Categories
Muut Pulssi

Kohti yhden­ver­tai­sempaa, moninai­sempaa ja turval­li­sempaa Kareliaa

Pohjois-Karjala Pride järjes­tetään 22.-26.9.2021. Pride-viikolla juhlis­tetaan tasa-arvoa, yhden­ver­tai­suutta ja ihmisoi­keuksia sekä lisätään tietoa sateen­kaari-ihmisten asemasta, olemas­sao­losta ja oikeuk­sista. Pride-viikon järjes­tä­mi­sestä ja tapah­tumien koordi­noin­nista vastaa Setan pohjois­kar­ja­lainen paikal­li­syh­distys Pohjois-Karjalan Seta. Seta edistää Pohjois-Karjalan sateen­kaari-ihmisten oikeuksia ja hyvin­vointia sekä järjestää alueella sateen­kaa­revaa toimintaa.

Laki velvoittaa tasa-arvon ja yhden­ver­tai­suuden edistämiseen

Pride-viikolla kiinni­tetään huomiota kahteen keskeiseen ihmisoi­keuteen; yhden­ver­tai­suuteen ja syrji­mät­tö­myyteen. Yhden­ver­tai­suu­desta, syrji­mät­tö­myy­destä ja tasa-arvosta säädetään perus­tus­laissa, tasa-arvolaissa ja yhden­ver­tai­suus­laissa. Lait velvoit­tavat myös työnan­tajia ja oppilai­toksia. Työnan­tajan ja oppilai­toksen on keskeistä tehdä näkyväksi, että moninaisuus on osa yhteisöä ja kertoa, millaisin toimin yhden­ver­tai­suutta edistetään.

Tasa-arvolaki ja yhden­ver­tai­suuslaki velvoit­tavat oppilai­toksia laatimaan sekä tasa-arvo- että yhden­ver­tai­suus­suun­ni­telman. Olennaista on toteuttaa sellaisia toimen­pi­teitä, jotka paran­tavat tasa-arvon ja yhden­ver­tai­suuden toteu­tu­mista käytän­nössä. Kareliassa on tasa-arvo- ja yhden­ver­tai­suus­suun­ni­telman lisäksi myös työyh­teisön yhteiset pelisäännöt ja eettiset periaatteet. Henki­lös­tö­joh­ta­minen perustuu avoimeen, yhden­ver­taiseen ja valmen­tavaan johta­mis­kult­tuuriin. Yksi keskei­sistä tavoit­teista Karelian yhden­ver­tai­suuden kehit­tä­mi­sessä ja tasa-arvon edistä­mi­sessä on syrjinnän ehkäiseminen.

Eriar­voi­suutta koulussa ja työpaikalla

Ihmiset ovat työelä­mässä ja koulu­maa­il­massa eriar­voi­sessa asemassa muiden muassa sukupuo­lesta, yhteis­kun­ta­luo­kasta, iästä, alkupe­rästä, toimin­ta­ky­vystä ja seksu­aa­li­sesta suuntau­tu­mi­sesta riippuen. Työntekijä tai opiskelija voi myös joutua syrji­tyksi useam­masta kuin yhdestä syystä, jolloin puhutaan monipe­rus­tei­sesta syrjin­nästä. Esimer­kiksi alkuperä ja uskonto kietou­tuvat monesti yhteen. Syrjintä aiheuttaa turvat­to­muutta ja heikentää osalli­suuden kokemusta.

Syksyllä lähio­pe­tukseen palaa­minen voi tuntua monesta turvat­to­malta. Sateen­kaa­ri­nuoret, eli seksuaali- ja sukupuo­li­vä­hem­mis­töihin kuuluvat nuoret, kokevat koulu­maa­il­massa fyysistä väkivaltaa ja haukku­mista. Hälyt­tävää on, että tutki­musten mukaan noin 90 prosenttia trans­nuo­rista on kokenut epäasial­lista kohtelua, kiusaa­mista, häirintää tai uhkailua koulussa tai oppilai­tok­sessa. Oppilai­tok­sessa on keskeistä tunnistaa, ettei oppilaitos ole kaikille turval­linen paikka.

Turval­li­suuden tunnetta voidaan oppilai­tok­sessa lisätä puuttu­malla syrjintään, tarjoa­malla sukupuo­li­neut­raaleja tiloja, kunnioit­ta­malla opiske­lijan itsemää­rit­telyä ja käyttä­mällä opiske­li­jasta hänen toivo­maansa nimeä. On keskeistä, että oppilai­toksen henki­lö­kun­nalla on osaamista moninaisuudesta.

Työpai­koilla on keskeistä arvioida päätösten ja toimen­pi­teiden vaiku­tukset tasa-arvoon ja yhden­ver­tai­suuteen. Sukupuo­li­sen­si­tii­vinen ja yhden­ver­tainen viestintä lisää yhteen­kuu­lu­vuutta ja turval­li­suutta. Jos tilaan toivo­tetaan terve­tul­leiksi ”hyvät naiset ja herrat” tai ”tytöt ja pojat”, tuleeko muiden jäädä tilan ulkopuo­lelle? On myös keskeistä kiinnittää huomiota siihen, näkyykö moninaisuus mainon­nassa, julkai­suissa ja muussa ulkoi­sessa ja sisäi­sessä viestin­nässä. Esimer­kiksi vammaiset ihmiset näkyvät edelleen lähinnä sellai­sissa yhteyk­sissä, joissa kerrotaan vammai­sille suunna­tuista palve­luista. Moninai­suuden huomioi­mi­sella ja näkyväksi tekemi­sellä voimme viestittää halua luoda yhtei­sös­tämme kaikille avoimen ja turvallisen.

Näkymätön näkyväksi

Työelä­mässä sateen­kaari-ihmiset ovat monin tavoin näkymät­tö­missä. Omasta seksu­aa­li­sesta suuntau­tu­mi­sesta tai sukupuolen korjaus­pro­ses­sista ei välttä­mättä uskalleta puhua työyh­tei­sössä. Seksu­aa­li­vä­hem­mistöön kuuluva saatetaan seksua­li­soida eli seksu­aa­lisen suuntau­tu­misen identi­teetti yhdis­tetään vahvasti seksiin ja seksu­aa­li­suuteen. Seksu­aa­linen suuntau­tu­minen sosiaa­lisena identi­teettinä ohitetaan ja ihmisen koetaan virheel­li­sesti tuovan esiin seksie­lä­määnsä. Näin myös moninaiset perhe­muodot, kuten sateen­kaa­ri­perheet, jäävät herkästi näkymättömiin.

Monimuo­toi­suus­ky­sy­myk­sissä sateen­kaari-ihmisten kohdalla on suuri merkitys stigman poista­mi­sella ja näkymät­tömän tekemi­sellä näkyväksi. Suoma­lai­sista sateen­kaari-ihmisistä vain 15 prosenttia kokee voivansa olla avoimia itsestään töissä ja 24 prosenttia salaa itsensä töissä täysin. Arki- ja työminän eriyt­tä­minen voi aiheuttaa haital­lista psyko­lo­gista kuormaa.

Virheel­listen käsitysten, stereo­ty­pioiden, normien ja norma­tii­visten käytän­töjen purka­minen on koko työyh­teisön etu. Vaikka työntekijä ei itse kokisi kuulu­vansa vähem­mistöön, yhden­ver­tai­suuden edistä­minen luo laajempaa turval­li­suuden tunnetta työpai­kalla. Moninai­suus­teemoja kannattaa käsitellä osana henki­lös­tö­kou­lu­tusta, kuten pereh­dytys- ja täydennyskoulutusta.

Sukupuo­li­nor­ma­tii­visuus työpaik­kojen käytän­nöissä piilottaa sukupuolen moninai­suuden. Kun henki­lös­tö­jär­jes­tel­missä tai -kyselyissä kysytään sukupuolta, valit­tavana on usein vain mies tai nainen, jolloin tilaa ei sallita muille sukupuoli-identi­tee­teille. Tällöin saattaa myös syntyä virheel­lisiä käsityksiä siitä, ettei työpai­kalla olisi muita kuin naiseksi tai mieheksi identifioituvia.

Puutu, kunnioita ja näytä esimerkkiä

Kareliassa henki­löstöön kuuluvia on noin 300 ja opiske­li­joita lähes 4000, joten olemme vastuussa suuren henki­lö­määrän hyvin­voin­nista työpai­kalla ja oppilai­tok­sessa. Karelian intressinä on, ettei kenenkään työnte­kijän tai opiske­lijan tarvitse pelätä ja varoa omana itsenään olemista. Vaikka yhden­ver­tai­suuden edistä­minen ja syrjinnän ehkäi­se­minen ovat työnan­tajan vastuulla, henki­löstön jokai­sella jäsenellä on vastuu inklusii­visen työil­ma­piirin luomi­sessa ja ylläpi­tä­mi­sessä. Organi­saa­tiona ja yksilöinä voimme tehdä monia konkreet­tisia arjen tekoja tasa-arvoi­semman, turval­li­semman ja moninai­semman Karelian puolesta:

  • Puutu syrjivään käytökseen. Meillä on erilaiset mahdol­li­suudet puuttua kokemaamme ja näkemäämme syrjintään. Syrjintään voi olla helpompi puuttua, jos se ei kohdistu itseen. Puutu myös rasis­tisten tai muuten syrjivien tunnusten ja symbolien käyttöön.
  • Kunnioita toisten fyysisiä ja henkisiä rajoja ja oikeutta koskemattomuuteen.
  • Tunnista etuoi­keutesi. Omat etuoi­keudet voivat piilottaa meiltä muiden kokemuksia. Vähem­mistöön kuulu­mat­toman voi olla vaikea nähdä, että esimer­kiksi sukupuo­li­vä­hem­mistöön kuulu­minen vaikuttaa terveyteen, hyvin­vointiin ja turvallisuuteen.
  • Huolehdi, ettet omalla kielen­käy­tölläsi tai toimin­nallasi loukkaa muita. Kunnioita toisen kokemusta siitä, mikä on hänen mielestään loukkaavaa ja häiritsevää.
  • Älä oleta toisen sukupuolta, seksu­aa­lista suuntau­tu­mista, alkuperää, uskontoa tai toimin­ta­kykyä. Älä myöskään oleta, ettei tilassa olisi vähem­mistöön kuuluvia ihmisiä.
  • Tuo esiin, ovatko tilat esteet­tömiä vai esteellisiä.
  • Tuo esiin, millä kielellä tilassa tai tapah­tu­massa voi kommu­ni­koida ja onko tilaisuus ymmär­rettävä ihmisille, joiden äidin­kieli ei ole suomi. Tutki­musten mukaan monet niistä henki­löistä, jotka toimivat ensisi­jai­sesti englannin kielellä korkea­kou­lussa kokevat jäävänsä niin tiedon kuin toimin­nankin ulkopuo­lelle, koska niin moni tieto on saata­villa ensisi­jai­sesti vain suomeksi.
  • Ole ”ally”. “Ally” on henkilö, joka ei välttä­mättä itse kuulu syrjintää kohtaavaan vähem­mistöön, mutta ilmaisee tukevansa siihen kuuluvia ja näin edistää työpaikan monimuotoisuusmyönteisyyttä.

Karelia on sitou­tunut syrjin­nästä vapaaseen organi­saa­tio­kult­tuuriin. Jos koet syrjintää, toimita täytetty ilmoitus työsuo­je­lu­val­tuu­te­tulle tai työsuojelupäällikölle.

Pohjois-Karjala Priden netti­sivut ja ohjelman löydät täältä. Pohjois-Karjalan Setaan voit tutusta täällä.

Sanastoa

Sateen­kaari-ihminen. Sateen­kaari-ihmisillä tarkoi­tetaan ihmisiä, joiden seksu­aa­linen suuntau­tu­minen, sukupuoli-identi­teetti, sukupuolen ilmaisu, kehon sukupuo­li­tetut piirteet, perhe- tai läheis­suhteet eivät mahdu perin­teisen kaksi­na­paisen sukupuoli- ja/tai hetero­normin, cis-normin tai perhe- ja suhde­normien sisään.

Sukupuolen moninaisuus. Ilmai­sulla viitataan siihen, että sukupuoli on moninainen ilmiö, joka ei ole jaetta­vissa kahteen, toisilleen vastak­kaiseen ja selvästi toisistaan erotet­tavaan sukupuoleen. Yksilö­ta­solla voidaan ajatella, että jokaisen ihmisen sukupuoli koostuu ainut­laa­tui­sista ja yksilöl­li­sistä piirteistä ja on täten moninainen.

Sukupuo­li­vä­hem­mistöt. Sukupuo­li­vä­hem­mistöt on katto­käsite, jolla viitataan henki­löihin, jotka eivät koe synty­mässä määri­teltyä sukupuolta omakseen tai joiden sukupuoli, sen ilmaisu ja kokemus eivät kaikin tai jollain tavoin vastaa norma­tii­visia käsityksiä sukupuo­lesta ja jotka itse määrit­te­levät kuulu­vansa johonkin sukupuo­li­vä­hem­mistöön, kuten trans­su­ku­puo­liset, trans­ves­tiitit, muunsu­ku­puo­liset tai intersukupuoliset.

Sukupuo­li­nor­ma­tii­visuus. Yhteis­kun­tamme kirjoit­ta­mat­tomien sääntöjen mukaan ihmiset ovat naisia tai miehiä ja heidän tulisi käyttäytyä naisille ja miehille tyypil­li­sellä tavalla. Kahden sukupuolen binää­ri­malli on ihmisen keksimä yksin­ker­taistus, joka ei ole biolo­giankaan kannalta tosi: esimer­kiksi inter­su­ku­puo­li­silla kehon ulkoiset piirteet eivät välttä­mättä anna vihjeitä sukupuo­lesta, ja edes genetiikka ei enää latista kysymystä koulussa opittuun XX- ja XY-jakoon.

Sukupuo­li­sen­si­tii­visyys. Ajatte­lutapa, jossa huomioidaan sukupuoli ja siihen liittyvät normit ja niiden vaiku­tukset sekä yksilön että yhteis­kunnan tasolla. Sukupuo­li­sen­si­tii­visyys-termiä käytetään erityi­sesti varhais­kas­va­tuksen ja nuori­sotyön parissa. Kasva­tuksen tavoit­teena se tarkoittaa, että kasva­tuk­sella tehdään tilaa jokai­selle lapselle olla omanlai­siaan tyttöjä, poikia tai muilla tavoin itsensä määrit­täviä lapsia.

Seksu­aa­li­vä­hem­mistöt. Ihmiset, joiden seksu­aa­linen suuntau­tu­minen on jotain muuta kuin heterous, kuuluvat seksu­aa­li­vä­hem­mis­töihin. Seksu­aa­li­vä­hem­mistöjä ovat mm. homot, lesbot ja bi- ja pan-ihmiset.

Hetero­nor­ma­tii­visuus. Ajatte­lutapa, jossa heterous nähdään kaikkia muita suuntau­tu­misia toivo­tumpana, luonnol­li­sempana ja parempana.

Sateen­kaa­ri­perhe. Sateen­kaa­ri­per­heeksi kutsuvat itseään monet sellaiset lapsi­perheet, lasta odottavat tai perheen­li­säystä suunnit­te­levat perheet, joissa yksi tai useampi vanhempi kuuluu seksuaali- ja/tai sukupuolivähemmistöön.

Pride. Pride on maail­man­laa­juinen liike ja ajatte­lutapa, jossa korostuu jokaisen oikeus omaan seksu­aa­liseen suuntau­tu­miseen, sukupuoli-identi­teettiin ja sukupuolen ilmaisuun. Pridet ovat yleensä värik­käitä ihmisoikeus- ja kulttuu­ri­ta­pah­tumia, joita järjes­tetään monilla paikka­kun­nilla. Lähde Seta ry:n sateen­kaa­ri­sa­nasto


Kirjoittaja

Taina Jauhiainen, koulu­tus­suun­nit­telija, Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu, Pohjois-Karjalan Setan aktiivi

Lähteet ja lisätietoa

Helsinki Pride -yhteisö

”Voiko ton homon kanssa mennä saunaan?” Näin seksu­aa­li­vä­hem­mistöjä syrjitään suoma­lai­silla työpai­koilla. Duunitori.

LGBTI Survey Data Explorer. FRA.

Pohjois-Karjalan Seta ry

Sateen­kaa­ri­nuorten koulu­tur­val­lisuus on taattava. Seta ry.

Sateen­kaa­riväki työelä­mässä ja asiak­kaina. FIBS, Seta ry, Accenture & IBM.

Seksuaali- ja sukupuo­li­vä­hem­mistöt työelä­mässä. STAKES.

Seta ry

Sukupuolen moninai­suuden osaamiskeskus

Sukupuolten tasa-arvo ja yhden­ver­taisuus – Miksi ja miten? STM, THL, eOppiva.

Tasa-arvo- ja yhden­ver­tai­suus­suun­ni­telma 2019-2021. Karelia.

Turval­li­semmat tilat. Utopia Helsinki.

Vihapu­heesta dialogiin. Plan Inter­na­tional Suomi.

Yhden­ver­tainen toimin­taym­pä­ristö: Viestintä. Turun yliopisto.

Älä oleta – Normit nurin! SAKKI ry, Seta ry, SLL ry, FSS rf.