Categories
Pulssi Osaamisella elinvoimaa Kansainvälisyyttä

Hybri­di­ta­pah­tuman ABC

Miten raken­netaan hybri­di­ta­pahtuma kansain­vä­li­sille osallis­tu­jille? Mikä on tapahtuma-alusta?  Tässä tekstissä pyritään vastaamaan näihin kysymyksiin antamalla lyhyt kuvaus Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulun koordi­noiman W-Power -hankkeen hybri­di­ta­pah­tuman järjes­tä­mi­sestä. Teksti on tuotettu yhteis­työssä Smart Event Managers -hankkeen kanssa, jonka asian­tun­tijat seura­sivat hybri­di­ta­pah­tuman suunnit­te­lu­pro­sessia ja osallis­tuivat itse tapah­tumaan paikan päällä ja verkossa.

Tapah­tu­ma­tuot­ta­misen digitaa­linen tulevaisuus

Smart Event Managers on touko­kuussa 2021 Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lussa käynnis­tynyt hanke, jonka tavoit­teena ovat tapah­tu­ma­tuo­tannon koulu­tuksen käynnis­tä­minen ja alueel­lisen verkoston alustana toimi­minen Pohjois-Karja­lassa. Smart Event Managers –hankkeen tiimi koostuu tapah­tu­ma­tuo­tan­to­taustan omaavista ammat­ti­lai­sista, jotka työsken­te­levät tiiviisti yhdessä Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulun opetta­ja­kunnan kanssa. Hanke tarjoaa mahdol­li­suuden osallistua 60 opinto­pisteen laajuiseen verkko­kou­lu­tukseen. Koulu­tus­ko­ko­nai­suuden voi opiskella kokonaan tai valita omaa osaamista parhaiten täyden­tävät osiot. Verkko­kou­lutus palvelee jatkuvan oppimisen tarpeita ja osallis­tujat voivat päivittää osaamistaan ajasta ja paikasta riippu­matta. Koulu­tus­ko­ko­nai­suuksien lisäksi hanke tarjoaa kiinnos­tu­neille mahdol­li­suuden osallistua erillisiin koulutus- ja verkos­toi­tu­mis­ti­lai­suuksiin sekä opintomatkoille. 

Tapahtuman yleisöä ja esiintyjiä.
SEM-hankkeen aloitus­ti­laisuus hybri­di­jär­jes­telyin marras­kuussa 2021. 

Hybri­di­ta­pah­tumat eli tilai­suudet, jotka toteu­tetaan sekä paikan päällä että etäyh­tey­dessä oleville suorana lähetyksenä, ovat nousseet ajankoh­tai­seksi ja kiinnos­ta­vaksi tarkas­telun kohteeksi. Pandemia-aikana tapahtuma-ala on ollut yksi isoim­mista kärsi­jöistä, mutta samalla se on järjes­täy­tynyt (Tapah­tu­ma­teol­lisuus ry) ja monet toimijat, esimer­kiksi evankelis-luteri­lainen seura­kunta ovat tehneet digiloikan, joka ei ehkä normaa­li­ti­lan­teessa olisi tapah­tunut niin nopeasti. Pandemia-aikana järjes­täjät ovat hankkineet runsaasti kokemuk­sel­lista tieto­taitoa ja asiakkaat ovat tottuneet etäyh­teyksin järjes­tet­tyihin tilai­suuksiin. Nämä seikat ovat luoneet monelle järjes­tä­jälle uskoa siihen, että sekä strii­mauksen että liveta­pah­tuman järjes­tä­miseen on tilausta ja tarvetta tulevai­suu­dessa. Erityi­sesti tapah­tumat, joilla on matkai­lul­lista markki­noin­ti­nä­kö­kulmaa ja joilla tavoi­tellaan kansain­vä­lisiä yleisöjä, kokevat hybridin hyödyl­li­seksi. SEM-hanke­tiimin jäsenille hybri­di­ta­pah­tuman järjes­tä­minen ei ollut entuu­destaan tuttua. Niinpä otimme ilolla W-Power-hankkeen kutsun vastaan tulla seuraamaan hankkeen loppuseminaaria.

Temaat­tiset viikot naisyrit­tä­jyys­hankkeen toimintatapana

W-Power -projektin missiona on ollut kannustaa harvaa­na­sut­tujen pohjoisten alueiden naisia yrittä­jyyteen. Kansain­vä­liseen projek­ti­kon­sor­tioon kuuluvat kumppanit ovat järjes­täneet hankkeen yli kolmi­vuo­tisen toiminnan aikana kukin vuorollaan ns. temaat­tisen viikon (eng. Thematic Week). Näiden monipuo­listen tapah­tu­ma­viik­kojen tarkoitus on ollut tuoda yhteen alueella toimivia naisyrit­täjiä, sidos­ryhmän edustajia (esim. yritys­val­men­tajia) sekä projek­ti­kump­pa­neita työsken­te­lemään yhteisen teeman parissa. Temaat­tisen viikon osallis­tu­jille on tarjottu mahdol­li­suutta osallistua omien tarpeiden ja intressien mukai­sesti. Viikon ohjelma on koostunut järjes­tä­jästä riippuen esim. yritys­vie­rai­luista, koulu­tuk­sista, panee­li­kes­kus­te­luista sekä projek­ti­ko­kouk­sista. Osallis­tu­minen työpa­ja­työs­ken­telyyn on tarjonnut mahdol­li­suutta yhdessä oppiseen ja verkos­toi­tu­miseen. Temaat­tisia viikkoja järjes­tettiin hanke­aikana viisi; ensim­mäinen, joka oli samalla hankkeen kick-off viikko, järjes­tettiin vuoden marras­kuussa 2018 Rovanie­mellä, toinen Skotlan­nissa vuoden 2019 kesällä ja kolmas Jokkmo­kissa, Pohjosi-Ruotsissa saman vuoden marras­kuussa. Neljäs temaat­tinen viikko, jonka piti olla Irlan­nissa, päädyttiin toteut­tamaan korona­pan­demian vuoksi verkko­ta­pah­tumana maalis­kuussa 2021. Kolmas temaat­tinen viikko, jonka piti olla Irlan­nissa, päädyttiin toteut­tamaan korona­pan­demian vuoksi verkko­ta­pah­tumana maalis­kuussa 2021.  Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulun vuoro järjestää temaat­tinen viikko oli alun perin ajoitettu jo syksylle 2020, mutta se siirrettiin korona­pan­demian vuoksi vuodella eteenpäin.

W-Power-hankkeen loppuseminaarin mainos

 ”W-Power  Final Seminar Week”  järjes­tettiin pääosin verkossa 28.-30.9.2021. Temaat­tinen viikko oli projektin viides sekä viimeinen, ja se käynnistyi yhden iltapäivän mittai­sella loppuse­mi­naa­rilla, johon osallis­tujat olivat terve­tul­leita paikan päälle Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulun Tikka­rinne-kampuk­selle Joensuuhun tai vaihtoeh­toi­sesti seuraamaan tapah­tu­ma­striimiä omalta päätteeltään tai älylait­teeltaan. Loppuse­mi­naari päädyttiin järjes­tämään hybri­di­ta­pah­tumana, koska korona­pan­demia hanka­loitti kansain­vä­listen projek­ti­kump­pa­neiden ja sidos­ryhmien edustajien matkus­ta­mista Suomeen. Viikon ohjelma keskittyi esitte­lemään projektin päätuo­tuoksia erilli­sellä verkko­ta­pahtuma-alustalla. Viikon aikana tapahtuma-alustalle rekis­te­röi­ty­neille avautui myös mahdol­lisuus verkos­toitua kahden­kes­kisten video­ta­paa­misten välityk­sellä, osallistua englan­nin­kie­lellä järjes­tet­tyihin koulu­tuksiin sekä paneelikeskusteluihin.

Hybri­di­ta­pah­tu­ma­tuo­tannon vaiheet – hyvä suunnittelu tuottaa laatua

W-Power-projektin loppuse­mi­naarin ja temaat­tisen viikon sisällön suunnittelu käynnis­tettiin keväällä 2021. Seminaa­ri­viikon suunnit­te­lu­vai­heessa pohdimme, mikä tapah­tuman tarkoitus on ja mitä sillä tavoi­tellaan. Hankkeen aikana huomatiin useaan otteeseen, että naisyrit­täjät kärsivät rooli­mallien puutteesta. Loppuse­mi­naa­rissa halusimme esitellä menes­tyvän suoma­laisen naisyrit­täjän. Gold& Green Foods Oy:n innovaa­tio­johtaja, yrittäjä Maija Itkonen kiinni­tet­tiinkin loppuse­mi­naa­ri­päivän pääpu­hu­jaksi. Itkonen on loistava esimerkki naisyrit­tä­jästä, joka on pystynyt yhdis­tämään yrittä­jyyden sekä perhee­näidin rooliin ja luomaan kansain­vä­li­sesti menes­tyneen yrityksen. Itkosen tunnin mittainen puheen­vuoro ”Creative entrepre­neurship as pathway to innovation” esitteli sinnikkään naisen yrittä­jyys­ta­rinan sekä avasi nyhtö­kauran menes­tyk­se­kästä innovaatioprosessia.

Maija Itkonen
Loppuse­mi­naarin pääpuhuja muotoilija, yrittäjä Maija Itkonen / Gold&Green Foods Oy:stä on valittu vuoden 2010 innovaatiojohtajaksi.

Toiseksi loppuse­mi­naarin pääpu­hu­jaksi lupautui pääoma­si­joittaja ja yrittä­jä­näkin tunnettu Kim Väisänen, joka avasi syitä sille, miksi kannattaa sijoittaa erityi­sesti naisten omistamiin yrityksiin. Vierai­li­ja­luen­noi­jiksi kutsuttiin hankkeen liitän­näis­kumppani Women Entrepre­neurship Platformin entinen puheen­johtaja Cheryl Van Miller, joka osallistui hybri­di­ta­pah­tumaan etäyh­teyksin USA:sta. Toisen kansain­vä­lisen etäpu­heen­vuoron esitti Nordic Innovation, joka on Pohjois­maiden minis­te­ri­neu­voston alainen organi­saatio. Sen tavoit­teena on tehdä Pohjois­maista kestävän kasvun edellä­kä­vi­jäalue edistä­mällä yrittä­jyyttä, innovointia ja kilpai­lu­kykyä pohjois­mai­sissa yrityk­sissä. Senior Innovation Advisor Marthe Haugland käsitteli puheen­vuo­rossaan “How equal is the Nordic entrepre­neurial landscape” pohjois­maisen naisyrit­tä­jyyden nykytilaa ja tunnis­tettuja haasteita tutki­mus­tietoon perustuen.

Loppuse­mi­naarin kokonais­kes­toaika haluttiin pitää napakkana (kolme tuntia tauot mukaan­lukien), jotta myös verkossa olleet jaksai­sivat seurata ohjelmaa. Tapah­tuman käsikir­joi­tuk­sessa kiinni­tettiin huomiota vuoro­vai­kut­tei­suuteen, ohjelman sisällön vaihte­le­vuuteen sekä tekniseen ja visuaa­liseen toimi­vuuteen.  Sisältöön luotiin vaihte­le­vuutta mm. lyhyillä videoilla ja etäpu­hu­jilla. Pääpu­hu­jalle varattiin eniten aikaa ohjel­masta muiden etäpu­hujien osuuksien ollessa selvästi lyhyempiä.

Koska päädyimme toteut­tamaan loppuse­mi­naa­ri­viikon hybri­di­ta­pah­tumana, tiedos­timme sen, että eri osallis­tu­mis­ta­pojen huomiointi oli tärkeää. Halusimme, että liveo­sal­lis­tu­jilla oli mahdol­lisuus vuoro­vai­kut­teiseen tilai­suuteen, mutta tämä sama ominaisuus haluttiin tarjota myös verkossa tapah­tumaa seuraa­ville. Tämä vaati moderointia, jotta varmis­tettiin, että myös verkossa osallis­tuvat saivat äänensä kuulu­ville seminaarissa.

Alusta­vaih­toehtoja on monenlaisia

W-Powerin irlan­ti­lainen hanke­kumppani, kehitys­yhtiö WestBIC järjesti maalis­kuussa 2021 temaat­tisen viikon b2bmatch.com -alustalla. Osallis­tu­minen tarjosi hyvää oppia ja käyttä­jä­ko­ke­musta Karelian oman tapah­tu­ma­viikon suunnit­telua varten: loppuse­mi­naa­ri­viikon alustan tulisi sisältää monipuo­lisia toimintoja, jotta se palvelisi eri maiden naisyrit­täjien verkos­toi­tu­mista, ilmoit­tau­tu­mista ja visuaa­lisen ohjelman luomista sekä toimisi myös virtu­aa­li­ta­pah­tumien alustana. Kansain­vä­listen osallis­tujien väliset video­koh­taa­miset olivat tärkeä keino verkottaa naisyrit­täjiä ympäri hankea­luetta, sillä pandemia esti heidän matkus­ta­mi­sensa alkupe­räisten suunni­telmien mukaisesti.

Kartoi­timme kolme eri alusta­toi­mit­tajaa, joilta pyysimme esittelyt ja tarjouksen halua­mis­tamme toimin­nal­li­suuk­sista, kuten ilmoit­tau­tu­mi­sesta suoraan järjes­telmään, järjes­telmän lähet­tä­mistä automaat­ti­sista muistu­tus­vies­teistä osallis­tu­jille sekä päivä­koh­taisen ohjelman luomi­sesta suoraan järjes­telmään. Plussaa sai, jos alustasta olisi saata­villa helposti osallistujastatistiikkaa. 

Tavata eventsin palveluja

Alusta­toi­mit­ta­jaksi valittiin kotimainen Tavata Global Oy, jonka Tavata -tapahtuma-alusta räätä­löitiin hankkeen visuaa­lisen ilmeen mukai­seksi. Alustalle lisättiin myös materi­aa­li­pankki, jonne pystyttiin lisäämään hankeen tuottamia videoita, animaatio, kirjal­lisia dokumentteja sekä koulu­tus­tal­len­teita. Koulu­tuksien ja panee­li­kes­kus­te­luiden toteut­ta­mi­seksi alustan kautta valittiin upotettava Zoom-etäko­kous­oh­jel­misto, josta maksettiin erillinen arvioidun osallis­tu­ja­määrän mukainen lisenssimaksu.

Yhteistyö Tavatan kanssa oli tiivistä hankinnan aloitus­vai­heessa, jolloin tapah­tu­ma­viikon rakenne luotiin alustalle. Tapahtuma-alustan eri toimin­nal­li­suuksiin pereh­ty­minen otti aikaa, sillä ensin piti hahmottaa, mitä toimi­nal­li­suuksia täytyi muokata omaa tapah­tumaa ajatellen. Yhtey­denpito alustan­tar­joajan kanssa oli erityisen tiivistä juuri hankinnan yhtey­dessä sekä muutama päivä ennen loppuse­mi­naaria, jolloin testattiin, miten tapah­tu­ma­striimi näkyi alustalla olijoille.

Onnis­tunut tapahtuma vaatii eri toimi­joiden yhteistyötä

Hybri­di­ta­pah­tuman järjes­tä­mi­seksi kilpai­lu­tettiin tapah­tuman striimaus ja siihen valittiin paikal­linen markki­noin­tiy­ritys Tovari Marketing. Järjes­täjän kannalta tapah­tu­ma­viikon koordi­noin­nissa olennai­sinta oli ymmärtää eri toimi­joiden kytkökset liveta­pah­tuman sekä tapahtuma-alustan välillä. Hybri­di­ta­pah­tuman tapah­tu­ma­kä­si­kir­joitus vaati huolel­lista paneu­tu­mista ja se käytiin tapah­tuman strii­mauk­sesta vastanneen asian­tun­tijan kanssa läpi minuutti minuu­tilta pari päivää ennen loppuse­mi­naaria. Liveta­pah­tumaa ajatellen yhteis­työtä tehtiin myös ammat­ti­kor­kea­koulun Helpdeskin teknisen asian­tuntija Jari Makkosen kanssa, jolla on hallussa auditorion liittyvä tekninen osaaminen.

Tapah­tu­ma­striimaus tehtiin Karelian YouTube-kanavan kautta, joka “kaapattiin” näkyville Tavata tapahtuma-alustalla. Verkossa seminaaria seuranneet osallistuja pystyivät kommen­toimaan tapah­tumaa reaalia­jassa tai esittämään kysymyksiä seminaarin puhujille.  You Tuben chat-toimintoa moderoi Karelian projek­ti­hen­ki­löstö tapah­tuman aikana kannustaen etäosal­lis­tujia kommen­toimaan kuultuja puheen­vuoroja. Hybri­di­ta­pah­tuman vuoro­vai­kut­teisuus jäi kuitenkin pitkälti audito­riossa paikan päällä olleen yleisön tehtäväksi.

Kuvakaappaus tapahtuman verkkototeutuksesta
Hybri­di­ta­pah­tuman chat vaatii aktii­vista moderointia.

Kaikki etäko­kouksiin ja webinaa­reihin osallis­tuneet tietävät, että aina tekninen liitty­minen tai esitys­ma­te­ri­aalin jakaminen osallis­tu­jille ei onnistu, syy voi olla yhteyk­sissä tai käyttä­jissä. Loppuse­mi­naariin kutsuttiin vierai­li­ja­luen­noit­si­joita etäyh­teyksin eri maista ja eri aikavyö­hyk­keiltä. Etäpu­hu­jille ehdotettiin mahdol­li­suutta tallentaa oma luentonsa, joka olisi voitu tarvit­taessa editoida etukäteen. Tallenteet olisi voitu ajaa tapah­tu­ma­striimiin ja näin välttyä ikäviltä tekni­siltä haasteilta h-hetkellä. Kukaan vierai­li­ja­luen­noit­si­joista ei tähän mahdol­li­suuteen tarttunut ja onneksi kaikki sujui hyvin ja tekniikka toimi kunkin kohdalla moitteettomasti.

Tovarin avulla kunkin etäpu­hujan kanssa testattiin liitty­minen Google Meets -kokoukseen muutama päivä ennen loppuse­mi­naaria. Tavata loi tapahtuma-alustalle testiym­pä­ristön, johon tuotiin tapah­tu­ma­striimi YouTuben kautta. Testaus suori­tettiin audito­riossa, jossa varsi­nainen seminaa­ri­päivä pidet­täisiin ja sinne raken­nettiin tapah­tumaa varten tarvittava tekniikka. Äänen­toiston testaa­minen oli tärkeää, sillä yleisö­ky­sy­mysten kuulu­minen auditorion katto­mik­ro­fonien kautta etäpu­hu­jille ja tapah­tu­ma­striimiin ei ollut yksin­ker­taista, ainakaan maallikolle.

Strii­mauk­sesta vastanneen Tovarin työnte­ki­jöiden ammat­ti­taito kattoi myös etäosal­lis­tujien ennak­ko­briif­fauksen ja testauksen itse tapah­tu­ma­päivän ohjaa­mistyön lisäksi. Loppuse­mi­naarin ajan Tovari hoiti kuvasig­naalin miksaa­misen osallis­tu­jille, tausta­kuvien vaihta­misen sekä etäpu­hujien mukaan tuomisen tapahtuma-alustalle.

Kaiken kaikkiaan hybri­di­ta­pah­tuman järjes­tä­minen vaati moniam­ma­til­lista yhteis­työtä ja reilua resur­sointia: projek­ti­hen­ki­lös­töltä työaikaa kului viikkoja, strii­mauk­sesta vastan­neelta markki­noin­ti­toi­mis­tolta sekä tapahtuma-alustan tiimil­täkin useampia työpäiviä. Kansain­vä­lisen hankkeen toimen­pi­teenä tämä oli järkevää ja tuli edulli­sem­maksi kuin matkus­ta­mista vaativa liveta­pahtuma olisi ollut. Joka tapauk­sessa yksit­täisen tapah­tu­ma­jär­jes­täjän tulee varautua, jos ei ihan niin ainakin lähes viisi­nu­me­roiseen summaan pelkästään teknisen toteu­tuksen ja valmis­te­luihin vaadit­tavan työajan osalta.

Liveo­sal­lis­tujan huomioita

Osallis­tu­minen W-Power-hankkeen loppuse­mi­naariin alkoi Tavata-tapahtuma-alustalle rekis­te­röi­ty­mi­sellä. Alusta julkaistiin ja ilmoit­tau­tu­minen avattiin noin 2 kuukautta ennen tapah­tumaa. Rekis­te­röi­ty­misen yhtey­dessä pyydettiin valit­semaan loppuse­mi­naarin osallis­tu­mistapa; paikan päällä Joensuussa vai verkossa tapahtuma-alustan kautta. Tavata-alustalta tuli hyvissä ajoin viestiä oman profiilin loppuun tekemi­sestä ja alustan toimin­nal­li­suusiin tutus­tu­mi­sesta, jotta ne tulisivat tutuiksi jo ennen tapahtumapäivää.

Alustalla oli myös mahdol­lista verkos­toitua toisten tapahtuma-alustalle rekis­te­röi­ty­neiden kanssa, mutta tätä toimintoa en kokeillut, koska tarkoi­tuksena oli lähinnä saada oppia hybri­di­ta­pah­tuman järjes­tä­miseen liitty­vistä erityis­piir­teistä. Tapahtuma-alustaa oli kusto­moitu hankkeen omalla ilmeellä, joka lisäsi kiinnos­tusta tapah­tumaa ja taustalla toimivaa hanketta kohtaan.

Ilmoit­tau­tu­misen päättyessä ja tapah­tuman lähes­tyessä päätin osallistua tapah­tumaan paikan päällä. Tähän päätökseen vaikut­tivat järjes­täjän hyvä viestintä, mahdol­lisuus päästä toisten osallis­tujien pariin ja kiinnostus järjes­te­lyitä kohtaan. Järjes­telyt oli tarkkaan mietitty sekä paikan päällä että striimin päässä olevien kannalta. Ohjelma eteni sujuvasti ilman havait­tavia teknisiä katkoksia. Striimaus ei “häirinnyt” kokemusta paikan päällä, se näkyi ainoastaan toteut­tavan tahon kaluston ja henki­lö­kunnan läsnä­ololla sekä ohjeis­tuksina yleisölle. Puhujat ja heitä kuvannut kamera sekä valo, oli asetettu niin, että paikan päällä olevien oli mahdol­lista valita istuma­paik­kansa niin, ettei näköyhteys häiriin­tynyt puhujaan. Etäpu­hujat näkyivät paikalla oleville valko­kan­kaalta. Tilaisuus oli sopivan pitkä ja ohjelma sujuvaa, teknisiä ongelmia ei näkynyt asiak­kaille paikan päällä, jos niitä oli.

Katariina Peltonen, SEM-hankkeen projek­ti­pääl­likkö, Karelia-amk

Etäyh­tey­dellä osallis­tuneen pohdintoja

Etäyh­tey­dellä tapah­tumia seura­tessani saan nauttia häiriöt­tö­mästä ympäris­töstä ja laaduk­kaasta kuvasta. Näihin vaikuttaa suuresti se palvelun tuottaja, joka tapah­tuman jakaa eteenpäin, mutta myös käytössä olevat laitteet ja paikka missä tilai­suutta seuraa. Minulla on myös mahdol­lisuus valita, keski­tynkö kaikkiin osioihin vai vain niihin itselleni tärkeimpiin, eikä kukaan vieressä oleva häiriinny toiminnastani.

Tavatan alustalle pääse­minen ei ollut aivan kivutonta, siihen vaadittiin erilaisia kirjau­tu­misia ja laite­va­lintoja mobiili/kannettava. Hämmen­tävää oli myös se, ettei esitys auennut sivun yläreunaan, ääni kuului mutta kuva löytyi vasta sivulta alempaa.  Tein itselleni profiilin, mutta en osannut hyödyntää sitä tilai­suuden aikana. Etäta­paa­misten järjes­tä­minen ja yhtey­de­notot uusiin ihmisiin video­ta­paa­misten muodossa olisi vaatinut minulta parempaa ennak­ko­val­mis­telua ja omien verkos­toi­tu­mis­tar­peideni määrit­telyä. Kuten edellä on kuvattu, tapahtuma-alustat ovat hinnak­kaita ja vaativat paljon työtä, sen vuoksi niihin kohdis­tetut odotuk­setkin ovat suuret. Etäyh­tey­dellä olevien kärsi­mät­tömyys on myös aivan toista luokkaa, kuin toisten ihmisten parissa olevien.

Hybri­di­ta­pah­tuman mahdol­li­suudet ovat laajat, mutta hyödyn­tä­minen vaatii vielä kehit­tä­mistä. Ennen kalliiden alustojen hankki­mista kannattaa pohtia, mikä tekee meidän tilai­suu­des­tamme virtu­aa­li­ta­pah­tuman vai olisiko se kuitenkin virtu­aa­li­kokous. Kuinka paljon pystymme osallis­tamaan mukanao­li­joita, niin etäyh­teyksien päässä kuin paikan päällä olevia? Näkyvätkö kaikki asiat saman­laisina molem­mille vai voidaanko tarjota jotain ekstraa? Kahden toimin­ta­tavan yhdis­tä­mi­sessä juontajan/fasilitaattorin merkitys kasvaa. Hänen täytyisi sitoa kokonaisuus yhteen ja sitouttaa myös etänä olevat osaksi tilaisuutta.

Hybridi on tullut jäädäkseen ja siinä on otettu vasta ensim­mäiset askeleet. Me SEM-hankkeessa pyrimme olemaan mukana tapahtuma-alan kehityk­sessä ja tarjoamaan uusia näkökulmia tapah­tumien kehittämiseen. 

Maria Iltola, SEM-hankkeen projek­ti­asian­tuntija, Karelia-amk


Smart Event Managers -hankkeen tärkeitä teemoja ovat uudet digitaa­liset ratkaisut tapah­tumien suunnit­te­lussa ja toteut­ta­mi­sessa sekä ekolo­gi­sesti kestävä tapah­tu­mao­saa­minen. Hankkeen toimet pohjois­kar­ja­laisen tapah­tu­ma­tuo­tannon kehityksen tukemiseen ovat mahdol­lis­taneet Euroopan sosiaa­li­ra­has­tolta ja Etelä-Savon ELY-keskuk­selta sekä Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lulta saatu rahoitus. Hanketta koordinoi Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu ja sen toteu­tusaika on 1.5.2021-31.8.2023.

W-POWER (Empowering women entrepre­neurs in sparsely populated commu­nities) on kolmi­vuo­tinen EU:n Pohjoisen Periferian ja Arktiksen 2014-2020 -ohjel­masta rahoi­tettu hanke, jota koordinoi Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu. Hankkeen toimen­piteet jatkuvat vuoden 2021 loppuun saakka.


Kirjoit­tajat:

Satu Mustonen, projek­ti­koor­di­naattori, Karelia-ammattikorkeakoulu

Maria Iltola, projek­ti­asian­tuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Katariina Peltonen, projek­ti­pääl­likkö, Karelia-ammattikorkeakoulu

Helena Puhakka-Tarvainen, projek­ti­pääl­likkö, Karelia-ammattikorkeakoulu