Aktii­vinen tulos­joh­ta­minen – Mitä se tarkoittaa käytännössä?

Esittelin Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulun perus­ra­hoi­tuksen kehitys­nä­kymiä vuodelle 2022 ja 2023 Karelian henki­lös­tö­ko­kouk­sessa lokakuussa. Luvut ovat ikävän näköisiä: vuonna 2022 mennään tästä vuodesta alaspäin noin 900 000 euroa ja vuonna 2023 jotakuinkin saman verran. Jotain täytyy tehdä, jotta väärän­suun­tainen kehitys­kulku saadaan katkaistua. Yksi Karelian johto­ryhmän päättä­mistä toimen­pi­teistä on Aktii­vinen tulos­joh­ta­minen. Mitä se sitten käytän­nössä tarkoittaa?

Tulos­joh­ta­minen, tavoi­te­joh­ta­minen, tiedolla johta­minen – kaikki ovat hyvin läheistä sukua toisil­lensa. Tulos­joh­ta­minen on kiinteä osa laatu­jär­jes­tel­mästä tuttua jatkuvan kehit­tä­misen sykliä PDCA:ta. Plan – Do – Check – Act -proses­sissa ”Check” pitää sisällään mittaa­mista ja mittaus­tu­losten seurantaa, ja ”Act” saatujen tulosten perus­teella päätettyjä toimen­pi­teitä. Karelian erinomaiseen laadun­hal­lin­ta­pro­sessiin tulos­joh­ta­misen elementit on siis jo sisällytetty.

Mittarit ja tavoitteet

Tulos­joh­ta­misen perus­läh­tö­kohta on mitta­reiden ja niiden tavoi­te­ta­sojen määrittely. Hyvä mittari ohjaa toimintaa haluttuun suuntaan. Hyvä tavoite puolestaan on haastava, mutta saavu­tet­ta­vissa oleva. Tulos­joh­ta­misen perus­teena käytettävä mitta­risto sisältää aina valintoja, koska kaikkia toiminnan elementtejä ja sävyjä on mahdo­tonta mittauk­sella kattaa. Parhaansa voi aina tehdä.

Suomessa kaikkien ammat­ti­kor­kea­kou­lujen rahoitus jaetaan Valtio­neu­voston hyväk­symän rahoi­tus­mallin mitta­reiden perus­teella. Se on jotakuinkin vahvinta tulos­joh­ta­mista, mitä on olemassa!

Ammat­ti­kor­kea­kou­lujen rahoi­tus­mal­lissa suurimmat painoarvot sisäl­tävät mittarit ovat suori­tetut amk- ja yamk-tutkinnot, ulkopuo­linen TKI-toiminnan rahoitus ja jatkuva oppiminen. Poliit­tinen päätök­sen­tekijä on kuitenkin valinnut rahoi­tus­malliin myös laadul­lisia ja kehit­tä­miseen kannus­tavia mitta­reita: opiske­li­ja­pa­laute, valmis­tu­neiden opiske­li­joiden työllis­ty­minen ja julkai­sujen määrä.

Noin 70 % Karelian rahoi­tuk­sesta tulee yllä mainit­tujen mitta­reiden tulosten perus­teella, joten Karelian vahva etu on toimia niin, että tulok­semme näiltä osin ovat mahdol­li­simman hyviä, ja paran­tuvat nopeammin kuin muilla ammattikorkeakouluilla.

Mittarit Karelian tulos­joh­ta­miseen ovat siis olemassa. Niille asetetaan vuosittain johdon katsel­musten yhtey­dessä koulu­tus­vas­tuu­koh­taiset tavoitteet, joiden toteu­tu­mista voi Karelia-Vipusen upeista rapor­teista seurata.

Seurantaa vai johtamista?

Tulos­seu­rannan ja tulos­joh­ta­misen ero on tekemi­sessä. Seuranta on passii­vista tapah­tuneen totea­mista, johta­minen keskittyy toimen­pi­teisiin. Tulos­seu­ran­nassa keski­tytään selit­tämään, mitkä mennei­syyden asiat selit­tävät synty­neitä tuloksia. Tulos­joh­ta­misen kysymyksiä ovat: Miten toimintaa pitää muuttaa, että tulokset paran­tuvat? Mitä aiot tehdä, että tavoit­teisiin päästään? Nykyi­sillä toimin­ta­ta­voilla saadaan nykyi­sen­kal­taiset tulokset, joten jos halutaan aikai­sem­masta poikkeavia tuloksia, jotain pitää muuttaa myös toiminnassa.

Tulokset tehdään koulu­tuk­sissa, yksiköissä ja tiimeissä

Jotta aktii­vinen tulos­joh­ta­minen onnistuu, siihen liittyvät prosessit pitää olla sisään­ra­ken­net­tuina organi­saation johta­mis­jär­jes­telmään kaikille tasoille. Niin halli­tuksen, johto­ryhmän, lähijoh­tajien kuin työnte­ki­jöiden pitää olla tietoisia siitä, millä mitta­reilla toimintaa mitataan ja mitkä ovat niille asetetut tavoitteet.

Meistä työnte­ki­jöistä jokainen lähtö­koh­tai­sesti haluaa tehdä merki­tyk­sel­listä työtä ja myös tehdä työnsä hyvin. Mitta­reiden avulla molempia on helppo tehdä näkyväksi. On kuitenkin hyvä muistaa, että olemme raken­ta­massa kirkkoa, emme kanta­massa kiviä. Tai mahdol­lis­ta­massa opiske­li­joiden unelmien toteu­tu­mista, emmekä vain opetta­massa yhtä opinto­jaksoa. Tietoa johta­misen tueksi meiltä löytyy: Karelia-Vipunen tarjoaa erinomaiset työkalut seurannalle.

Karelian koulu­tus­vastuut, tiimit ja yksiköt ovat ne foorumit, joissa tulokset tehdään. Niissä täytyy tunnistaa, miten nykyistä toimintaa kannattaa muuttaa, että tulokset paran­tuvat. Meidän jokaisen pitää kyetä muuttamaan omia toimin­ta­ta­po­jamme, jotta saadaan erilaisia tuloksia kuin aikaisemmin.

Muistutus vielä: nykyi­sillä toimin­ta­ta­voilla saadaan nykyi­sen­kal­taiset tulokset!

Loppukiri tutkin­toihin

Kareliassa Rapsa-ryhmä käsit­telee talouden tuloksia kuukausittain, ja viime kuukausina myös rahoi­tus­mit­tarin tuloksia on siellä aktii­vi­sesti vilkuiltu. Rapsa-ryhmän johto­pää­tökset rapor­toidaan Karelian johto­ryh­mässä ja koulu­tus­pääl­li­köiden kokouksissa.

Ennen kesälomia totesimme Rapsa-ryhmässä Karelian rahoi­tus­mit­ta­reiden tulos­ke­hi­tyksen näyttävän siltä, että perus­ra­hoi­tuk­semme tulee pienen­tymään hälyt­tävän paljon tulevina vuosina. Tämän seurauksena elokuussa esimies­päi­villä päätimme panostaa tehos­te­tusti opiske­li­joiden opinnäy­te­töiden ohjaukseen ja opintojen loppu­vaiheen tukeen, jotta mahdol­lis­tai­simme tutkin­tojen kertymän edellis­vuosien tapaan. Onko tämä päätös näkynyt omassa työssäsi? Mitä asioita olet ryhtynyt tekemään eri tavoin kuin aikai­semmin, jotta tutkin­to­ta­voit­teeseen päästään?

Tutkin­to­ker­tymää seurataan johto­ryh­mässä kahden viikon välein, ja tämän vuoden tavoite 820 tutkintoa näyttää näin marraskuun lopussa olevan vielä todella kaukana. Tsemppiä loppukiriin!

---

Kirjoittaja:

Pia Hiltunen, hallinto- ja talous­johtaja, Karelia-ammattikorkeakoulu