Categories
Muut Osaamisella elinvoimaa Pulssi

Opettajan työelä­mä­jakso Pohjois-Karjalan Osuus­kau­passa : Kokemuksia, huomioita ja tuloksia

Osallistuin opettajan työelä­mä­jak­solle 24.5-4.6. 2021 Pohjois- Karjalan Osuus­kaupan matkailu- ja ravit­se­mis­kaupan toimia­lalla.  Karelia-amk:ssa ”Opettajien työelä­mä­jak­sojen tavoit­teena on päivittää opettajan omaa osaamista ja saada tietoa oman työn ja organi­saation toiminnan kehit­tä­miseen. Opettaja saa työelä­mä­jak­soilta näkemystä muun muassa tämän päivän työelämän kehit­ty­mi­sestä ja muutok­sista, työme­ne­tel­mistä, käytet­tä­västä tekno­lo­gista, työn organi­soi­tu­mi­sesta sekä alan toimin­taym­pä­ris­töstä” (Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu 2018).  Nämä työelä­mä­jak­solle asetetut tavoitteet täyttyivät mielestäni hyvin. Eveliina Räsänen PKO:n henki­lös­tö­hal­lin­nosta laati erinomaisen ohjelman, jonka puitteissa oli mahdol­lisuus tutustua organi­saa­tioon, yksiköihin ja erilaisiin työteh­täviin. Omat toiveeni ohjelman sisältöön liittyen huomioitiin hyvin.

Työelä­mä­jakson ensim­mäinen viikon ajan työpa­rinani oli opettaja Tarja Piitu­lainen Riveriasta. Kokemusten ja huomioiden jakaminen oli hedel­mäl­listä. Samalla oli myös mahdol­lisuus keskus­tella yhteis­työstä Karelian ja Riverian matkailu- ja ravit­se­mi­salan koulu­tusten kesken. Karelian resto­no­mio­pis­ke­lijan harjoit­telun ohjauksen yhtey­dessä nousi esiin kysymys, millaisin reunaehdoin AMK-tutkintoon voitaisiin sisäl­lyttää ammatil­lisia opintoja? Mikäli tämä palvelee parhaiten opiske­lijan tarpeita, tavoit­teita ja työllis­ty­mistä, sisäl­lyt­tä­minen voisi olla perus­teltua. Esimer­kiksi alanvaih­tajia ja täyden­nys­kou­lusta ajatellen koulu­tusta rajoit­tavien esteiden poista­minen ja koko koulu­tus­jär­jes­telmän tehokas hyödyn­tä­minen on tarkoi­tuk­sen­mu­kaista.  Tarvetta yksilöl­li­sille, opiske­lijan erilaiset lähtö­kohdat, tavoitteet ja elämän­ti­lanteet huomioi­ville opinto­po­luille varmasti on. Vuonna 2018 nuorista aikui­sista 41 prosen­tilla oli korkea­kou­lu­tut­kinto. Vuoteen 2030 mennessä tavoit­teena on 50 prosenttia (Ylinen 2021). Tämä tavoite ja oppivel­vol­li­suuden laaje­ne­minen toiselle asteelle voivat tuoda jatko-opinnot tiiviim­mäksi osaksi toisen asteen opintoja. Jyväs­kylän yliopiston koulu­tuksen tutki­mus­lai­toksen tutkija Päivi Vuorinen-Lampila (2014) on todennut että, ”korkea­kou­lu­tet­tujen työelä­mä­nä­kymät ovat olennai­sesti muuttuneet korkea­kou­lu­tuksen massoit­tu­misen ja ammat­ti­ra­ken­teiden muutosten myötä.” Uusia mahdol­li­suuksia kehittää koulu­tusta vastamaan toimin­taym­pä­ristön muuttuvia tarpeita on syytä pohtia avoimesti.  Matkailun koulu­tusalla yhteis­työtä Riverian kanssa tehdään esim. Väylä­opin­tojen toteu­tuk­sessa. Matkailun opinto­jaksoja on tarjolla myös lukioille.

Kuva 1. Tarja Piitu­lainen Riveriasta ja PKO:n ruoka­ra­vin­to­loiden ryhmä­pääl­likkö Tiina Nykänen.  Kuva: Mikko Lahti.

Monipuo­lista ohjelmaa työelä­mä­jakson aikana

Keväällä laadittu työelä­mä­jakson ohjelma toteutui lähes suunni­tel­lusti. Korona­ti­lanne vaikutti jonkin verran jälkim­mäisen viikon ohjelmaan. Myynti­pal­velut ja Revenue Management olivat siirtyneet etätyöhön, joten luonnol­li­sesti heidän työsken­te­lynsä seuraa­minen paikan päällä jäi pois. Oman opetukseni puitteissa PKO:n myynti­pääl­likkö ja Revenue Manager ovat kyllä säännöl­li­sesti käyneet kerto­massa työstään ja urapo­lustaan restonomiopiskelijoille. 

Työelä­mä­jaksoni alkoi osallis­tu­mi­sella esimiesten ryhmä­pa­la­veriin. Matkailu- ja myynti­johtaja Tiina Kanninen esitteli PKO:n kehit­tyviä matkai­lu­pal­ve­luita sekä toimia­lalle jo tehtyjä tai suunni­tel­missa olevia mittavia inves­tointeja. Pohjois-Karjalan Osuus­kau­passa uskotaan vahvasti matkailun kasvuun alueella.   Vierai­limme remon­toi­ta­vassa Sokos hotelli Kimme­lissä. Uudis­tuksen tavoit­teena on nostaa hotelli houkut­te­le­vaksi elämys­koh­teeksi ja Itä-Suomen ykkös­ta­pah­tu­ma­ho­tel­liksi. Hotel­lissa on remontin jälkeen 230 huonetta, kaksi ravin­tolaa, yökerho, juhlasali, 11 kokous­tilaa sekä saunao­sasto.  Tapah­tumat ja hyvin­voin­ti­pal­velut tukevat majoitus- ja ravin­to­la­myyntiä. Paikal­li­silla yrittä­jillä on iso rooli hyvin­voin­ti­pal­ve­luiden tuotta­mi­sessa. Heidän kanssaan PKO tekee yhteis­työtä mm. Uumen brändin alla. Tapah­tumien tekniset palvelut hankitaan alihankkijoilta.

Tapaa­misten ja esitte­lyiden lisäksi työelä­mä­jakson ohjel­massa oli PKO:ssa työhar­joit­telua suorit­tavien resto­no­mio­pis­ke­li­joiden ohjausta ja jonkin verran myös työsken­telyä eri kohteissa.  Majoitus- ja ravit­se­mis­pal­ve­luiden yksiköiden lisäksi oli mahdol­lisuus tutustua kaupan alaan ja Prisman toimintaan.  Prisman liike­toi­minnan volyymit tekivät vaikutuksen. 

Kuva 2. Karelian matkailun opiskelija Tommi Turunen suoritti perus­har­joit­telua Sokos hotel Vaaku­nassa. Kuva: Mikko Lahti.

Työelä­mä­jakson jälkim­mäi­sellä viikolla kohteina olivat Break Sokos hotellit Bomba ja Koli.  Hotelli Kolilla osallistuin kesätyön­te­ki­jöiden pereh­dy­tys­päivään. Ensim­mäisenä työpäivänä kesätyön­te­kijät latasivat omiin puheli­miinsa useita työssä tarvit­tavia järjes­telmiä. Sovel­lukset liittyivät mm. sisäiseen viestintään, työvuo­ro­suun­nit­teluun ja palkan­maksuun. Majoi­tuksen varaus­jär­jes­telmää voidaan hyödyntää viestin­nässä ja markki­noin­nissa asiak­kaille sekä esim. house­kee­pingin toimin­noissa. Digitaa­lisuus helpottaa tiedon järjes­telyä ja kohden­ta­mista ja voi vapauttaa resurssia esim. asiakaskohtaamisiin.

Bomballe on suunni­tel­missa n. 16 miljoonan euron inves­toinnit. Kylpy­lä­ho­tellin nykyisiä kokous- ja aulatiloja sekä 17 huonetta remon­toitiin (kuva 3) keväällä ja kesällä 2021. Lisäksi tarkoi­tuksena oli aloittaa viisi­ker­rok­sisen hotellin laajen­nusosan raken­ta­minen. Laajen­nus­osaan olisi tulossa 93 hotel­li­huo­netta, ravintola sekä kokous­tiloja. Inves­tointien myötä uusia työpaikkoja alueen matkailu- ja ravit­se­mis­pal­ve­luihin on arvioitu syntyvän 20-30. Lupapro­ses­sista tehdyn valituksen takia raken­nus­töitä ei päästy keväällä 2021 aloittamaan. 

Kuva 3. Break Sokos Hotel Bomban vanhan puolen huoneet ja kokous­tilat remon­toitiin keväällä 2021. Hotel­lin­johtaja Sanna Tenhunen esittelee. Kuva: Mikko Lahti.

Kolin alueella vierailin harjoit­telun ohjauksen yhtey­dessä myös Seikkai­lu­yhtiö Vaaralla. Tämä uudehko yritys keskittyy väline­vuo­kraukseen. Yrityksen toimi­piste sijaitsee Koli Campingin yhtey­dessä.  Nurmek­sessa tutustuin Villi­Poh­jolan toimin­toihin Bomban alueella.  Molem­missa yrityk­sissä uskottiin hyvään matkai­lu­kesään. Villi­Pohjola tekee läheistä yhteis­työtä PKO:n kanssa. Yritys välittää Bomban karja­lais­kylän majoi­tusta, vuokraa harras­te­vä­li­neitä sekä välittää ja tuottaa ohjel­ma­pal­ve­luita. Villi­Poh­jo­lassa toivotaan Bomban alueelle syntyvän lisää ohjel­ma­pal­ve­lu­yri­tyksiä, joiden kanssa voitaisiin tehdä yhteis­työtä. Tavoit­teena on laajentaa palve­lu­tar­jontaa ja lisätä alueen houkut­te­le­vuutta varsinkin ulkomaisten asiak­kaiden keskuu­dessa.  Karja­lais­kylän majoi­tuksen vastaanotto- ja aamiais­pal­velut Villi­Poh­jo­lalle tuottaa alihan­kintana Break Sokos hotel Bomba. 

Työelä­mä­jaksoon sisältyi paljon kohtaa­misia ja keskus­teluja. Keskus­te­luissa työelä­mä­jakson keskeisiä teemoja olivat henki­lös­tö­po­li­tiikka, näkymät työvoiman saata­vuu­dessa ja oppilai­to­syh­teistyön kehit­tä­minen. Tapaa­mieni matkailu- ja ravit­se­mis­kaupan päälli­köiden ja esimiesten kanssa käytyjen keskus­te­luiden ja huomioiden pohjalta syntyi heidän näkemystään mukaileva kuvaus esimiesten ammatil­li­sista avain­kom­pe­tens­seista (kuvio 1.).  Ammatil­linen kompe­tenssi viittaa suori­tus­po­ten­ti­aaliin tai kykyyn suoriutua ammattiin kuulu­vista ja työor­ga­ni­saation arvos­ta­mista työteh­tä­vistä (Ruohotie).

Työvoiman tarve matkailu- ja ravitsemisalalla

Korona­pan­demia on koetellut raskaasti matkailu- ja ravit­se­mi­salaa. Monen yrityksen liike­vaihto on romah­tanut ja seurauksena on ollut konkursseja. Osin valtion tukitoimien ansiosta konkursseja on onneksi tullut pelättyä vähemmän.  Pande­miasta ovat erityi­sesti kärsineet suurten kaupunkien majoi­tus­liikkeet, käynti­kohteet ja tapah­tumat.  Näin siitä huoli­matta, että kiinnostus kotimaan matkailuun on matkus­tus­ra­joi­tusten myötä voimak­kaasti lisään­tynyt. Voittajia ovat olleet maakuntien matkai­lu­kohteet, lomakes­kukset ja luonto­mat­kai­lu­kohteet. Näiden osalta pula työvoi­masta on jopa suurempi kuin koronaa edeltävänä aikana. Työvoi­ma­pulaan on syynä myös koronan aiheuttama epävarmuus, jonka takia osa työnte­ki­jöistä on vaihtanut alaa. 

Kiinnos­tuksen kotimaan matkailua kohtaan odotetaan jatkuvan hyvällä tasolla pandemian jälkeenkin. Yhtenä syynä tähän ovat varmasti ilmas­tol­liset seikat ja vastuul­listen valin­tojen koros­tu­minen. (Honkanen, Sammal­kangas, Satokangas 2021, 37, 96). Laaduk­kaiden ja kehit­tyvien matkai­lu­pal­ve­luiden tuotta­miseen tarvitaan osaavaa ja sitou­tu­nutta työvoimaa. Eri toimia­lojen kesken on kilpailua osaavasta työvoi­masta ja aloille hakeu­tu­vista opiske­li­joista. Korona­pan­demia ja siihen liittyvä uutisointi on näkynyt valta­kun­nal­li­sesti matkailu- ja ravit­se­mi­salan oppilai­tosten hakijatilastoissa. 

Ala tarvitsee uusia opiske­li­joita ja pysyvyyttä työsuh­teisiin.  Palkkataso koetaan monesti heikoksi työn vaati­muksiin nähden.  Mieli­kuvaa alasta, eri tehtävien statusta sekä palkka­tasoa on syytä tarkas­tella ja lisätä mahdol­li­suuksien mukaan kokoai­kaisten työsuh­teiden määrää.  Vasta tällöin voidaan todella motivoida ja sitouttaa osaavia työnte­ki­jöitä.  Tähän tarvitaan yritysten, oppilai­tosten sekä työnantaja ja -tekijä­jär­jes­töjen keski­näistä yhteis­työtä. Pohjois- Karjalan Osuus­kauppa ja MaRa ry. ovat mukana Suomen Lukio­laisten Liiton TET-kampan­jassa. Kampanjan tavoit­teena on antaa innostava ja realis­tinen kuva seurat­ta­vasta työstä ja alasta. (MaRa ry. 2021) 

Kokoai­kaisia työsuh­teita pyritään PKO:ssa mahdol­lis­tamaan kannus­ta­malla henki­löstöä ristiin­työs­ken­telyyn eri toimia­lojen ja toimi­paik­kojen välillä. Joiltakin osin tämä on varmasti toimiva ratkaisu, mutta esim. matkailu- ja ravit­se­mi­salan opiske­li­jaksi ammat­ti­kor­kea­kouluun hakeu­tuvaa motivoivat enemmän uranä­kymät ja kehit­ty­mis­mah­dol­li­suudet kiinnos­ta­vaksi koetun toimialan sisällä. Viestinnän toimia­lasta ja sen suomista mahdol­li­suuk­sista on oltava luotet­tavaa ja totuudenmukaista.

Palkan­mak­sukyky on suhteessa tuotta­vuuteen ja kannat­ta­vuuteen. Palve­lujen tuotan­to­pro­sessi poikkeaa merkit­tä­västi tavaran tuotan­nosta tai vaikkapa peli- tai lääke­teol­li­suu­desta. Vain hieman kärjistäen voidaan todeta, että näissä suurimman osan resurs­seista vievät tuote­ke­hi­tys­vaihe ja tuotteen lanseeraus.  Tämän jälkeen tuotteen valmis­ta­minen ja jakelu asiak­kaalle eivät välttä­mättä enää tuota suhteel­li­sesti niin suuria kustan­nuksia.   Matkailu- ja ravit­se­mi­sa­lalle tyypil­listen palve­luiden tuotanto – ja kulutus tapah­tuvat pääsään­töi­sesti saman­ai­kai­sesti. Asiakas­ko­ke­muksen tuottavat asiakas­ra­ja­pin­nassa työsken­te­levät. Ammatil­lisen osaamisen lisäksi vaaditaan kykyä itsenäiseen ajatteluun ja päätök­sen­tekoon. Keskeistä on asiakas­läh­töinen toimin­tatapa, asiakkaan tarpeiden ja odotusten tunnis­ta­minen.  Palve­lu­kon­sep­tista riippuen, voidaan tuotta­vuuden näkökul­masta pohtia esim. sitä, mitkä toiminnot palvelun tuotannon janalla voidaan kannat­ta­vasti automa­ti­soida asiakas­ko­ke­muksen siitä kärsi­mättä? Miten digita­li­saation suomia mahdol­li­suuksia voidaan hyödyntää esim. ”back office” toimin­noissa, viestin­nässä ja tehtävien koordi­noin­nissa? Tuotta­vampaa voisi olla painottaa resursseja asiakas­ko­ke­muksen paran­ta­miseen ja omaa toimintaa edelleen paran­taviin ja kehit­täviin tehtäviin. Tavoit­teena asiakas­arvon lisääminen.

Alan suhdan­ne­herkkyys ja sesongit vaikut­tavat työsuh­teisiin ja työai­koihin. Henki­löstön määrä pyritään optimoimaan arvioituun kysyntään ja myyntiin nähden. Tällöin puhutaan määräl­li­sestä tehos­ta­mi­sesta. Laadul­li­sella tehos­ta­mi­sella pyritään vaikut­tamaan henki­löstön hyvin­vointiin, vahvis­tamaan keski­näistä luotta­musta sekä työhön sitou­tu­mista ja motivaa­tiota. Työn sujuvuutta, asiakas­tyy­ty­väi­syyttä ja tuotta­vuutta edistää osaamis­pe­rus­tainen työvuo­ro­suun­nittelu, jollaista sovel­letaan osin myös PKO:ssa. Henki­lös­tö­suun­nit­telun, henki­löstön osaamisen kehit­tä­misen ja sen seurannan kannalta mielen­kiin­toisia tulevai­suuden näkymiä avaavat digitaa­liset osaamisen arvioin­ti­työ­kalut. Ne voivat auttaa rekry­toinnin alkuvai­heissa, varsinkin silloin kun haetaan henki­löstöä asian­tun­ti­juutta ja korkea­ta­soista ammatil­lista osaamista vaativiin tehtäviin. Oikea tekijä oikeaan paikkaan. Matkai­lussa kilpailu kotimai­ses­takin asiak­kaasta on kansain­vä­listä. Koetun laadun on oltava hyvällä tasolla. Asiakas­ko­kemus leviää nopeasti sosiaa­li­sessa mediassa. Mitä vaati­vamman tason palve­luista on kysymys, sitä enemmän vaati­muksia henki­löstön osaami­selle asetetaan.

Osaavan työvoiman saata­vuuden varmis­ta­minen ja koulu­tuk­sel­linen yhteistyö oli keskeinen teema työelä­mä­jak­solla. Työvoi­mapula tuo epävar­muutta yritysten tulevai­suuden suunnit­teluun, jarruttaa inves­tointeja ja hidastaa alan kehitystä. Toteu­tu­neetkaan inves­toinnit tuskin tuottavat toivo­tulla tavalla ilman ammat­ti­tai­toista ja työtään arvos­tavaa henkilöstöä. 

Harjoit­telut PKO:ssa, tavoit­teena työnjoh­dol­liset tehtävät

Työelä­mä­jak­solla haastat­te­le­mieni PKO:n matkailu- ja ravit­se­mis­kaupan esimiesten ja päälli­köiden näkemys esimiesten ammatil­li­sista avain­kom­pe­tens­seista on kuvattu kuviossa 1. Tulokset noudat­te­levat monilta osin majoitus-, ravit­semis- ja matkai­lu­pal­ve­luiden osaamisen ennakoin­ti­foo­rumin MaRaMa-ennakoin­ti­ryhmän esitystä. Kooste alan ennakoi­duista koulutus- ja osaamis­tar­peista löytyy Matkailu- Ja Ravin­to­la­pal­velut MaRa ry:n verkko­si­vuilta.

Matkai­lualan yritykset ovat pääosin pieniä ja tarjolla on rajoi­te­tusti pelkästään myynnin, markki­noinnin, johta­misen, talous­am­mat­ti­laisten ja vastaa­van­tyyp­pisten asian­tun­ti­joiden työpaikkoja. Yrityk­sille on myös suhteel­lisen paljon tarjolla esimer­kiksi markki­noin­ti­vies­tintään ja tuote­ke­hi­tykseen liittyviä palve­luita. Kilpailu toimek­sian­noista on kovaa. Tekniikan kehityksen myötä tehtä­vän­kuvat ovat muuntuneet ja laven­tuneet myös suurem­missa matkailu- ja ravit­se­mi­salan yrityk­sissä. Digita­li­saatio ja automaatio tuovat mahdol­li­suuksia tehok­kuuden ja tuotta­vuuden paran­ta­miseen ja lisäävät parhaim­millaan asiakas­arvoa. Työnjoh­dol­li­sissa tehtä­vissä osa työstä on ”työnte­ki­jä­tason” tehtäviä. Esimies­työssä menes­ty­minen edellyttää myös näiden tehtävien hallintaa. Luonnol­li­sesti esimiehen toimen­kuvaan vaikuttaa paljon yksikön koko.  Sähköisten viestin­tä­ka­navien kehityksen myötä esimie­hillä on yhä enemmän vastuuta myynnistä ja markki­noin­ti­vies­tin­nästä sekä yleen­säkin toiminnan kehit­tä­mi­sestä yhdessä työnte­ki­jöiden kanssa. Johta­mi­sessa korostuu valmentava ote. 


Kuvio 1. Matkailu- ja ravit­se­mi­salan esimiesten ammatil­liset avain­kom­pe­tenssit. Matkailun koulu­tuksen työhar­joit­te­luiden oppimis­ta­voitteet. Mikko Lahti 2021.

Alan vetovoi­mai­suuden lisää­mi­seksi ja kehit­ty­misen varmis­ta­mi­seksi on oppilai­tok­silla ja työnan­ta­jilla yhteinen intressi tiedottaa työ- ja uramah­dol­li­suuk­sista ja opiske­lusta matkailu- ja ravit­se­mi­sa­lalla. Opettajan työelä­mä­jak­solla tuli esille, että PKO:ssa olisi valmiutta osallistua työhar­joit­te­luiden kautta työ- ja urapolun kehit­tä­miseen resto­no­mio­pis­ke­li­joille. Tavoit­teena on työllis­ty­minen yritykseen ehkä jo opintojen aikana tai valmis­tu­misen jälkeen. Harjoit­te­luiden suunnit­te­lussa ja ohjauk­sessa voidaan hyödyntää myös Karelian työelämän ohjaus­osaa­misen kehit­tä­minen- hanketta: ”Hankkeessa luodaan helppo­käyt­töinen harjoit­te­luoh­jeistus- ja pereh­dyt­tä­mi­sym­pä­ristö työelämän edusta­jille. Alusta helpottaa ja selkiyttää yhteis­työtä opiske­lijan, Karelia-amk:n sekä työnan­ta­jaor­ga­ni­saation välillä ja parantaa siten myös harjoit­te­lu­pro­sessin sujuvuutta.” (kuvio 2.).

Esimer­kiksi työnjoh­dol­lisia tehtäviä tavoit­te­le­valle opiske­li­jalle, tai opiske­lemaan hakeu­tu­valle, voidaan esittää ja rakentaa selkeä opinto­polku, joka mahdol­lis­taisi tämän tavoitteen saavut­ta­misen. Harjoit­te­luiden onnis­tu­minen varmis­tetaan suunni­tel­mal­li­suu­della, selkeillä tavoit­teilla ja ajanta­sai­silla toimin­taoh­jeilla. Ohjaukseen tarvitaan riittäviä resursseja ja yhteis­työtä harjoit­te­lu­paikan kanssa. Harjoit­te­luiden oppimis­ta­voit­teiden ja ammatil­listen avain­kom­pe­tenssien kuvaukset auttavat kunkin harjoit­te­lu­jakson tavoi­teoh­jelman laati­mi­sessa ja seuran­nassa. Keskeistä on opiske­lijan osallis­ta­minen harjoit­te­lu­pro­sessiin ja oman osaamisen kehit­ty­misen seuranta ja arviointi.

Kuvio 2. Oppimisen ja urava­linnan ohjaus. Mahdol­li­suuk­sista tiedot­ta­minen ja ohjauksen toimen­piteet. Mikko Lahti 2021.

Matkailu- ja ravit­se­mi­sa­lalla on mahdol­li­suuksia kasvuun ja uudel­lekin yritys­toi­min­nalle. Ajureita ovat mm. ympäristöön ja ilmas­ton­muu­tokseen liittyvät seikat: lisään­tynyt kotimaan matkailu, junamat­kailun suosion lisään­ty­minen Euroo­passa ja raideinfran raken­ta­minen sekä palve­luiden kulutuksen tasainen kasvu (Elinkei­noe­lämän keskus­liitto 2020). Viime vuosien kuumat kesät Keski- ja etelä-Euroo­passa ovat lisänneet Pohjois­maiden suosiota matka­koh­teena ainakin hetkel­li­sesti. Venäjän tilan­netta on vaikea ennakoida, mutta sähköisen viisumin käyttöönoton pitäisi helpottaa ja sujuvoittaa matkus­ta­mista. Ainakin Itä- Suomen matkai­lu­yri­tyk­sille tämä voisi avata uusia mahdol­li­suuksia. Opetus­hal­li­tuksen (2020, 50) koulutus- ja työvoiman kysyntä 2035raportin mukaan alan työvoiman tarpeen ennakoidaan kasvavan 5–10 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Kyse on nimenomaan ammatil­lisen- tai ammat­ti­kor­kea­kou­lu­tut­kinnon suorittaneista.

Työelä­mä­jak­solta uusia ideoita omaan työhön

Suosit­telen Karelian henki­lös­tölle työelä­mä­jaksoa yrityk­sissä, mikäli se on suinkin mahdol­lista. Koulu­tuksen työelä­mä­lä­heisyys on ammat­ti­kor­kea­kou­lussa itses­tään­selvyys ja työelä­mä­jak­solta sai ideoita oman työn kehit­tä­mi­seksi. Ajanjaksona kaksi viikkoa oli sopivan mittainen.  Työelä­mä­jakso antoi tilai­suuden jättää opetus- ja hanketyö ainakin hetkeksi hieman taka- alalle ja tarkas­tella asioita eri näkökul­masta. Esimerkkinä tästä, itselleni hienoisena yllätyksenä tulivat työelä­mä­jak­solla kommentit siitä, että Karelian matkailun koulutus voisi olla elinkeinon parissa näkyväm­pikin. Omasta mieles­tämme teemme suhteel­lisen tiivistä yhteis­työtä yritysten kanssa esimer­kiksi toimek­sian­tojen, työhar­joit­te­luiden, oppilai­tos­vie­rai­luiden ja opinnäy­te­töiden puitteissa. Voisiko kyse olla hienoi­sesta ”urautu­mi­sesta”, siitä että yhteis­työtä saatetaan tehdä usein samojen henki­löiden ja yritysten kanssa tai vain hanke­toi­mi­joiden kesken? Myös eri yritysten mahdol­li­suudet tehdä oppilai­to­syh­teis­työtä vaihte­levat. Näkökulmakysymys. 


Kirjoittaja:

Mikko Lahti, lehtori, matkailun koulutus, Karelia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Elinkei­noe­lämän keskus­liitto 2020. https://ek.fi/tutkittua-tietoa/tietoa-suomen-taloudesta/kulutus/ 18.8.2021.

Hanhijoki, I. 2020. Koulutus ja työvoiman kysyntä 2035. Opetus­hal­litus. Raportit ja selvi­tykset 2020:6.

Honkanen, A. Sammal­kangas, J. Satokangas, P. 2021. Kotimaan­mat­kailun nykytila ja poten­tiaali –selvitys kohde­ryh­mistä ja kehit­tä­mis­toi­mista. Työ- ja elinkei­no­mi­nis­teriön julkaisuja 2021:14.

Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu. 2018. Opetus­hen­ki­löstön työelä­mä­jaksot Kareliassa. Karelia-intra.

Mara ry. 12.8.2021.  Mara-ala mukana Suomen Lukio­laisten Liiton TET-kampan­jassa. https://www.mara.fi/ajankohtaista/uutiset/mara-ala-mukana-suomen-lukiolaisten-liiton-tet-kampanjassa.html. 13.8.2021.

Ruohotie, P. Työelämän osaamis­tarpeet. https://docplayer.fi/8726320-Tyoelaman-osaamistarpeet-pekka-ruohotie.html 9.8.2021.

Vuorinen-Lampila, P. (2014). Korkea­kou­lu­tet­tujen työelä­mä­nä­kymät. Talous ja yhteis­kunta 3/2014 https://labour.fi/wp-content/uploads/2020/04/ty32014.pdf

Ylinen, I. 2020. Korkea­kou­lu­tut­kinto entistä useam­malle nuorelle, mutta miten? Akava­lainen 27.1.2020. https://akava.fi/akavalainen/korkeakoulututkinto-entista-useammalle-nuorelle-mutta-miten 8.8.2021.

Artik­ke­likuva: Anne Nygård / Unsplash