Categories
Hiilineutraaleja ratkaisuja Pulssi

Taloyh­tiöistä energia­toi­mi­joita energiayh­tei­söjen kautta

Taloyhtiöt ja niiden muodos­tamat energiayh­teisöt ovat tulevai­suu­dessa yhä merkit­tä­vämpiä energia­toi­mi­joita. Erityi­sesti sähkön pientuo­tannon osalta taloyh­tiöihin liittyy paljon vielä hyödyn­tä­mä­töntä poten­ti­aalia. Suomessa on 90 000 asunto-osakeyh­tiötä, 142 000 raken­nusta ja 2,6 miljoonaa asukasta. Ne muodos­tavat merkit­tävän roolin asumisen hiili­ja­lan­jäljen pienentämisessä.

EU:n uusiu­tuvan energian direk­tiivi on määri­tellyt energiayh­teisöt uusiksi energia­toi­mi­joiksi, ja jäsen­maita edelly­tetään poistamaan hajau­tetun energia­tuo­tannon esteitä. Suomessa taloyh­tiöiden roolia energia­toi­mi­joina on alettu ratkoa viime vuosina eri toimen­pitein, kuten Valtio­neu­voston asetuk­sella asuin­ra­ken­nusten energia-avustuk­sista vuonna 2019. Merkittävä edisty­saskel otettiin vuoden 2021 alussa, jolloin laki salli hyvitys­las­ken­ta­pe­rus­teiset kiinteistön sisäiset energiayh­teisöt. Myös Motiva ja alueel­liset energia­neu­vojat ovat kampan­joineet energia­te­hok­kuu­desta ja uusiu­tu­valla tuotetun energian käytön lisää­mi­sestä taloyhtiöissä.

Tekno­logian sekä markki­noiden kehitys on alentanut merkit­tä­västi kustan­nuksia pientuo­tannon ratkai­suista ja se on tehnyt niistä taloyh­tiöille kannat­tavia. Taloyhtiöt ovat olleet pientuo­tannon väliin­pu­toajia, koska tukime­ka­nismeja ei ole niille aikai­semmin suunnattu. Energia-avustus taloyh­tiöiden energia­te­hok­kuuden paran­nuksiin on pannut alan markki­noita liikkeelle, jotka parhaassa tapauk­sessa tuottavat paljon uusia laajasti käyttöö­no­tet­tavia energiaratkaisuja.

Energiayh­teisöt paran­tavat taloyh­tiöiden kannattavuutta

Ylemmän amk:n opinnäy­te­työssäni Taloyh­tiöiden energiayh­teisöt osana alueel­lista energia­mur­rosta Pohjois-Karja­lassa tein kahdelle taloyh­tiölle teknis­ta­lou­del­lisen selvi­tyksen energiayh­tei­söistä. Opinnäy­tetyön mallin­net­tavina olevat taloyhtiöt edustivat kiinteistön sisäisiä energiayh­tei­sö­malleja, joissa yhteisön energian­tuo­tanto, kulutus ja muut energiaan liittyvät resurssit sijait­sevat yhden ja saman kiinteistön alueella. Opinnäy­tetyön toimek­siantaja oli Kommu­ni­koiva Energia -hanke.

Toisessa taloyh­tiössä tarkas­teltiin energiayh­tei­söjen hyvitys­las­ken­ta­mallia ja toisessa takamit­ta­roin­ti­mallia. Hyvitys­las­ken­ta­mal­lissa asukkaisen sähkö­mit­tarit omistaa sähköyhtiö, joka mittaa sekä laskuttaa asiak­kaita asuntojen sähkön kulutuk­sesta ja taloyhtiön yhteinen kulutus on vastik­keessa tai lasku­tettu erikseen. Hyvitys­las­ken­ta­mal­lissa kiinteis­tö­sähkön kulutuk­sesta jäävä tuotanto voima­lasta jaetaan osakkaiden omistus­suh­teessa asunnoille ja osuudet vähen­netään ostosäh­köstä, kulutus tasataan tunnin mukaan. Mikäli tuotantoa jää yli asuntojen kulutuksen, tuotanto lasketaan kiinteis­tö­verkon ylijäämänä jakeluverkkoon. 

Takamit­ta­roin­ti­mal­lissa taloyhtiö toimii sähkön tuottajana ja myyjänä, ja toimittaa asukkaille sekä itse tuotettua että ulkopuo­lelta hankittua sähköä. Takamit­ta­roin­nissa aurin­ko­sähköä tuotetaan omaan käyttöön tekni­sesti samaan tapaan kuin esimer­kiksi omako­titalo- tai yritys­kiin­teis­töissä. Opinnäy­tetyön teknis­ta­lou­del­li­sessa selvi­tyk­sessä mallin­nettiin taloyh­tiöille aurin­koe­ner­giayh­teisö erilaisten skenaa­rioiden kautta. Skenaa­rioissa tarkas­teltiin eriko­koisia energiayh­teisöjä, joihin oli liitetty myös sähkö­va­rastoja, sähkö­autoja sekä kulutusjoustoelementtejä.

Opinnäy­tetyön tulosten perus­teella voitiin muodostaa käsitys taloyh­tiöiden poten­ti­aa­lista energia­toi­mi­joina sekä energiayh­tei­söjen kannat­ta­vuu­desta. Hyvitys­las­ken­ta­mallin salli­minen taloyh­tiöille nostaa taloyh­tiöiden energiayh­tei­söjen pientuo­tan­to­po­ten­ti­aalin 3-4 kertai­seksi entiseen vain taloyhtiön yhteisen kiinteis­tö­sähkön korvaa­miseen pientuo­tan­nolla verrattuna, sekä parantaa merkit­tä­västi järjes­telmän kannattavuutta.

Kannat­ta­vuus­las­kelmien mukaan keski­määrin taloyh­tiö­muo­toisen energiayh­teisön takai­sin­mak­suaika on noin 15 vuotta tai alle, kun järjes­tel­mäkoko on yli 15 kW ja sähkön hinta on yli 12 snt/kWh. Järjes­telmän oletettu elinkaari on 30 vuotta. Elinkaaren ajalta laskettu aurin­ko­sähkön tuotan­to­kus­tannus (LCOE) on noin 5,9 snt/kWh. On toki huomioitava, että kannat­ta­vuusa­na­lyysien osalta sähkön hintaan liittyy epävar­muus­te­ki­jöitä, vaikka trendi onkin ollut pitkään keski­määrin nouseva.

Kannat­tavuus on sitä parempi mitä isommasta järjes­tel­mästä sekä järjes­telmän omakäyt­tö­as­teesta on kysymys, koska silloin energiayh­teisön ulkopuo­lelta tulevan energian korvaa­minen olisi mahdol­li­simman suurta. Lisäksi suuremman järjes­telmän kustannus asennettua kilowattia kohti on pienempi.

Sähkö­va­raston avulla energiayh­teisön järjes­tel­mä­ko­ko­luokka voidaan 2-3 kertaistaa. Sähkö­va­raston hyöty tulee ensisi­jai­sesti kasvat­ta­malla omakäyt­tö­as­tetta ostoe­nergian, siirto­mak­sujen ja sähkö­veron osalta. Sähkö­va­ras­tojen monipuo­linen käyttö voi tarkoittaa ajalli­sesti halvemman sähkön varas­tointia, kulutus- ja kysyn­tä­jous­to­pal­ve­luita tai energiayh­teisön omien tehohuip­pujen leikkaa­mista. Myös sähkö­va­ras­tojen mahdol­lisiin tulovir­toihin liittyy kuitenkin vielä paljon hinnoit­te­lu­riskiä. Toisaalta sähkö­va­ras­tojen kustan­nusten alentu­misen osalta on nähtä­vissä saman­lainen trendi kuin mitä aurin­ko­säh­kö­pa­nee­leissa on viime vuosina nähty.

Energiayh­tei­söjen kannalta myös kulutus­jousto tulee olemaan keskei­sessä roolissa taloyh­tiöille laitteis­tojen hyöty­suhteen ja käyttö­asteen paran­ta­mi­sessa sekä kustan­nusten leikkaa­mi­sessa. Taloyhtiön kannalta kulutus­jous­to­re­surs­seihin voidaan lukea kaikki etäoh­jaukseen kykenevät sähkö­läm­mi­tys­kuormat, irtikyt­ket­tävät kuormat (pumput, valaistus ja ilman­vaihto), sähkö­va­rastot, sähkö­au­tojen lataus­kuormat sekä varavoimakoneet.

Energiayh­teisöt vielä alkutekijöissään

Energiayh­teisöt ilmiönä liittyvät paitsi energian­tuo­tannon murrokseen ja digita­li­saa­tioon, myös ihmisten käyttäy­ty­misen muuttu­miseen. Kustan­nus­hyödyn ohella motivaatiot energiayh­teisöjä kohtaan voivat liittyä vahvasti myös ympäris­tö­ar­voihin sekä pienempään riippu­vuuteen ulkopuo­li­sesta energian­tuo­tan­nosta. Nämä seikat on hyvä huomioida, kun mietitään palve­lun­tuot­tajan näkökul­masta hyöty­nä­kö­kulmia, laatua sekä lisäarvoa palve­luille ja tuotteille.

Käytet­tä­vissä olevat hajau­tetut energia­tek­no­logiat ovat jo pääosin täysin integroi­ta­vissa taloyh­tiö­ta­solle. Merkittävä ratkaistava asia kannat­ta­vuuden paran­ta­mi­sessa sekä tekno­lo­gioiden laajem­massa käyttöö­no­tossa ovat kuitenkin integraation tarvit­semat älykkäät digitaa­liset alustat ja toimin­ta­mallit. Asiakkaan rooli tulee muuttumaan energia­jär­jes­tel­mässä yhä enemmän siten, että kulut­ta­jasta tulee myös energian tuottaja, energian myyjä sekä energia­pal­ve­luiden tarjoaja. Energia­jär­jes­telmään tarvitaan uusia toimin­ta­malleja, kuten yhtei­söl­lisiä sähkö­kaupan alustoja, jotka voivat perustua esimer­kiksi vertais­verk­koihin. Niiden avulla energiayh­teisöt voivat käydä kauppaa energialla tai energian joustoilla sisäi­sesti tai toistensa kanssa.

Energiayh­teisöt voivat olla suunnan­näyt­täjiä energia­mur­rok­sessa. Tarvitaan kuitenkin vielä paljon lisää tietoa, käytännön pilotteja sekä kokemuksia hyväksi havai­tuista toimin­ta­ta­voista. Kommu­ni­koiva energia -hanke on osaltaan tekemässä tätä työtä energiayh­tei­söjen kehittämiseksi.


Kirjoittaja

Kim Blomqvist, projek­ti­asian­tuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu