Categories
Pulssi Älykästä tuotantoa

Automa­tiikka ostolas­kujen käsittelyssä

Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulun talous­hal­lin­nossa aloitetaan robotiikan ja automa­tiikan käyttöönotto työsken­telyn tehos­ta­mi­seksi. Syksyllä 2021 on Karelian käyttämään ostores­kont­raoh­jelmaan määri­telty automa­ti­sointeja, jolloin laskujen käsit­te­lystä kaikkein yksin­ker­tai­simmat ja toistu­vimmat työteh­tävät toteu­tuvat jatkossa automa­tii­kalla. Työskentely talous­hal­lin­nossa tulee kehit­tymään jatkossa enemmän asian­tun­ti­ja­teh­tävien suuntaan, kun toistuvat yksin­ker­taiset tehtävät vähenevät. Hyödyt ovat jo nyt mitattavissa.

Tehokkuus ja kehitys ovat tärkeimpiä ja eniten huomiota saavia aiheita talou­dessa ja työelä­mässä tänä päivänä. Sekä työhön että muuhun elämään tulleiden korona­ra­joit­teiden myötä etätyös­kentely, työsken­telyn joustavuus ja muut kehityksen aiheet ovat nousseet entistä tärkeäm­miksi. Talous­hal­lin­nossa digita­li­saa­tiosta hyötyjä tavoit­televa muutos on kuitenkin alkanut jo aiemmin.

Kirjan­pi­tolaki (1336/1997) uudistui vuonna 2015, ja erittäin olennainen muutos oli neutraalius kirjan­pi­toai­neiston muodon ja sen säily­tys­tavan suhteen. 1.1.2016 alkaen tuli voimaan kirjan­pi­tolain 7 §, jonka mukaan: “Tosit­teita, kirjan­pitoja sekä muuta kirjan­pi­toai­neistoa tulee käsitellä ja säilyttää niin, että niiden sisältöä voi vaikeuk­sitta tarkas­tella ja tarvit­taessa tulostaa selvä­kie­li­sessä muodossa”.

Tässä nykyi­sessä määri­tel­mässään kirjan­pi­tolain pykälä ei ota kantaa siihen, missä muodossa kirjan­pi­toai­neisto säily­tetään, vaikka muuten laissa säily­ty­saika ja muut vaati­mukset ovat pysyneet enimmäkseen saman­laisina. Tämä mahdol­listaa talous­hal­linnon toteut­ta­misen sähköisenä ja aineiston säilyt­tä­misen sähköi­sessä muodossa.

Korona­pan­demia ja työn murros

Koronan myötä kasvaneen etätyös­ken­telyn takia uudet toimin­ta­tavat, kuten dokumenttien sähköinen allekir­joitus, on ollut tärkeää ottaa käyttöön nopeasti. Talous­hal­linnon aineis­tojen säilyt­tä­miseen sähköi­sessä muodossa on siirrytty Kareliassa vuosina 2020-2021, ja tällä hetkellä kaikki talous­hal­linnon aineisto pystytään käsit­te­lemään, allekir­joit­tamaan ja tallen­tamaan sähköi­sesti. Uskon että nämä jousta­vammat työsken­te­ly­me­ne­telmät ja fyysisten asiakir­jojen käsit­telyn loppu­minen tulevat lisäämään työsken­telyn tehok­kuutta pitkässä juoksussa.

Lisäksi sähköiseen kirjan­pitoon siirty­minen mahdol­listaa talous­hal­linnon tehtävien kehit­tä­mistä edelleen, esimer­kiksi automa­ti­saation ja robotiikan käytön lisää­misen työsken­telyn tehos­ta­mi­sessa. Työn murros ja työsken­te­ly­ta­pojen muuttu­minen ovat tätä päivää ja automa­ti­saation yleis­ty­minen sekä muu oman työsken­telyn kehit­tä­minen ovat toden­nä­köi­sesti tärkeitä jokai­selle työelä­mässä olevalle. Robotiikka sähköisen kirjan­pidon ohella tulee muokkaamaan vahvasti talous­hal­linnon työteh­täviä jatkossa. Työteh­tävät tulevat myös olemaan enemmän asian­tun­ti­ja­työtä, kuten ohjel­mointia ja ohjel­moinnin tulosten tarkis­ta­mista, aikai­sempien yksin­ker­tai­simpien, toistuvien tehtävien sijaan.

Ostores­kontra Kareliassa

Ostores­kontra, eli järjes­telmä, jossa saapuneet ostolaskut käsitellään, toteu­tetaan Kareliassa CGI:n Rondo R8 -ohjel­malla. Järjes­telmä on hankittu yhdessä muiden Karjalan talous­hal­linnon yhtiöiden kanssa ja olemme juuri aloit­taneet koko maakunnan käyttäjien kanssa yhteiset tapaa­miset, jotta voimme jakaa oppeja ohjelman kehit­tä­mi­sestä ja saada vertaistukea.

Rondo sisältää kaikki Karelian ostojen e-laskut sähköi­sessä muodossa, laskujen liitteet, asiatar­kastus- ja hyväk­syn­tä­ketjun, sekä kirjan­pidon tiliöinnin ja maksu­tiedot. Edelleen kuitenkin muutama laskuttaja lähettää laskut paperisina, ja nämä joudutaan skannaamaan manuaa­li­sesti Rondoon.

Laskujen käsit­te­lijät määrit­tävät laskuille oikeat kirjan­pidon tiliöinnit ja maksu­päivät. Sen jälkeen laskut kiertävät henki­löillä asiatar­kas­tet­tavana ja hyväk­syt­tävänä riippuen siitä, mihin osaan Karelian toimintaa niiden kulut kohdistuvat.

Talous­hal­linnon automatisointi

Yleisesti automa­tiikka ja toiminnan sähköinen tehos­ta­minen talous­hal­lin­nossa tällä hetkellä koostuu kokemuk­sieni mukaan enimmäkseen kahdesta eri käsit­teestä: automaatio ja robotiikka.

Automaa­tiolla tarkoi­tetaan ihmisen aiemmin osittain tekemien työteh­tävien automa­ti­sointia, kun taas robotiikkaa ovat ohjel­ma­ko­ko­nai­suudet, jotka tekevät osan jatku­vasti toistu­vista työteh­tä­vistä. Erona on, että automaatio joudutaan määrit­te­lemään järjes­telmään ja robotiikka ei vaadi toimin­nal­li­suutta järjes­tel­mästä. Robotiikka voi olla helpompi toteuttaa, mutta se vaatii jatku­vasti enemmän tieto­tek­niikan resursseja.

Selkeämmin automaatio on toistuvien työteh­tävien automaat­tista toteut­ta­mista ohjel­moin­nilla, ohjelmien kehit­tä­mistä helppo­käyt­töi­sem­miksi tai apuoh­jelmien käyttä­mistä, jolloin manuaa­lista työtä tarvitaan vähemmän. Robotiikka tekee esimer­kiksi toistuvia tehtäviä valmiiksi työajan ulkopuo­lella, jolloin työnte­ki­jöiltä säästyy aikaa muihin tehtäviin. Tekoälyn tuonti työteh­täviin taas tarkoittaa ihmisen tekemien työteh­tävien mittaa­mista ja arvioi­mista, joiden perus­teella tekoäly voi tehdä osan työteh­tä­vistä automaat­ti­sesti ennakoiden.

Nykyi­sessä ostores­kontran versiossa on jo mahdol­lista yksin­ker­tainen automa­ti­sointi: kirjan­pidon tiliöinnin ja laskujen asiatar­kastus, hyväk­syn­tä­ketjun automaat­tinen luominen laskun tietojen perus­teella sekä mahdol­lisuus kohdistaa ja kopioida niitä automaat­ti­sesti tuleville saman­kal­tai­sille laskuille.

Lähitu­le­vai­suu­dessa CGI tulee tuomaan tähän ohjel­mistoon tekoä­ly­poh­jaista automa­tiikkaa, jonka pitäisi osata seurata ihmisten toistuvia päätöksiä, kuten laskujen tarkas­tusta ja hyväk­sy­mistä ja yrittää tehdä niitä itsenäi­sesti ennakoiden.

Ostores­kontran automatisointi

Rondo-ohjel­massa voidaan tehdä automaat­tisia tiliöinti- ja reiti­tys­malleja yleisesti jokai­selle laskut­ta­jalle erikseen tai useam­milla ehdoilla yksilöidä tietty toistuva lasku. Automaat­tinen tiliöin­ti­malli tarkoittaa sitä, että tiettyjen ehtojen perus­teella (kuten laskun lähettäjä, laskun summa tai muu yksilöivä tieto) uudelle saapu­neelle e-laskulle tulee valmis kirjan­pidon tiliöinti sekä reitti­malli sitä, että tiettyjen ehtojen perus­teella valikoituu asiatar­kastaja ja hyväksyjä.

Yritys voi esimer­kiksi lähettää kuukausittain saman­suu­ruisia laskuja, jotka perus­tuvat sopimukseen, jolloin ne laskun suuruuden tai muun yksilöivän tekijän perus­teella automaat­ti­sesti tiliöidään ja ohjataan asiatar­kas­tukseen ja hyväk­syntään oikeille henki­löille. Toisaalta jos yritys toimittaa esimer­kiksi ainoastaan tieto­tek­niik­ka­lait­teita, voidaan luoda yleiset tiliöinti- ja reiti­tys­mallit, jotka koskevat kaikkia tämän yrityksen laskuja. Suuresta määrästä laskuja aina kuitenkin löytyy poikkeuksia, jolloin automaat­ti­sesti muodos­tu­nutta tiliöintiä ja reiti­tystä joudutaan korjaamaan jälkikäteen.

Käytännön esimerkki tällä hetkellä toimi­vasta automa­tii­kasta on Visma: yritys myy palkan­las­kentaan ja henki­lös­tö­hal­lintoon SaaS-ohjelmia, joista lasku­tetaan kuukausi­maksut. Kulut kohdis­tuvat tieto­hal­lintoon, mutta tarkastaja voi olla henki­lös­tö­hal­lin­nosta tai talous­hal­lin­nosta, riippuen siitä, mitä ohjelmaa kustannus koskee. Tiliöinti ja reititys asiatar­kas­ta­jalle ja hyväk­sy­jälle määrittyy automaat­ti­sesti laskun summan perus­teella. Koska monet yritykset ovat myös ulkois­taneet lasku­tuk­sensa Vismalle, tulee yrityk­seltä myös paljon muita laskuja. Mutta koska laskun summa ei täsmää kuukausi­mak­suihin, jäävät ne automa­ti­soinnin ulkopuolelle.

Automa­ti­soinnin käynnistäminen

Aloit­taessani työsken­telyn Kareliassa tänä syksynä tutustuin Rondo-järjes­telmään ja sen mahdol­lis­tamaan automa­tiikkaan syvemmin. Vaikka olen käyttänyt samaa järjes­telmää aiemmin useassa yrityk­sessä, nykyinen versio ja sen sisäl­tämät automa­ti­soinnin ominai­suudet eivät olleet entuu­destaan tuttuja.

Alkuun käsitel­lessäni ostolaskuja tein muistiin­panoja, huomioiden paljon laskuja lähet­tävät yritykset ja samoissa laskuissa toistuvat tiliöinnit, joista tallensin tiliöin­ti­malleja, joita pystyi käyttämään seuraa­villa laskuilla. Tietyt laskut myös kiersivät yleensä samoilla henki­löillä tarkas­tuk­sessa ja hyväk­syn­nässä, joten tallensin reitti­mallit useimpien laskujen asiatar­kas­tajien ja hyväk­syjien yhdis­tel­mistä. Ennen pitkää pystyin parilla klikkauk­sella tiliöimään ja reitit­tämään suuren osan käsit­te­le­mistäni laskuista.

Sen jälkeen tutkin CGI:n ohjekirjoja, joissa ohjelman eri toiminnot on dokumen­toitu ja kokeilin käytän­nössä automaat­tisten mallien tekoa. Oppiessani määrit­te­lemään malleja, kirjoitin ohjeen yksin­ker­taisen automa­ti­soinnin toteut­ta­mi­seksi uudelle laskujen käsit­te­li­jälle. Ohjeessa automa­ti­sointi on selitetty kohta kohdalla siinä järjes­tyk­sessä, kun jokainen vaihe tulee suorittaa.

Tekemistäni automa­ti­soin­neista tein Excel-taulukon, jossa dokumentoin mitä ehtoja ja muuta lisätietoa käynnissä oleviin tiliöinti- ja reitti­mal­leihin liittyy. Tämä on ostolas­kujen automa­ti­soin­nille tärkeä taulukko siinä mielessä, että esimer­kiksi vuosittain vuokrien hinnat muuttuvat, jolloin automa­tiikan ehtoja joudutaan korjaamaan ja aiemmin tehdyt ehdot voidaan helposti muokata tämän taulukon perusteella.

Muutenkin taulukko on tärkeä runko automa­tii­kalle näin suuressa käsin tehdyssä kokonai­suu­dessa. Sen jälkeen, kun käytössä alkoi olla paljon automaat­tisia malleja, pystyin etsimään aiemmin tehtyjä malleja ja kopioimaan niitä, mikä vähensi automaation tekemiseen menevää työaikaa. Samoin kun uusia laskuja alkoi tulla, pystyin nopeasti tutkimaan aikai­sempaa dokumen­taa­tiota ja sen perus­teella etsimään sellaisia automa­ti­sointeja, jotka eivät toimineet halutulla tavalla.

Rondon automa­ti­soinnin toteut­ta­minen jatkossa

Luotuani automaat­tisia reitti- ja tiliöin­ti­malleja Rondoon tänä syksynä yli 40 yrityksen laskuihin, kävin läpi aiemmin tulleiden laskujen arkistoa: tammi-lokakuun 2021 välillä Kareliassa käsiteltiin ostolaskuja 3042. Laskun lähet­täjiä oli yhteensä 799, mutta tietyt eniten laskuja lähet­täneet yritykset lähet­tivät 30-100 laskua vuoden aikana.

Muiden eniten laskuja lähet­tä­neiden yritysten laskuista etsin sellaisia, jotka myös voitaisiin automa­ti­soida, kuten vuokrat ja kuukausi­maksut sekä tiettyjen alojen tuotteiden ja palve­luiden myyjät. Lokakuun loppuun mennessä olin tehnyt automa­ti­sointeja yhteensä 61:lle yrityk­selle, jotka vasta­sivat 34%:ia aiemmin tänä vuonna tulleista laskuista.

Määrä on hyvä, huomioiden että kovin suurta automa­ti­saation määrää ei voida saavuttaa, koska ostoja tehdään jatku­vasti uusilta yrityk­siltä. Monet yritykset myös lähet­tävät vain 1-2 laskua vuodessa, jolloin automa­tiikan määrittely on yhtä työlästä tai työläämpää kuin näiden laskujen käsittely ilman automa­tiikkaa. Osa laskuista on myös sellaisia, että niitä on vaikea yksilöidä, jolloin automa­ti­soinnin tekeminen ja mahdol­listen virheiden korjaa­minen on niin työlästä, ettei sitä välttä­mättä kannata toteuttaa.

Tehtyjen mallien ja ohjeiden perus­teella automa­ti­sointia voidaan jatkaa. Jatkon kannalta tärkeää on laskun käsit­te­li­jöiden ajattelun muuttu­minen automaation suuntaan. Kun on tottunut tekemään paljon automaat­tisia malleja, on ensim­mäisenä ajatuksena uudelta yrityk­seltä laskun saadessa suunni­tella uutta mallia, ja sen jälkeen etsiä olemassa oleva malli, jonka voi kopioida. Tämä kannattaa varsinkin silloin, kun voidaan olettaa, että yrityk­seltä tulee jatkos­sakin saman­kal­taisia laskuja (kuten IT-laitteet, kirjat tai erilaiset kuukausimaksut).

Uusien laskut­tajien automa­ti­sointi välit­tö­mästi on tehok­kaampaa kuin se, että käy läpi aikai­sempien laskujen arkistoa, ja sitä kautta yrittää tunnistaa toistuvia kirjauksia ja lähtee automa­ti­soimaan sen perus­teella. Mielestäni on hyvä, että nämä nyt automa­ti­soidut laskut ovat kaikista yksin­ker­tai­simmat toistuvat tehtävät ostores­kont­rassa, joita ei tarvitse enää tehdä manuaa­li­sesti. Kun mahdol­li­simman suuri osa toistu­vista yksin­ker­tai­sista tehtä­vistä ostolas­kuissa on automa­ti­soitu, suurin osa laskujen käsit­te­lijän työajasta kuluu enemmän arvoa luovissa tehtä­vissä, kuten kirjan­pidon oikeel­li­suuden varmis­ta­minen, maksujen ajallaan maksa­misen varmis­ta­minen ja uusien automa­ti­soin­ti­koh­teiden löytäminen.

Ilokseni olen myös saanut viime kuukausina monia viestejä, joissa on nostettu esiin laskuja, joita voisi automa­ti­soida. Jatkossa kaikkien laskujen käsit­te­li­jöiden toimintaan voidaan tuoda automa­tiikkaa, mutta se vaatii vielä yhteis­työtä ja yhteisten pelisään­töjen sopimista, niin että siirty­minen uusiin toimin­ta­ta­poihin tapahtuu mahdol­li­simman virheet­tö­mästi. Uskon että tämä automa­tiikkaan nojaava työsken­te­ly­malli ostolas­kuissa tulee olemaan osa kaikkien laskuja käsit­te­levien toimintaa jatkossa. Lähitu­le­vai­suu­dessa myös ostores­kontraan tulee uusi versio, jossa on toivot­ta­vasti työsken­telyä helpot­tavia ominai­suuksia ja mahdol­lisuus käyttää tekoälyä.


Kirjoittaja:

Aki Pirttiala, talous­hal­linnon asian­tuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu


Lähteet:

Kirjan­pi­tolaki 1997/1336. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971336.

Artik­ke­likuva: ThisI­sEn­gi­neering palve­lusta Pexels