä hankkeita Kareliassa toteu­tetaan, on siis yhdis­telmä näistä kaikista tavoit­teista ja Karelian asian­tun­te­muk­sesta tavoit­teiden saavuttamisessa.

EU-ohjel­ma­kau­della 2014-2020 Kareliassa toteu­tettiin kaikkiaan 774 hanketta. Osa näistä hankkeista jatkuu vielä jopa vuoden 2023 loppuun. Karelian hanke­salkku vuosina 2014-2020 oli 27,3 miljoonaa euroa, johon saatiin ulkoista TKI-rahoi­tusta eri rahoi­tus­läh­teistä 22,6 miljoonaa euroa.

Hanke­salkun teemat painot­tuivat rahoi­tus­oh­jelmien, maakun­taoh­jelman ja Karelian strate­gisten tavoit­teiden mukai­sesti. Projekteja toteu­tettiin esimer­kiksi vähähii­li­syyden, uusien energia­rat­kai­sujen, fotoniikan sekä tarkkuus- ja automaa­tio­tek­niikan kehit­tä­mi­seksi. Lisäksi on kehitetty ikäosaa­mista, siihen liittyviä tuotteita ja palve­luita sekä innovaatio-osaamista ja opiske­li­ja­läh­töistä yrittäjyyttä.

Uusi EU-ohjel­ma­kausi käynnistymässä

Suomen kannalta viides, uusi EU-ohjel­ma­kausi 2021-2027 tavoit­teineen on paraikaa käynnis­ty­mässä. Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu on ollut aktii­vi­sesti vaikut­ta­massa uuden ohjel­ma­kauden tavoit­teisiin ja valmis­teluun tunnis­ta­malla niitä yhteis­kun­nal­lisia haasteita, joihin voimme kumppa­nei­demme kanssa vaikuttaa ja etsiä ratkaisuja.

Tällä hetkellä vahvoja signaaleja ja strate­gisia tavoit­teita, joihin TKI-toiminnan avulla innovaa­tioita ja ratkaisuja haetaan ovat mm. eri toimia­lojen tarvit­semat digitaa­liset ja tekno­lo­giset ratkaisut, muuttuva työ ja osaaminen, kestävän kehityksen edistä­minen, ikära­ken­teesta aiheu­tuvien palve­luiden uudel­leen­muo­toilu sekä koulu­tus­pe­räi­sestä maahan­muu­tosta ja kansain­vä­lis­ty­mi­sestä haettavat ratkaisut osaaja­pulaan yrityksissä.

Ammat­ti­kor­kea­kou­lujen tehtä­väksi on laissa määri­tetty korkea­kou­lu­tuksen lisäksi työelämää ja alueke­hi­tystä edistävä sekä elinkei­no­ra­ken­netta uudistava TKI-toiminta ja soveltava tutkimus. Strate­gisten ja ohjel­mal­listen tavoit­teiden lisäksi ammat­ti­kor­kea­koulun tehtävä on siis varmistaa, että kehitetyt innovaatiot otetaan käyttöön ja että yritysten ja elinkei­noe­lämän tarpeeseen on tarjolla myös huomenna uutta osaamista ja innovaa­tio­ky­vyk­kyyttä. Siksi olemme mukana aktii­vi­sesti ja pitkä­jän­tei­sesti kehit­tä­mässä innovaa­tioita ja elinkei­noe­lämää ympäril­lämme ja samalla varmis­ta­massa että koulu­tus­si­säl­tömme kehittyy opiske­li­joi­demme eli ylihuo­misen osaajien osaamis­pää­omaksi ja innovaa­tio­ky­vyk­kyy­deksi, joita yhteis­kun­nassa ja työelä­mässä hyödynnetään.


Kirjoittaja

Anne Ilvonen, tutkimus- ja kehit­tä­mis­johtaja, Karelia-ammattikorkeakoulu