Aktii­vi­nen tulos­joh­ta­mi­nen – Mitä se tarkoit­taa käytännössä?

Esit­te­lin Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun perus­ra­hoi­tuk­sen kehi­tys­nä­ky­miä vuodelle 2022 ja 2023 Kare­lian henki­lös­tö­ko­kouk­sessa loka­kuussa. Luvut ovat ikävän näköi­siä: vuonna 2022 mennään tästä vuodesta alas­päin noin 900 000 euroa ja vuonna 2023 jota­kuin­kin saman verran. Jotain täytyy tehdä, jotta väärän­suun­tai­nen kehi­tys­kulku saadaan katkais­tua. Yksi Kare­lian johto­ryh­män päät­tä­mistä toimen­pi­teistä on Aktii­vi­nen tulos­joh­ta­mi­nen. Mitä se sitten käytän­nössä tarkoittaa?

Tulos­joh­ta­mi­nen, tavoi­te­joh­ta­mi­nen, tiedolla johta­mi­nen – kaikki ovat hyvin läheistä sukua toisil­lensa. Tulos­joh­ta­mi­nen on kiinteä osa laatu­jär­jes­tel­mästä tuttua jatku­van kehit­tä­mi­sen sykliä PDCA:ta. Plan – Do – Check – Act -proses­sissa ”Check” pitää sisäl­lään mittaa­mista ja mittaus­tu­los­ten seuran­taa, ja ”Act” saatu­jen tulos­ten perus­teella päätet­tyjä toimen­pi­teitä. Kare­lian erin­omai­seen laadun­hal­lin­ta­pro­ses­siin tulos­joh­ta­mi­sen elemen­tit on siis jo sisällytetty.

Mitta­rit ja tavoitteet

Tulos­joh­ta­mi­sen perus­läh­tö­kohta on mitta­rei­den ja niiden tavoi­te­ta­so­jen määrit­tely. Hyvä mittari ohjaa toimin­taa halut­tuun suun­taan. Hyvä tavoite puoles­taan on haas­tava, mutta saavu­tet­ta­vissa oleva. Tulos­joh­ta­mi­sen perus­teena käytet­tävä mitta­risto sisäl­tää aina valin­toja, koska kaikkia toimin­nan element­tejä ja sävyjä on mahdo­tonta mittauk­sella kattaa. Parhaansa voi aina tehdä.

Suomessa kaik­kien ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen rahoi­tus jaetaan Valtio­neu­vos­ton hyväk­sy­män rahoi­tus­mal­lin mitta­rei­den perus­teella. Se on jota­kuin­kin vahvinta tulos­joh­ta­mista, mitä on olemassa!

Ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen rahoi­tus­mal­lissa suurim­mat painoar­vot sisäl­tä­vät mitta­rit ovat suori­te­tut amk- ja yamk-tutkin­not, ulko­puo­li­nen TKI-toimin­nan rahoi­tus ja jatkuva oppi­mi­nen. Poliit­ti­nen päätök­sen­te­kijä on kuiten­kin valin­nut rahoi­tus­mal­liin myös laadul­li­sia ja kehit­tä­mi­seen kannus­ta­via mitta­reita: opis­ke­li­ja­pa­laute, valmis­tu­nei­den opis­ke­li­joi­den työl­lis­ty­mi­nen ja julkai­su­jen määrä.

Noin 70 % Kare­lian rahoi­tuk­sesta tulee yllä mainit­tu­jen mitta­rei­den tulos­ten perus­teella, joten Kare­lian vahva etu on toimia niin, että tulok­semme näiltä osin ovat mahdol­li­sim­man hyviä, ja paran­tu­vat nopeam­min kuin muilla ammattikorkeakouluilla.

Mitta­rit Kare­lian tulos­joh­ta­mi­seen ovat siis olemassa. Niille asete­taan vuosit­tain johdon katsel­mus­ten yhtey­dessä koulu­tus­vas­tuu­koh­tai­set tavoit­teet, joiden toteu­tu­mista voi Karelia-Vipusen upeista rapor­teista seurata.

Seuran­taa vai johtamista?

Tulos­seu­ran­nan ja tulos­joh­ta­mi­sen ero on teke­mi­sessä. Seuranta on passii­vista tapah­tu­neen totea­mista, johta­mi­nen keskit­tyy toimen­pi­tei­siin. Tulos­seu­ran­nassa keski­ty­tään selit­tä­mään, mitkä mennei­syy­den asiat selit­tä­vät synty­neitä tulok­sia. Tulos­joh­ta­mi­sen kysy­myk­siä ovat: Miten toimin­taa pitää muuttaa, että tulok­set paran­tu­vat? Mitä aiot tehdä, että tavoit­tei­siin pääs­tään? Nykyi­sillä toimin­ta­ta­voilla saadaan nykyi­sen­kal­tai­set tulok­set, joten jos halu­taan aikai­sem­masta poik­kea­via tulok­sia, jotain pitää muuttaa myös toiminnassa.

Tulok­set tehdään koulu­tuk­sissa, yksi­köissä ja tiimeissä

Jotta aktii­vi­nen tulos­joh­ta­mi­nen onnis­tuu, siihen liit­ty­vät proses­sit pitää olla sisään­ra­ken­net­tuina orga­ni­saa­tion johta­mis­jär­jes­tel­mään kaikille tasoille. Niin halli­tuk­sen, johto­ryh­män, lähi­joh­ta­jien kuin työn­te­ki­jöi­den pitää olla tietoi­sia siitä, millä mitta­reilla toimin­taa mita­taan ja mitkä ovat niille asete­tut tavoitteet.

Meistä työn­te­ki­jöistä jokai­nen lähtö­koh­tai­sesti haluaa tehdä merki­tyk­sel­listä työtä ja myös tehdä työnsä hyvin. Mitta­rei­den avulla molem­pia on helppo tehdä näky­väksi. On kuiten­kin hyvä muistaa, että olemme raken­ta­massa kirkkoa, emme kanta­massa kiviä. Tai mahdol­lis­ta­massa opis­ke­li­joi­den unel­mien toteu­tu­mista, emmekä vain opet­ta­massa yhtä opin­to­jak­soa. Tietoa johta­mi­sen tueksi meiltä löytyy: Karelia-Vipunen tarjoaa erin­omai­set työka­lut seurannalle.

Kare­lian koulu­tus­vas­tuut, tiimit ja yksiköt ovat ne fooru­mit, joissa tulok­set tehdään. Niissä täytyy tunnis­taa, miten nykyistä toimin­taa kannat­taa muuttaa, että tulok­set paran­tu­vat. Meidän jokai­sen pitää kyetä muut­ta­maan omia toimin­ta­ta­po­jamme, jotta saadaan erilai­sia tulok­sia kuin aikaisemmin.

Muis­tu­tus vielä: nykyi­sillä toimin­ta­ta­voilla saadaan nykyi­sen­kal­tai­set tulokset!

Loppu­kiri tutkintoihin

Kare­liassa Rapsa-ryhmä käsit­te­lee talou­den tulok­sia kuukausit­tain, ja viime kuukausina myös rahoi­tus­mit­ta­rin tulok­sia on siellä aktii­vi­sesti vilkuiltu. Rapsa-ryhmän johto­pää­tök­set rapor­toi­daan Kare­lian johto­ryh­mässä ja koulu­tus­pääl­li­köi­den kokouksissa.

Ennen kesä­lo­mia tote­simme Rapsa-ryhmässä Kare­lian rahoi­tus­mit­ta­rei­den tulos­ke­hi­tyk­sen näyt­tä­vän siltä, että perus­ra­hoi­tuk­semme tulee pienen­ty­mään hälyt­tä­vän paljon tule­vina vuosina. Tämän seurauk­sena elokuussa esimies­päi­villä päätimme panos­taa tehos­te­tusti opis­ke­li­joi­den opin­näy­te­töi­den ohjauk­seen ja opin­to­jen loppu­vai­heen tukeen, jotta mahdol­lis­tai­simme tutkin­to­jen kerty­män edel­lis­vuo­sien tapaan. Onko tämä päätös näkynyt omassa työs­säsi? Mitä asioita olet ryhty­nyt teke­mään eri tavoin kuin aikai­sem­min, jotta tutkin­to­ta­voit­tee­seen päästään?

Tutkin­to­ker­ty­mää seura­taan johto­ryh­mässä kahden viikon välein, ja tämän vuoden tavoite 820 tutkin­toa näyttää näin marras­kuun lopussa olevan vielä todella kaukana. Tsemp­piä loppukiriin!


Kirjoit­taja:

Pia Hiltu­nen, hallinto- ja talous­joh­taja, Karelia-ammattikorkeakoulu