Categories
Pulssi Kestävää hyvinvointia

Uusi harjoit­te­lu­malli fysioterapiakoulutukseen

Koulu­fy­sio­te­ra­pia­pi­lotin tuotoksena Karelian fysio­te­rapian koulu­tus­oh­jelmaan muodostui uuden­lainen teemoi­teltu lasten ja nuorten hyvin­voinnin ja terveyden edistä­misen harjoittelu. Tässä artik­ke­lissa kuvataan harjoit­telun kulkua ja sisältöä sekä kokemuksia harjoittelusta.

Lasten ja nuorten hyvin­voinnin ja terveyden edistä­misen harjoittelu osaksi opetussuunnitelmaa

Aiemmin Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulun fysio­te­ra­peut­ti­kou­lu­tuksen harjoit­telut ovat toteu­tuneet 4-8 viikon pituisina yhtäjak­soisina harjoit­te­lu­jak­soina. Yhteensä fysio­te­ra­peut­tio­pis­ke­li­joilla on viisi harjoit­telua opinto­jensa aikana. Lasten ja nuorten hyvin­voinnin ja terveyden edistä­misen harjoit­te­luksi valittiin viiden­nellä lukukau­della oleva harjoittelu, joka on opiske­li­joille kolmas. Opetus­suun­ni­telman mukainen kahdeksan opinto­pisteen harjoittelu toteutuu lukukausittain.

Uudessa harjoit­te­lu­mal­lissa opiske­lijat ovat harjoit­te­lu­pai­kassa noin 12 tuntia viikossa 12 viikon ajan. Lisäksi harjoit­teluun kuuluu viikoit­tainen neljän tunnin reflektio. Opiske­li­joilla on harjoit­telun rinnalla muuta opetus­suun­ni­telman mukaista opetusta. Opiske­li­joilta saadun palautteen perus­teella harjoit­te­lu­malli koettiin pääsään­töi­sesti positii­visena, sillä sen aikana ehti nähdä pidempiä fysio­te­ra­pia­pro­sesseja kuin aiemmissa harjoit­te­luissa. Harjoit­te­lussa mukana olleiden tervey­den­hoi­tajien kokemukset olivat positii­visia pidem­mästä harjoit­te­lusta. Näin saatiin jatku­vuutta ryhmiin sekä yksilö­asiak­kaisiin. Lisäksi tervey­den­hoi­tajat nostivat positii­visena esiin mahdol­li­suuden opiske­li­joiden työteh­tävien jousta­vampaan suunnitteluun.

”Kahden päivän harkka­viikko pitem­mällä aikavä­lillä toimiva, kerkeää paremmin nähdä esim. yksilö­asiak­kaiden kuntou­tu­mista. Tuntui myös, että jaksoi hyvin keskittyä olennaisiin asioihin noiden kahden päivän aikana harkka­pai­kalla ollessa.” 

Opiske­lijan palaute

Harjoittelu muodostui Otsakorpi-säätiön rahoit­taman koulu­fy­sio­te­ra­pia­hankkeen pilotoinnin pohjalta. Harjoit­te­lu­paik­koina ovat Siun soten koulu­ter­vey­den­huolto, Joensuun urhei­lua­ka­temian yläkou­lu­laisten ominai­suus­val­mennus sekä urhei­luseurat. Opiske­lijat toimivat harjoit­te­lu­pai­koissa opiske­li­ja­parina. Työelämän ohjaajina toimivat tervey­den­hoi­tajat, opettajat sekä urhei­lu­val­men­tajat. Fysio­te­ra­peut­ti­sesta ohjaa­mi­sesta vastaavat fysio­te­rapian ohjaavien opettajien lisäksi kouluissa Siun soten fysio­te­ra­peutit sekä urhei­luseu­roissa urhei­lua­ka­temian fysio­te­ra­peutit. Opiske­li­joiden työteh­tävät vaihte­levat harjoit­te­lu­paik­kojen tarpeiden mukaan.

Viikoit­tai­silla reflek­tioilla tukea harjoitteluun

Teemoi­teltu harjoittelu mahdol­listaa paremmin opiske­li­joiden osaamisen tukemisen viikoit­tai­sissa tapaa­mi­sissa. Reflektiot pyrittiin pitämään lähito­teu­tuksina, jolloin vuoro­vai­kutus oli helpompaa sekä keskustelu syvempää. Opiske­lijat kokivat lähito­teu­tuksen positii­visena, etenkin kun reflektio sisälsi toimin­nal­lista harjoit­telua teemaan liittyen. Opiske­lijat nostivat harjoit­telun palaut­teessa esille vertaistuen merki­tyksen oppimiselle.

”Reflektiot olivat hyvä lisä harjoit­teluun. Niistä sai hyvin oppia ja taitoja, joita hyödyntää harjoit­telun aikana.” 

Opiske­lijan palaute

Reflek­tioiden sisäl­töinä on ollut opiske­li­joiden oman ammatil­lisen kasvun tukemisen lisäksi lasten ja nuorten kehityksen huomioi­minen työsken­te­lyssä. Ammatil­lista kasvua pyrittiin tukemaan käsit­te­le­mällä työhy­vin­vointia sekä harjoit­te­lussa koettujen haasteel­listen tilan­teiden purka­mi­sella, jossa tukena oli Joensuun seura­kun­nasta pastori Sanna Kauppinen sekä erityis­nuo­ri­so­työ­noh­jaaja Matti Nevalainen.  Harjoit­telun teeman mukaisia aiheita on ollut esimer­kiksi lasten ja nuorten rasitus­vammat, skolioosin tutki­minen ja fysio­te­rapia, lasten kohtaa­minen sekä motivointi ja psyko­so­si­aa­lisen kasvun huomiointi. Teemojen käsit­te­lyssä hyödyn­nettiin asian­tun­ti­joina fysio­te­rapian lehtori Anne Ryhästä sekä hoitotyön opettaja Terhi Hagmania. Harjoit­te­lusta kerätyn palautteen mukaan lasten tuki- ja liikun­tae­lin­vai­vojen fysio­te­rapian kertaa­minen koettiin merki­tyk­sel­li­sim­mäksi ja opiske­lijat olisivat toivoneet enemmän urhei­lu­fy­sio­te­rapian teemojen käsittelyä. 

Aiheita käsiteltiin teorian lisäksi opiske­li­joiden kokemuksien kautta. Tällä mahdol­lis­tettiin teoriao­pe­tuksen integroi­tu­minen suoraan käytännön harjoit­teluun. Opiske­lijat nostivat harjoit­telun palaut­tees­sakin esille sen, miten olivat pystyneet sovel­tamaan teoriaa harjoit­te­lussa kohtaa­miensa asiak­kaiden kanssa. Positii­visten kokemuksien myötä harjoit­te­lu­malli vakiintuu osaksi fysio­te­rapian koulu­tus­oh­jelman opetussuunnitelmaa.


Kirjoit­tajat:

Hilppa Mustonen, opettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu

Maiju Issakainen, opettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu

Artik­ke­likuva: Lukas palve­lusta Pexels