Työpöytä jossa tietokoneen näyttöjä

Auto­ma­tiikka osto­las­ku­jen käsittelyssä

Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun talous­hal­lin­nossa aloi­te­taan robo­tii­kan ja auto­ma­tii­kan käyt­töön­otto työs­ken­te­lyn tehos­ta­mi­seksi. Syksyllä 2021 on Kare­lian käyt­tä­mään osto­res­kont­raoh­jel­maan määri­telty auto­ma­ti­soin­teja, jolloin lasku­jen käsit­te­lystä kaik­kein yksin­ker­tai­sim­mat ja tois­tu­vim­mat työteh­tä­vät toteu­tu­vat jatkossa auto­ma­tii­kalla. Työs­ken­tely talous­hal­lin­nossa tulee kehit­ty­mään jatkossa enemmän asian­tun­ti­ja­teh­tä­vien suun­taan, kun tois­tu­vat yksin­ker­tai­set tehtä­vät vähe­ne­vät. Hyödyt ovat jo nyt mitattavissa.

Tehok­kuus ja kehitys ovat tärkeim­piä ja eniten huomiota saavia aiheita talou­dessa ja työelä­mässä tänä päivänä. Sekä työhön että muuhun elämään tullei­den koro­na­ra­joit­tei­den myötä etätyös­ken­tely, työs­ken­te­lyn jous­ta­vuus ja muut kehi­tyk­sen aiheet ovat nous­seet entistä tärkeäm­miksi. Talous­hal­lin­nossa digi­ta­li­saa­tiosta hyötyjä tavoit­te­leva muutos on kuiten­kin alkanut jo aiemmin.

Kirjan­pi­to­laki (1336/1997) uudis­tui vuonna 2015, ja erit­täin olen­nai­nen muutos oli neut­raa­lius kirjan­pi­toai­neis­ton muodon ja sen säily­tys­ta­van suhteen. 1.1.2016 alkaen tuli voimaan kirjan­pi­to­lain 7 §, jonka mukaan: “Tosit­teita, kirjan­pi­toja sekä muuta kirjan­pi­toai­neis­toa tulee käsi­tellä ja säilyt­tää niin, että niiden sisäl­töä voi vaikeuk­sitta tarkas­tella ja tarvit­taessa tulos­taa selvä­kie­li­sessä muodossa”.

Tässä nykyi­sessä määri­tel­mäs­sään kirjan­pi­to­lain pykälä ei ota kantaa siihen, missä muodossa kirjan­pi­toai­neisto säily­te­tään, vaikka muuten laissa säily­ty­saika ja muut vaati­muk­set ovat pysy­neet enim­mäk­seen saman­lai­sina. Tämä mahdol­lis­taa talous­hal­lin­non toteut­ta­mi­sen sähköi­senä ja aineis­ton säilyt­tä­mi­sen sähköi­sessä muodossa.

Koro­na­pan­de­mia ja työn murros

Koronan myötä kasva­neen etätyös­ken­te­lyn takia uudet toimin­ta­ta­vat, kuten doku­ment­tien sähköi­nen alle­kir­joi­tus, on ollut tärkeää ottaa käyt­töön nopeasti. Talous­hal­lin­non aineis­to­jen säilyt­tä­mi­seen sähköi­sessä muodossa on siir­rytty Kare­liassa vuosina 2020-2021, ja tällä hetkellä kaikki talous­hal­lin­non aineisto pysty­tään käsit­te­le­mään, alle­kir­joit­ta­maan ja tallen­ta­maan sähköi­sesti. Uskon että nämä jous­ta­vam­mat työs­ken­te­ly­me­ne­tel­mät ja fyysis­ten asia­kir­jo­jen käsit­te­lyn loppu­mi­nen tulevat lisää­mään työs­ken­te­lyn tehok­kuutta pitkässä juoksussa.

Lisäksi sähköi­seen kirjan­pi­toon siir­ty­mi­nen mahdol­lis­taa talous­hal­lin­non tehtä­vien kehit­tä­mistä edel­leen, esimer­kiksi auto­ma­ti­saa­tion ja robo­tii­kan käytön lisää­mi­sen työs­ken­te­lyn tehos­ta­mi­sessa. Työn murros ja työs­ken­te­ly­ta­po­jen muut­tu­mi­nen ovat tätä päivää ja auto­ma­ti­saa­tion yleis­ty­mi­nen sekä muu oman työs­ken­te­lyn kehit­tä­mi­nen ovat toden­nä­köi­sesti tärkeitä jokai­selle työelä­mässä olevalle. Robo­tiikka sähköi­sen kirjan­pi­don ohella tulee muok­kaa­maan vahvasti talous­hal­lin­non työteh­tä­viä jatkossa. Työteh­tä­vät tulevat myös olemaan enemmän asian­tun­ti­ja­työtä, kuten ohjel­moin­tia ja ohjel­moin­nin tulos­ten tarkis­ta­mista, aikai­sem­pien yksin­ker­tai­sim­pien, tois­tu­vien tehtä­vien sijaan.

Osto­res­kontra Kareliassa

Osto­res­kontra, eli järjes­telmä, jossa saapu­neet osto­las­kut käsi­tel­lään, toteu­te­taan Kare­liassa CGI:n Rondo R8 -ohjel­malla. Järjes­telmä on hankittu yhdessä muiden Karja­lan talous­hal­lin­non yhtiöi­den kanssa ja olemme juuri aloit­ta­neet koko maakun­nan käyt­tä­jien kanssa yhtei­set tapaa­mi­set, jotta voimme jakaa oppeja ohjel­man kehit­tä­mi­sestä ja saada vertaistukea.

Rondo sisäl­tää kaikki Kare­lian ostojen e-laskut sähköi­sessä muodossa, lasku­jen liit­teet, asia­tar­kas­tus- ja hyväk­syn­tä­ket­jun, sekä kirjan­pi­don tiliöin­nin ja maksu­tie­dot. Edel­leen kuiten­kin muutama laskut­taja lähet­tää laskut pape­ri­sina, ja nämä joudu­taan skan­naa­maan manu­aa­li­sesti Rondoon.

Lasku­jen käsit­te­li­jät määrit­tä­vät laskuille oikeat kirjan­pi­don tiliöin­nit ja maksu­päi­vät. Sen jälkeen laskut kier­tä­vät henki­löillä asia­tar­kas­tet­ta­vana ja hyväk­syt­tä­vänä riip­puen siitä, mihin osaan Kare­lian toimin­taa niiden kulut kohdistuvat.

Talous­hal­lin­non automatisointi

Ylei­sesti auto­ma­tiikka ja toimin­nan sähköi­nen tehos­ta­mi­nen talous­hal­lin­nossa tällä hetkellä koostuu koke­muk­sieni mukaan enim­mäk­seen kahdesta eri käsit­teestä: auto­maa­tio ja robotiikka.

Auto­maa­tiolla tarkoi­te­taan ihmisen aiemmin osit­tain teke­mien työteh­tä­vien auto­ma­ti­soin­tia, kun taas robo­tiik­kaa ovat ohjel­ma­ko­ko­nai­suu­det, jotka tekevät osan jatku­vasti tois­tu­vista työteh­tä­vistä. Erona on, että auto­maa­tio joudu­taan määrit­te­le­mään järjes­tel­mään ja robo­tiikka ei vaadi toimin­nal­li­suutta järjes­tel­mästä. Robo­tiikka voi olla helpompi toteut­taa, mutta se vaatii jatku­vasti enemmän tieto­tek­nii­kan resursseja.

Selkeäm­min auto­maa­tio on tois­tu­vien työteh­tä­vien auto­maat­tista toteut­ta­mista ohjel­moin­nilla, ohjel­mien kehit­tä­mistä help­po­käyt­töi­sem­miksi tai apuoh­jel­mien käyt­tä­mistä, jolloin manu­aa­lista työtä tarvi­taan vähem­män. Robo­tiikka tekee esimer­kiksi tois­tu­via tehtä­viä valmiiksi työajan ulko­puo­lella, jolloin työn­te­ki­jöiltä säästyy aikaa muihin tehtä­viin. Teko­ä­lyn tuonti työteh­tä­viin taas tarkoit­taa ihmisen teke­mien työteh­tä­vien mittaa­mista ja arvioi­mista, joiden perus­teella tekoäly voi tehdä osan työteh­tä­vistä auto­maat­ti­sesti ennakoiden.

Nykyi­sessä osto­res­kont­ran versiossa on jo mahdol­lista yksin­ker­tai­nen auto­ma­ti­sointi: kirjan­pi­don tiliöin­nin ja lasku­jen asia­tar­kas­tus, hyväk­syn­tä­ket­jun auto­maat­ti­nen luomi­nen laskun tieto­jen perus­teella sekä mahdol­li­suus kohdis­taa ja kopioida niitä auto­maat­ti­sesti tule­ville saman­kal­tai­sille laskuille.

Lähi­tu­le­vai­suu­dessa CGI tulee tuomaan tähän ohjel­mis­toon teko­ä­ly­poh­jaista auto­ma­tiik­kaa, jonka pitäisi osata seurata ihmis­ten tois­tu­via päätök­siä, kuten lasku­jen tarkas­tusta ja hyväk­sy­mistä ja yrittää tehdä niitä itse­näi­sesti ennakoiden.

Osto­res­kont­ran automatisointi

Rondo-ohjel­massa voidaan tehdä auto­maat­ti­sia tiliöinti- ja reiti­tys­mal­leja ylei­sesti jokai­selle laskut­ta­jalle erik­seen tai useam­milla ehdoilla yksi­löidä tietty tois­tuva lasku. Auto­maat­ti­nen tiliöin­ti­malli tarkoit­taa sitä, että tiet­ty­jen ehtojen perus­teella (kuten laskun lähet­täjä, laskun summa tai muu yksi­löivä tieto) uudelle saapu­neelle e-laskulle tulee valmis kirjan­pi­don tiliöinti sekä reit­ti­malli sitä, että tiet­ty­jen ehtojen perus­teella vali­koi­tuu asia­tar­kas­taja ja hyväksyjä.

Yritys voi esimer­kiksi lähet­tää kuukausit­tain saman­suu­rui­sia laskuja, jotka perus­tu­vat sopi­muk­seen, jolloin ne laskun suuruu­den tai muun yksi­löi­vän tekijän perus­teella auto­maat­ti­sesti tiliöi­dään ja ohja­taan asia­tar­kas­tuk­seen ja hyväk­syn­tään oikeille henki­löille. Toisaalta jos yritys toimit­taa esimer­kiksi ainoas­taan tieto­tek­niik­ka­lait­teita, voidaan luoda yleiset tiliöinti- ja reiti­tys­mal­lit, jotka koske­vat kaikkia tämän yrityk­sen laskuja. Suuresta määrästä laskuja aina kuiten­kin löytyy poik­keuk­sia, jolloin auto­maat­ti­sesti muodos­tu­nutta tiliöin­tiä ja reiti­tystä joudu­taan korjaa­maan jälkikäteen.

Käytän­nön esimerkki tällä hetkellä toimi­vasta auto­ma­tii­kasta on Visma: yritys myy palkan­las­ken­taan ja henki­lös­tö­hal­lin­toon SaaS-ohjel­mia, joista lasku­te­taan kuukausi­mak­sut. Kulut kohdis­tu­vat tieto­hal­lin­toon, mutta tarkas­taja voi olla henki­lös­tö­hal­lin­nosta tai talous­hal­lin­nosta, riip­puen siitä, mitä ohjel­maa kustan­nus koskee. Tiliöinti ja reiti­tys asia­tar­kas­ta­jalle ja hyväk­sy­jälle määrit­tyy auto­maat­ti­sesti laskun summan perus­teella. Koska monet yrityk­set ovat myös ulkois­ta­neet lasku­tuk­sensa Vismalle, tulee yrityk­seltä myös paljon muita laskuja. Mutta koska laskun summa ei täsmää kuukausi­mak­sui­hin, jäävät ne auto­ma­ti­soin­nin ulkopuolelle.

Auto­ma­ti­soin­nin käynnistäminen

Aloit­taes­sani työs­ken­te­lyn Kare­liassa tänä syksynä tutus­tuin Rondo-järjes­tel­mään ja sen mahdol­lis­ta­maan auto­ma­tiik­kaan syvem­min. Vaikka olen käyt­tä­nyt samaa järjes­tel­mää aiemmin useassa yrityk­sessä, nykyi­nen versio ja sen sisäl­tä­mät auto­ma­ti­soin­nin ominai­suu­det eivät olleet entuu­des­taan tuttuja.

Alkuun käsi­tel­les­säni osto­las­kuja tein muis­tiin­pa­noja, huomioi­den paljon laskuja lähet­tä­vät yrityk­set ja samoissa laskuissa tois­tu­vat tiliöin­nit, joista tallen­sin tiliöin­ti­mal­leja, joita pystyi käyt­tä­mään seuraa­villa laskuilla. Tietyt laskut myös kier­si­vät yleensä samoilla henki­löillä tarkas­tuk­sessa ja hyväk­syn­nässä, joten tallen­sin reit­ti­mal­lit useim­pien lasku­jen asia­tar­kas­ta­jien ja hyväk­sy­jien yhdis­tel­mistä. Ennen pitkää pystyin parilla klik­kauk­sella tiliöi­mään ja reitit­tä­mään suuren osan käsit­te­le­mis­täni laskuista.

Sen jälkeen tutkin CGI:n ohje­kir­joja, joissa ohjel­man eri toimin­not on doku­men­toitu ja kokei­lin käytän­nössä auto­maat­tis­ten mallien tekoa. Oppies­sani määrit­te­le­mään malleja, kirjoi­tin ohjeen yksin­ker­tai­sen auto­ma­ti­soin­nin toteut­ta­mi­seksi uudelle lasku­jen käsit­te­li­jälle. Ohjeessa auto­ma­ti­sointi on seli­tetty kohta kohdalla siinä järjes­tyk­sessä, kun jokai­nen vaihe tulee suorittaa.

Teke­mis­täni auto­ma­ti­soin­neista tein Excel-taulu­kon, jossa doku­men­toin mitä ehtoja ja muuta lisä­tie­toa käyn­nissä oleviin tiliöinti- ja reit­ti­mal­lei­hin liittyy. Tämä on osto­las­ku­jen auto­ma­ti­soin­nille tärkeä taulukko siinä mielessä, että esimer­kiksi vuosit­tain vuokrien hinnat muut­tu­vat, jolloin auto­ma­tii­kan ehtoja joudu­taan korjaa­maan ja aiemmin tehdyt ehdot voidaan helposti muokata tämän taulu­kon perusteella.

Muuten­kin taulukko on tärkeä runko auto­ma­tii­kalle näin suuressa käsin tehdyssä koko­nai­suu­dessa. Sen jälkeen, kun käytössä alkoi olla paljon auto­maat­ti­sia malleja, pystyin etsi­mään aiemmin tehtyjä malleja ja kopioi­maan niitä, mikä vähensi auto­maa­tion teke­mi­seen menevää työai­kaa. Samoin kun uusia laskuja alkoi tulla, pystyin nopeasti tutki­maan aikai­sem­paa doku­men­taa­tiota ja sen perus­teella etsi­mään sellai­sia auto­ma­ti­soin­teja, jotka eivät toimi­neet halu­tulla tavalla.

Rondon auto­ma­ti­soin­nin toteut­ta­mi­nen jatkossa

Luotuani auto­maat­ti­sia reitti- ja tiliöin­ti­mal­leja Rondoon tänä syksynä yli 40 yrityk­sen laskui­hin, kävin läpi aiemmin tullei­den lasku­jen arkis­toa: tammi-loka­kuun 2021 välillä Kare­liassa käsi­tel­tiin osto­las­kuja 3042. Laskun lähet­tä­jiä oli yhteensä 799, mutta tietyt eniten laskuja lähet­tä­neet yrityk­set lähet­ti­vät 30-100 laskua vuoden aikana.

Muiden eniten laskuja lähet­tä­nei­den yritys­ten laskuista etsin sellai­sia, jotka myös voitai­siin auto­ma­ti­soida, kuten vuokrat ja kuukausi­mak­sut sekä tiet­ty­jen alojen tuot­tei­den ja palve­lui­den myyjät. Loka­kuun loppuun mennessä olin tehnyt auto­ma­ti­soin­teja yhteensä 61:lle yrityk­selle, jotka vasta­si­vat 34%:ia aiemmin tänä vuonna tulleista laskuista.

Määrä on hyvä, huomioi­den että kovin suurta auto­ma­ti­saa­tion määrää ei voida saavut­taa, koska ostoja tehdään jatku­vasti uusilta yrityk­siltä. Monet yrityk­set myös lähet­tä­vät vain 1-2 laskua vuodessa, jolloin auto­ma­tii­kan määrit­tely on yhtä työlästä tai työlääm­pää kuin näiden lasku­jen käsit­tely ilman auto­ma­tiik­kaa. Osa laskuista on myös sellai­sia, että niitä on vaikea yksi­löidä, jolloin auto­ma­ti­soin­nin teke­mi­nen ja mahdol­lis­ten virhei­den korjaa­mi­nen on niin työlästä, ettei sitä vält­tä­mättä kannata toteuttaa.

Tehty­jen mallien ja ohjei­den perus­teella auto­ma­ti­soin­tia voidaan jatkaa. Jatkon kannalta tärkeää on laskun käsit­te­li­jöi­den ajat­te­lun muut­tu­mi­nen auto­maa­tion suun­taan. Kun on tottu­nut teke­mään paljon auto­maat­ti­sia malleja, on ensim­mäi­senä ajatuk­sena uudelta yrityk­seltä laskun saadessa suun­ni­tella uutta mallia, ja sen jälkeen etsiä olemassa oleva malli, jonka voi kopioida. Tämä kannat­taa varsin­kin silloin, kun voidaan olettaa, että yrityk­seltä tulee jatkos­sa­kin saman­kal­tai­sia laskuja (kuten IT-lait­teet, kirjat tai erilai­set kuukausimaksut).

Uusien laskut­ta­jien auto­ma­ti­sointi välit­tö­mästi on tehok­kaam­paa kuin se, että käy läpi aikai­sem­pien lasku­jen arkis­toa, ja sitä kautta yrittää tunnis­taa tois­tu­via kirjauk­sia ja lähtee auto­ma­ti­soi­maan sen perus­teella. Mieles­täni on hyvä, että nämä nyt auto­ma­ti­soi­dut laskut ovat kaikista yksin­ker­tai­sim­mat tois­tu­vat tehtä­vät osto­res­kont­rassa, joita ei tarvitse enää tehdä manu­aa­li­sesti. Kun mahdol­li­sim­man suuri osa tois­tu­vista yksin­ker­tai­sista tehtä­vistä osto­las­kuissa on auto­ma­ti­soitu, suurin osa lasku­jen käsit­te­li­jän työajasta kuluu enemmän arvoa luovissa tehtä­vissä, kuten kirjan­pi­don oikeel­li­suu­den varmis­ta­mi­nen, maksu­jen ajal­laan maksa­mi­sen varmis­ta­mi­nen ja uusien auto­ma­ti­soin­ti­koh­tei­den löytäminen.

Ilok­seni olen myös saanut viime kuukausina monia vies­tejä, joissa on nostettu esiin laskuja, joita voisi auto­ma­ti­soida. Jatkossa kaik­kien lasku­jen käsit­te­li­jöi­den toimin­taan voidaan tuoda auto­ma­tiik­kaa, mutta se vaatii vielä yhteis­työtä ja yhteis­ten peli­sään­tö­jen sopi­mista, niin että siir­ty­mi­nen uusiin toimin­ta­ta­poi­hin tapah­tuu mahdol­li­sim­man virheet­tö­mästi. Uskon että tämä auto­ma­tiik­kaan nojaava työs­ken­te­ly­malli osto­las­kuissa tulee olemaan osa kaik­kien laskuja käsit­te­le­vien toimin­taa jatkossa. Lähi­tu­le­vai­suu­dessa myös osto­res­kont­raan tulee uusi versio, jossa on toivot­ta­vasti työs­ken­te­lyä helpot­ta­via ominai­suuk­sia ja mahdol­li­suus käyttää tekoälyä.


Kirjoit­taja:

Aki Pirt­tiala, talous­hal­lin­non asian­tun­tija, Karelia-ammattikorkeakoulu


Lähteet:

Kirjan­pi­to­laki 1997/1336. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971336.

Artik­ke­li­kuva: ThisI­sEn­gi­nee­ring palve­lusta Pexels