Categories
Pulssi Osaamisella elinvoimaa

Y-akate­miasta yrittä­jyys­taitoja myös sote-alan opiskelijoille

Tässä artik­ke­lissa kuvataan Karelia-amk:n Y-akatemian toimintaa ja erityi­sesti sote-alan opiske­lijan arkea Y-akate­miassa. Aluksi esitellään toimintaa valmen­tajien näkökul­masta ja artik­kelin lopussa kaksi sote-alan opiske­lijaa kuvaa kokemuk­siaan opiske­lusta Y-akatemiassa.

Taustaa

Yrittä­jyyden ja tiimiop­pi­misen oppimi­sym­pä­ristö Y-akatemia on toiminut Kareliassa vuoden 2018 alusta lähtien. Y-akatemian tilat sijait­sevat Tiede­puis­tolla Spark-opiske­li­jayh­teisön ja Business Joensuun välit­tö­mässä lähei­syy­dessä. Y-akate­miao­pintoja pilotoitiin aluksi liike­ta­louden, matkailun ja median koulu­tuk­sissa ja mukaan liittyi myös yksi fysio­te­rapian opiskelija. Myöhemmin opiskelu Y-akate­miassa on mahdol­lis­tettu myös muille sote-alan opiske­li­joille sekä Inter­na­tional Business -koulu­tuksen opiskelijoille.

Y-akatemian toimin­ta­pe­ri­aat­teena on tiimiop­pi­minen. Tutki­mukset ovat osoit­taneet, että tiimi­työhön perustuva oppiminen on paran­tanut opiske­li­joiden arvosanoja sekä teorian ja taitojen oppimista (Cato, Bravalan & Piva 2019). Y-akatemian malli perustuu Tiimiakatemia®-konseptiin, joka on alun perin kehitetty liike­ta­louden koulu­tukseen. Malli on laajen­tunut myöhemmin sekä Suomessa että ulkomailla eri koulu­tus­aloille ja -tasoille. Tiimiop­pi­minen nähdään yhteisön toimin­ta­tapana, ei pelkästään pedago­gisena ratkaisuna.

Siirty­minen Y-akatemiaan

Kareliassa opiske­lijat hakevat Y-akate­miaan sähköi­sellä lomak­keella 3. lukukau­della. Y-akate­miaan valitut opiske­lijat siirtyvät Y-akate­miaan neljännen lukukauden alussa ja aloit­tavat uuden tiimin kanssa tammi­kuussa. Yksit­täisiä opiske­li­joita on siirtynyt Y-akate­miaan myös viidennen lukukauden alussa (keväällä opintonsa aloit­taneet opiske­lijat). Sote-alan opiske­lijat suorit­tavat jäljellä olevat ammatil­liset opinnot Y-akate­miao­pin­tojen aikana joko räätä­löitynä tai oman koulu­tusalan mukana saman laajuisina kuin muutkin. Osa sote-alan opinnoista korvautuu Y-akate­miao­pin­noilla, esim. Yrittä­minen, johta­minen ja talous –opinto­jakso.  Oman alan harjoit­telut tehdään koulu­tusalan opetus­suun­ni­telman laajuisina. Sote-opiske­lijat voivat tehdä yhden harjoit­telun omassa projek­tissaan Y-akatemiassa.

Ensim­mäisiä sote-alan opiske­li­joita ovat Y-akate­miassa olleet fysio­te­rapian opiske­lijat, joita on ollut alusta alkaen aloitus­ryh­missä 1-5 opiske­lijaa. Viime tammi­kuussa myös yksi sairaan­hoi­ta­jao­pis­kelija aloitti opinnot Y-akate­miassa.  Tiimi­val­men­tajat Anne Ryhänen ja Kirsi Varis kertovat sote-opiske­li­joiden polun raken­ta­mi­sesta Y-akate­miaan näin:

”Vuonna 2019 siirtyes­sämme valmen­ta­jiksi Y-akate­miaan teimme sote-opiske­lijan polku– suunni­telman helpot­tamaan sote-alan opiske­lijan opintoja Y-akatemian puolella. Lähdimme suunnit­te­lemaan, kuinka ammatil­liset opinnot suori­tet­taisiin Y-akatemian aikana, mitkä opinnoista voisivat korvautua Y-akate­miao­pin­noilla ja kuinka harjoit­telut sijoi­tetaan Y-akate­miao­pin­toihin niin, että opiske­lijan mukanaolo tiimin toimin­nasta mahdol­listuu. Kävimme keskus­teluja koulu­tus­pääl­li­köiden kanssa, jotka lopuksi hyväk­syivät suunnitelman.”

Y-akate­miao­pin­tojen alkuvai­heessa opiske­lijat jaetaan noin kymmenen opiske­lijan monia­laisiin tiimeihin. Tiimijaon yhtenä apuvä­li­neenä käytetään Belbinin tiimi­roo­li­testiä. Erilaisuus nähdään rikkautena, joten tiimeihin pyritään saamaan tiimi­roo­leiltaan erilaisia opiske­li­joilta eri koulu­tus­aloilta. Tiimit perus­tavat yrityksen eli osuus­kunnan, jonka kautta muun muassa yrityksen rahalii­kenne hoidetaan. Tiimi­läiset valit­sevat joukostaan leade­ri­parin ja tiimille nimetään valmen­tajat, jotka ovat opiske­li­joiden tukena koko Y-akate­miao­pin­tojen ajan.  Valmen­tajat ohjaavat, tukevat ja kannus­tavat pitkin matkaa, mutta eivät opeta tai anna valmiita vastauksia.

Ensim­mäi­sellä lukukau­della panos­tetaan vahvasti tiimiy­ty­miseen. Lencioinin (2019) mukaan toimivan tiimin perusta on luottamus, jonka raken­ta­minen edellyttää muiden tiimi­läisten tunte­mista, yhteisiä arvoja ja tavoit­teita. Tutus­tu­mista pyritään vauhdit­tamaan 24 tunnin leirillä, jonka aikana luodaan tiimi­so­pimus: tiimin yhteiset arvot, pelisäännöt ja yhteinen visio.

Opiske­lijan arki Y-akatemiassa

Y-akate­miao­pinnot koostuvat yhtei­sistä dialo­geista, toimi­kunta- ja projek­ti­työs­ken­te­lystä sekä tiedon­han­kin­nasta. Lukujär­jes­tyk­sessä on kaksi kiinteää neljän tunnin dialogia viikossa, muun aikataulun tiimit sopivat itse. Opiske­lijat valit­sevat itse dialogien teemat ja dialo­gista vastuussa olevat opiske­lijat osoit­tavat tarvit­taessa ennak­ko­ma­te­ri­aalin, johon kaikki pereh­tyvät etukäteen. Dialo­gissa tiimin valmen­tajat puuttuvat mahdol­li­simman vähän keskus­teluun, lähinnä esittävät kysymyksiä ja pitävät tarvit­taessa keskus­telun aiheessa. Dialogin pääpe­ri­aatteet ovat kuuntelu, kunnioitus, odotus ja suora puhe (Isaacs 2001). Kun tiimi on saavut­tanut luotta­muksen ilmapiirin, kaikki opiske­lijat rohke­nevat sanoa rehel­li­sesti oman näkökan­tansa. Puheliaat pyrkivät antamaan tilaa hiljai­sem­mille (kuuntele) ja nopeat antavat tilaa hitaam­mille (odota). Asioista puhutaan suoraan, mutta kunnioittaen. 

Neljä ihmistä ulkona laavulla.
Y-akatemian Osuus­kunta Pilke Innova­tions dialo­gissa Utran saarilla. Kuva: Katri Penttinen 

Projektit ovat tärkeä osa opintoja. Projektit voivat koskea koko tiimiä, osaa tiimistä tai yksit­täi­sellä opiske­li­jalla voi olla oma projek­tinsa. Ennen projek­ti­työs­ken­telyn alkua opiske­lijat pohtivat projektin tavoit­teita, asiakas­hyötyjä, teoria­tiedon ja osaamisen tarpeita, riskien ennakointia ja hallintaa sekä projektien hyötyjä tiimin vision kannalta.  Projektin päättyessä opiske­lijat tekevät nk. jälki­mo­to­rolan eli reflek­toivat kokemuk­siaan ja pohtivat mitä oppivat projek­tista ja kuinka he sovel­tavat opittua jatkossa. Y-akatemian opiske­lijat ovat osallis­tuneet Draft- ja Start me Up -liikei­dea­kil­pai­luihin ja monet ovat saaneet arvok­kaiden oppimis­ko­ke­musten ja sparrauksen lisäksi myös rahoi­tusta projekteilleen.

Opiske­li­joiden tiedonhaku tapahtuu myös lukuoh­jelman avulla. Opiske­lijat lukevat tai kuunte­levat kirjoja tai podcasteja sekä kirjoi­tet­tavat niistä esseitä (noin 1 essee/kk Y-akate­miao­pin­tojen ajan). Opinnäy­te­työ­pro­sessia ohjataan Y-akatemian omissa työpa­joissa. Opinnäy­tetyön substans­sioh­jaaja tulee omasta koulutusvastuusta.

Koulu­tusa­lojen opettajat ovat hienosti tukeneet soten opiske­li­joiden Y-akate­miao­pintoja. Opettajat ovat räätä­löineet vaihtoeh­toisia toteu­tuksia tai mahdol­lis­taneet osallis­tu­misen opinto­jak­soille poikkea­valla aikatau­lulla. Tämä on vaatinut jousta­vuutta ja ymmär­rystä uuden äärellä.

Opiske­lijan näkökulma 

Jasmin Sundvall, joka on viimeisen vuoden fysio­te­ra­peut­tio­pis­kelija Kareliassa, kertoo että opinnot Y-akate­miassa ovat olleet hyvin antoisat ja kattavat monella tapaa:

”Olen päässyt haastamaan omia heikkouk­siani ja valjas­tamaan vahvuuk­siani konkreet­tisen työn ja uran luomisen parissa jo opintojen aikana. Moniam­ma­til­linen tiimi­työs­kentely on ollut antoisaa ja opetta­vaista, joskin myös osaltaan haastavaa. Olen aina ollut vahva yksilö­tekijä, joka on pitänyt asioiden tekemi­sestä omalla tavallaan. Y-akate­miassa olen oppinut muokkaamaan omaa toimin­taani tiimi­työs­ken­telyn kannalta suotui­sam­maksi. Olen oppinut muilta uusia tekemisen malleja ja ymmär­tänyt, että samaan tai jopa parempaan loppu­tu­lokseen on mahdol­lista päästä käyttäen hyödyksi tiimi­työtä ja yksilöiden vahvuuksia. Y-Akate­miassa olemme harjoi­telleet erilaisia yhteistyön muotoja niin tiimien kesken, kuin myös muiden Suomen ja kansain­vä­listen vastaavien akate­mioiden kanssa. Y-Akatemia on tarjonnut hyviä eväitä työelämään ja sen yhtei­söl­li­syyden raken­ta­miseen, mitä nykyinen työelämä ja työyh­teisöt kenties kaipaavat.

Olen kokenut fysio­te­rapian opintojen yhdis­tä­misen Y-Akatemian opintoihin itselleni suhteel­lisen helpoksi, mutta kuitenkin normaalia opinto­linjaa kuormit­ta­vam­maksi. Toisaalta olen tehnyt kursseja ja toteu­tuksia enemmän kuin kummal­lakaan opinto­lin­jalla on vaati­muksena. Olen työstänyt Y-Akate­miassa omaa projek­tiani, Ratsas­tajan Fysiota. Alun perin projektin tarkoitus oli olla kokeilu, mitä ratsas­tusur­hei­lussa voidaan saada aikaan yhdis­tä­mällä siihen fysio­te­ra­peut­tisin perustein suunni­teltua oheis­val­men­nusta ja lajihar­joit­telua. Projekti johti 8 opinto­pisteen laajuisen fysio­te­rapian harjoit­telun suorit­ta­miseen ja menes­tykseen Draft –liikei­dea­kil­pai­lussa, sekä lopulta asiakas­kunnan kasvuun siinä määrin, että keväällä 2021 perustin toimi­nimen yritykseni kasvat­ta­mi­seksi. Ilman Y-akatemiaa en olisi tähän päätynyt ja saanut kaikkia näitä mahdol­li­suuksia. Tällä hetkellä yrittä­jyyden suunta on kohti päätoi­mista yrittä­jyyttä fysio­te­rapian ja ratsas­tusur­heiluun kohdis­tuvan urhei­lu­val­men­nuksen saralla. Y-akatemian opinnot ovat olleet ainut­laa­tuinen kokemus elämässäni ja uskon, että vastaavia oppeja ja mahdol­li­suuksia en olisi tässä elämän­ti­lan­teessa voinut mistään muualta yhtä kattavana saada!”

Anni Halla­saari, 5. lukukauden sairaan­hoi­ta­jao­pis­kelija toteaa, että Y-akate­miassa opiskelu on hyvin käytän­nön­lä­heistä ja työelämän taidot harjaan­tuvat jo opinnoissa:

”Vaikka sairaan­hoi­tajana harjoit­telua on paljon, ei kaikkiin muihin työelämän osa-alueisiin perehdytä harjoit­te­luissa. Itselläni harjoit­te­luissa oppiminen on keskit­tynyt pääasiassa hoitotyön kliiniseen osaamiseen. Y-akate­miassa olen oppinut tähän mennessä johta­mi­sesta, talous­hal­lin­nosta, tiimi­työs­ken­te­lystä ja markki­noin­nista paljon uusia asioita. Sairaan­hoi­tajan ammatil­listen opintojen yhdis­tä­minen Y-akate­miaan on ollut helppoa. Y-akatemian opintojen alkaessa vaikeinta oli aikatau­lut­ta­minen. Opintojen itseoh­jau­tu­vuuden lisään­tyessä täytyy aikatau­luttaa, kuinka paljon viikosta tarvitsee varata aikaa ammatil­li­sille opinnoille ja kuinka monta tuntia voi tehdä Y-akatemian opintoja. Opiskelu Y-akate­miassa vaatii mielestäni enemmän aktii­vi­suutta normaaliin opinto­linjaan verrattuna. Itse voi valita, kuinka paljon haluaa oppia esimer­kiksi markki­noin­nista Y-akate­miassa. Vien mieluummin käytän­nössä yrityk­semme projektia eteenpäin, kuin teen raporttia johtamisesta.

Parasta Y-akate­miassa on itsensä toteut­ta­minen. Y-akate­miassa pääsee kokei­lemaan käytän­nössä omia ideoitaan ja katsoa tuotta­vatko ne mahdol­li­sesti tulosta, esimer­kiksi rahaa. Akatemian moniam­ma­til­linen tiimi antaa mahtavan tukiver­koston ympärille. Projek­teissa jokai­selle löytyy oma tehtävä ja vahvuusalue. Koen Y-akatemian antavan minulle tulevai­suuteen uniikit ja todella hyödyl­liset taidot sekä työelämään että yrittä­jyyteen. Olen saanut paljon verkostoja eri aloille ja muihin yrittäjiin. Jos tulevai­suu­dessa tarvitsen apua tai haluan perustaa oman yrityksen, tiedän heti, keneen otan yhteyttä.”

Lopuksi

Opiske­lijat oppivat Y-akate­miassa yrittä­jyyttä, tiimissä työsken­telyä, työelä­mä­taitoja ja paljon muuta. Opiskelu Y-akate­miassa vaatii opiske­li­jalta itseoh­jau­tu­vuutta ja erilai­suuden ymmär­tä­mistä. Muista Y-akatemian koulu­tus­aloista poiketen sote-alan opiske­li­jalla on myös ammatil­liset opinnot ja harjoit­telut Y-akate­miao­pin­tojen lisäksi, sillä sote-alan ammatit ovat laillis­tettuja ammatteja ja tietty osaaminen tulee saavuttaa opintojen aikana. Siksi on tärkeä pohtia, mitkä opinnot ovat ammattia täyden­täviä opintoja ja voivat korvautua Y-akatemian opinnoilla, jotta opiske­lijan opintojen kuormit­tavuus ei nouse liian isoksi ja heikennä opiske­lijan hyvin­vointia. Näin sote-alan opiske­lijan opinnot mahdol­lis­tuvat Y-akate­miassa monia­lai­sessa tiimissä mahdol­li­simman hyvin. Y-akatemia on hyvä vaihtoehto ja ponnah­dus­lauta tämän päivän ja tulevai­suuden työelämään.


Kirjoit­tajat:

Anni Halla­saari, sairaan­hoi­ta­jao­pis­kelija, tiimiy­rittäjä, Karelia-ammattikorkeakoulu

Anne Ryhänen, lehtori, serti­fioitu tiimi­val­mentaja, Karelia-ammattikorkeakoulu

Jasmin Sundvall, fysio­te­ra­peut­tio­pis­kelija, tiimiy­rittäjä, Karelia-ammattikorkeakoulu

Kirsi Varis, lehtori, serti­fioitu tiimi­val­mentaja, Karelia-ammattikorkeakoulu


Lähteet

Bravo R., Catalán, S. & Pina, J.M. 2019. Analysing teamwork in higher education: an empirical study on the antece­dents and consequences of team cohesi­veness. STUDIES IN HIGHER EDUCATION
2019, VOL. 44, NO. 7, 1153–1165  https://doi.org/10.1080/03075079.2017.14200

Isaacs, W. 2001. Dialogi ja yhdessä ajatte­le­misen taito: uraauurtava lähes­ty­minen liike-elämän viestintään. Gummerus.

Lencioni, P. 2019. Viisi toimin­ta­häi­riötä tiimissä. Päivä Oy. 3. painos.

Ryhänen, A. & Varis, K. 2020. Sote-opiske­lijan polku Y-akate­miassa. https://kareliauas-my.sharepoint.com/:p:/g/personal/kirsi_varis_karelia_fi/ET0sZFIv0n1KhyD7y7yoLOIBSUFoQFO1qj4ns3i1fwQDjw?e=0a4lhk

Tiimia­ka­temia Global. 2021. Tieto­pankki. https://tiimiakatemia.com/tietopankki/