Osaa­mi­sen johta­mi­sella ja kehit­tä­mi­sellä kohti parem­pia hyvin­voin­tia­lu­een palveluita

Olen työs­ken­nel­lyt Kare­liassa koulu­tus­pääl­lik­könä kohta puoli vuotta. Tätä ennen työs­ken­te­lin Siun sotessa osaa­mi­sen kehit­tä­mi­sen pääl­lik­könä, jolloin olin osal­tani tuot­ta­massa mm. tuki­pal­ve­lua esimie­hille henki­lös­tön osaa­mi­sen kehit­tä­mi­sen tueksi. Osaa­mi­sen johta­mi­sen teema on ollut ja on edel­leen tärkeässä merki­tyk­sessä työteh­tä­vis­säni. Esit­te­len tässä artik­ke­lissa osaa­mi­sen johta­mi­seen ja kehit­tä­mi­seen liit­ty­viä näkö­kul­mia sekä käyn­nissä olevia valta­kun­nal­li­sia sekä maakun­nal­li­sia hank­keita ja kehittämistyötä.

Sosi­aali- ja tervey­sa­lan muut­tu­vissa toimin­taym­pä­ris­töissä ja palve­luissa koros­tuu entistä enemmän henki­lös­tön osaa­mi­sen johta­mi­nen ja kehit­tä­mi­nen. Ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen ja sote-alan orga­ni­saa­tioi­den edus­ta­jien tulisi tehdä entistä tiiviim­pää yhteis­työtä tutkin­to­jen kehit­tä­mi­sessä, täyden­tä­vän ja jatku­van oppi­mi­sen pain­opis­tei­den linjaa­mi­sessa sekä tutki­mus- ja kehit­tä­mis­työssä. Tule­vien hyvin­voin­tia­luei­den tavoit­teena on mm. paran­taa sosi­aali-, terveys- ja pelas­tus­pal­ve­lu­jen saata­vuutta ja saavu­tet­ta­vuutta, kaven­taa hyvin­vointi- ja tervey­se­roja sekä turvata yhden­ver­tai­suutta. Tavoit­teena on turvata ammat­ti­tai­toi­sen työvoi­man saanti.  Sote-raken­ne­uu­dis­tus­hank­keen muutos­joh­taja Elina Felinin mukaan olemme Pohjois-Karja­lassa uudis­tuk­sen etumat­kalla, joka mahdol­lis­taa keskit­ty­mi­sen toimin­nan ja palve­lui­den kehit­tä­mi­seen. Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun stra­te­gi­silla valin­noilla olemme osal­tamme vahvasti teke­mässä yhdessä kehit­tä­mis­työtä ja vahvis­ta­massa tulevaa hyvinvointialuetta. 

Monia­lai­set palve­lut haas­ta­vat vanhat toimintatavat

Osaa­mi­sen johta­mi­sen ja kehit­tä­mi­sen tulee olla orga­ni­saa­tion stra­te­gi­sena tavoit­teena. Esimie­hen tehtä­vänä on johtaa ja vahvis­taa henki­lös­tön osaa­mista enna­koi­dusti tule­vai­suu­den toimin­taa kohti. Osaa­mi­sen johta­mi­sella vahvis­te­taan myös työn hallin­taa ja suju­vuutta sekä työhy­vin­voin­tia. Tästä syystä esimies­ten tutkin­to­kou­lu­tuk­sessa sekä täyden­tä­vässä koulu­tuk­sessa osaa­mi­sen johta­mi­sen sisäl­löt ovat keskeisiä.

Kehi­tys­kes­kus­te­lut ovat perin­tei­nen mene­telmä tarkas­tella osaa­mista joko yksilö- tai ryhmä­ta­solla. Sosi­aali-ja tervey­sa­lan orga­ni­saa­tioissa on olemassa mitta­reita, jotka välil­li­sesti kerto­vat myös osaa­mi­sesta kuten asia­kas­pa­laute sekä läheltä piti-, haitta- tai vahin­ko­ta­pauk­set. Tarvit­tai­siinko näiden lisäksi esim. HR-järjes­tel­mään pohjau­tu­vaa syste­maat­tista ja sään­nöl­listä osaa­mi­sen arvioin­tia (itse- ja/tai vertai­sar­viointi), jonka avulla saisi kette­rästi tietoa osaa­mi­sen johta­mi­sen tueksi? Tarvit­tai­siinko lisäksi tietyissä osaa­mi­sissa arvioin­ti­mit­ta­reita tai testejä? Osaa­mista on tutkittu ja selvi­tetty (esim. Compe­tence assess­ment in anaest­he­sia nursing care), mutta tiedon saami­nen osaksi arkea osaa­mi­sen johta­mi­sen tueksi vaatii edel­leen tutki­musta ja kehittämistä.

Tule­villa hyvin­voin­tia­lueilla tarvi­taan yhä vahvem­min monia­laista osaa­mista ymmär­tä­vää ja yhdis­tä­vää johta­mista. Karelia on mukana mm. tule­vai­suu­den sosi­aali-ja terveys­kes­kus­ten kehit­tä­mi­sessä, jossa yhtenä tavoit­teena ovat monia­lai­set palve­lut. Sote-keskus­ten kehit­tä­mi­nen edel­lyt­tää kaikilta toimi­joilta perin­teis­ten toimin­ta­ta­po­jen rohkeaa muutosta ja avointa halua tehdä työtä yhdessä asiakas keskiössä. Esimie­hillä tulisi olla keinoja arvioida, että oikea osaaja on oikeassa paikassa oikeaan aikaan tuot­ta­massa osaavaa asiakaspalvelua.

Siun sotessa on lähdetty kehit­tä­mään voima­va­ra­läh­töistä henki­lös­tön johta­mista, jossa osaa­mi­sen tarkas­telu on keskei­sessä merki­tyk­sessä. On tärkeää kohdis­taa henki­lös­tö­voi­ma­va­rat vastaa­maan palve­lu­tuo­tan­toa, mutta sen rinnalla on tärkeää tarkas­tella ja kohden­taa henki­lös­tön osaa­mista palve­lui­den vaati­mus­ten mukai­sesti. Palve­lu­jen tulee olla myös osaa­mi­sen näkö­kul­masta tasa­ver­tai­sia ja turvat­tuja. Vali­tet­ta­van usein ylei­sessä henki­lös­tö­re­surs­sei­hin liit­ty­vässä keskus­te­lussa keski­ty­tään henki­lös­tö­mää­rään, joka toki on olen­naista. Jos henki­lös­tön osaa­mi­nen ei kuiten­kaan ole riit­tä­vää, ei opti­maa­li­nen määrä­kään henki­lös­töä pysty tuot­ta­maan vaikut­ta­via palveluita.

Perin­tei­sesti ajatel­len sosi­aali- ja tervey­sa­lan täyden­nys­kou­lu­tus­vel­voite ohjaa laki­sää­tei­sesti osaa­mi­sen kehit­tä­mistä. Ilman moti­voi­tu­nutta kehit­tä­mis- ja kehit­ty­mis­myön­teistä henki­lös­töä  sote-palve­lu­tuo­tan­toa on mahdo­tonta kehit­tää. Oppivan työyh­tei­sön peri­aat­tei­siin kuuluu, että uusia toimin­ta­ta­poja luodaan ja kehi­te­tään yhdessä teke­mällä ja kokei­le­malla. Osaa­mi­sen kehit­tä­mi­nen vaatii myös työn­te­ki­jältä aktii­vi­suutta. On olen­naista, että Kare­liasta valmis­tu­vat sote-ammat­ti­lai­set ovat omak­su­neet jatku­van oppi­mi­sen osaksi ammat­ti­aan sekä osaavat käyttää tietoa toimin­tansa perus­teena ja kehit­tä­mi­sessä. Oman osaa­mi­sen kehit­ty­mistä ei voi siirtää korkea­kou­lun tai työnan­ta­jan vastuulle, vaan jokai­nen opis­ke­lija ja työn­te­kijä on vastuussa omasta oppi­mi­ses­taan ja toiminnastaan.

Yhtei­nen tärkeä päämäärä sekä korkea­kou­luissa että sosi­aali- ja tervey­sa­lan orga­ni­saa­tioissa on alan veto- ja pito­voi­man vahvis­ta­mi­nen. Tässä yhtenä tärkeänä teki­jänä on alan urapol­ku­jen kuvaa­mi­nen sekä jatku­van oppi­mi­sen entistä parempi suun­nit­telu ja mahdol­lis­ta­mi­nen henki­lös­tölle. Tätä lähdemme yhteis­työssä kehit­tä­mään Siun soten, Rive­rian ja Kare­lian stra­te­gi­sessa kumppanuustoiminnassa.

Valta­kun­nal­li­set hank­keet tule­vai­suu­den sosi­aali- ja tervey­sa­lan osaa­mista kehittämässä

Opetus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riö ja sosi­aali- ja terveys­mi­nis­te­riö ovat yhdessä aset­ta­neet Sosi­aali- ja tervey­sa­lan korkea­kou­lu­tuk­sen kehit­tä­mi­nen -hank­keen (SOTEKO), jonka tavoit­teena on alem­piin ja ylem­piin korkea­kou­lu­tut­kin­toi­hin johta­vat koulu­tuk­set ja niitä täyden­tä­vän korkea­kou­lu­tuk­sen kehit­tä­mi­nen siten, että koulu­tus­tar­jonta vastaa jous­ta­vam­min yksi­löi­den ja työelä­män tarpei­siin. Hanke tuottaa esityk­set seuraa­vista teemoista:

• Sote-tutkin­to­ra­ken­teen ja sitä täyden­tä­vän koulu­tuk­sen kehittäminen.
• Valta­kun­nal­li­nen jatku­van oppi­mi­sen rakenne sosi­aali- ja terveysalalla.
• Sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lu­jen raken­ne­uu­dis­tuk­sen ja Tule­vai­suu­den sosi­aali- ja terveys­kes­kus – ohjel­man tavoit­tei­den tuke­mi­nen osaa­mista vahvistamalla.
• Sosi­aali- ja tervey­sa­lan korkea­kou­lu­tuk­sen harjoit­te­lun kehittäminen.
• Sosi­aali- ja tervey­sa­lan korkea­kou­lu­tuk­sen veto­voima ja tarvit­ta­vat ehdotukset.

Turun yliopisto johtaa tutki­mus­han­ketta, joka tukee em. SOTEKO-hanketta. Tule­vai­suu­den työelä­mä­tar­pei­siin vastaava sosi­aali- ja tervey­sa­lan tutkinto- ja koulu­tus­ra­kenne -hank­keessa (STaRa) arvioi­daan tutkin­to­ra­ken­teen ja sitä täyden­tä­vän koulu­tuk­sen toimi­vuutta ja tehdään ehdo­tuk­set koulu­tus­ra­ken­teen kehit­tä­mi­seksi, että se tukee henki­lös­tön amma­tissa kehit­ty­mistä ja työuria.

Kare­lian stra­te­gi­set valin­nat tukevat maakun­nan kehittämistyötä

Kare­lian sosi­aali- ja tervey­sa­lan koulu­tuk­sissa kehit­tään opetus­suun­ni­tel­mia työelä­mä­läh­töi­sesti, paran­ne­taan moni­muoto-opetuk­sen oppi­mis­pro­ses­seja sekä laajen­ne­taan jatku­van oppi­mi­sen palve­luita. Kehit­tä­mi­sen keskei­senä tavoit­teena on turvata osaa­jien riit­tä­vyys maakun­nassa sekä kehit­tää peda­go­gi­sia ratkai­suja ja mene­tel­miä, joilla voimme kette­rästi tukea osaa­mista ja tule­vai­suu­den työn­te­ke­mistä koko maakun­nassa. Samalla, kun seuraamme em. valta­kun­nal­lis­ten hank­kei­den etene­mistä sekä osal­lis­tumme esimer­kiksi SOTEKO-hank­keen verkos­to­ta­paa­mi­siin, teemme maakun­nal­lista kehit­tä­mis­työtä rohkealla uudis­ta­valla otteella ja etsimme yhteis­työssä ratkai­suja hyvin­voin­tia­lu­een osaa­mi­sen vahvis­ta­mi­seksi ja kehittämiseksi.

---

Kirjoit­taja:

Kaisa Laati­kai­nen, koulu­tus­pääl­likkö, Karelia-ammattikorkeakoulu

Lähteet

Bjer­regård Madsen, J. 2020.  Henki­lös­tö­voi­ma­va­ro­jen tiedolla johta­mi­nen. Tieto­joh­ta­mi­sen valta­kun­nal­li­set verkos­to­päi­vät VIII 16.1.2020 – 17.1.2020 Esitys. Ppt-esitys­pohja (sote-tietojohtaminen.fi). 20.7.2021

Felin, E. 2021. Sote-uudis­tus on jo täällä. Siun soten blogi. 20.7.2021. https://www.siunsote.fi/-/sote-uudistus-on-jo-taalla-

Konkola, R., Hauta-aho, H., Hiilamo, H., Kart­tu­nen, M., Niemi, J., Tuomi­nen, M., Huusko, M. & Väätäi­nen, H. 2021. Sosi­aali- ja tervey­sa­lan korkea­kou­lu­tuk­sen arviointi. Kansal­li­nen koulu­tuk­sen arvioin­ti­kes­kus. Julkai­sut 14:2021 https://karvi.fi/wp-content/uploads/2021/06/KARVI_1421.pdf

Opetus-ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­rio. 2021. Sosi­aali-ja tervey­sa­lan korkea­kou­lu­tuk­sen kehit­tä­mi­nen -hanke.  https://minedu.fi/hanke?tunnus=OKM029:00/2021 16.7.2021

Turun yliopisto. 27.5.2021. Turun yliopisto ryhtyy johta­maan sosi­aali- ja tervey­sa­lan koulu­tuk­sen laajaa selvi­tys­tut­ki­musta. Media­tie­dote. https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/turun-yliopisto-ryhtyy-johtamaan-sote-alan-koulutuksen-laajaa-selvitystutkimusta 16.7.2021

Viitala, R. 2008. Johda osaa­mista. Osaa­mi­sen johta­mi­nen teoriasta käytän­töön. Infor.

Kuva: Andrea Piacqua­dio palve­lusta Pexels