Käsiä päällekkäin

Koti­hoi­don työn­te­ki­jät omaa työtään tuunaa­massa – ikäys­tä­väl­li­syys on kaik­kien juttu

Työn imua vahvis­ta­vat tutki­tusti työn kehit­tä­vyys ja moni­puo­li­suus, työn tulos­ten näke­mi­nen sekä yhtei­sö­oh­jau­tuva tiimi. Työssä tulisi olla sopi­vasti haas­teel­li­suutta ja mahdol­li­suuk­sia oppia uusia asioita. Toisilta saadun palaut­teen lisäksi on tunnis­tet­tava oman työn merki­tys ja jälki myös muille kuin itselle. Yhdessä teke­mi­sen meininki ja jaettu johta­mi­nen ovat osa yhtei­soh­jau­tu­vuutta. Työn imun tiede­tään vaikut­ta­van myön­tei­sesti sekä yksi­löön, orga­ni­saa­tioon että yhteis­kun­taan.  (Hakanen, Bakker, Turunen 2021). 

Työn tuunaa­mi­nen tarkoit­taa työn­te­ki­jän omasta halus­taan tekemiä muutok­sia oman työnsä teke­mi­sen tapoi­hin, työhön liit­ty­viin vuoro­vai­ku­tus­ti­lan­tei­siin sekä omaan suhtau­tu­mi­seensa työhön (Työter­veys­lai­tos 2022). Rohkai­se­malla esimer­kiksi erilais­ten inter­ven­tioi­den avulla työn­te­ki­jöitä tuunaa­maan omaa työtään, voidaan lisätä työhön sitou­tu­mista ja koke­musta työn merki­tyk­sel­li­syy­destä, samoin kuin vahvis­taa työn tulok­sel­li­suutta (Petrou, Bakker, den Heuvel 2017). 

Työelä­män ikäys­tä­väl­li­syys vahvis­taa työssä jaksamista

Pohjois-Karja­lan sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lu­jen kuntayh­tymä Siun sotessa henki­lös­tön osaa­mi­nen, osal­li­suus, yhteis­työ ja hyvin­vointi, sekä johta­mi­sen kehit­tä­mi­nen ovat kriit­ti­siä menes­tys­te­ki­jöitä (Pohjois-Karja­lan sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lu­jen kuntayh­tymä 2021b). Henki­lös­tön ikään­ty­mi­nen nähdään toisaalta arvok­kaana koke­mus­pank­kina, mutta samalla se tuo myös haas­teen työssä jaksa­mi­sen ja työvoi­man saata­vuu­den näkö­kul­masta. Ikäih­mis­ten palve­lui­den työn­te­ki­jöistä noin puolet oli vuonna 2020 yli 50-vuotiaita. Myös henki­lös­tön saata­vuus ja sijai­suuk­sien täyt­tä­mi­sen haas­teet on tunnis­tettu erityi­sesti koti­hoi­dossa. (Pohjois-Karja­lan sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lu­jen kuntayh­tymä 2021a, 9–11.) 

Siun Sote on yhteis­työ­kump­pa­nina Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun toteut­ta­massa ja Opetus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riön rahoit­ta­massa EAFS-hank­keessa (2020–2023). Hank­keen tavoit­teena on edistää työn­te­ki­jöi­den työssä jatka­mista ja työurien piden­tä­mistä työelä­män ikäys­tä­väl­li­syyttä vahvis­ta­malla. Hanke toteutti syksyllä 2021 kahdessa Siun soten koti­hoi­don yksi­kössä työyh­tei­sö­val­men­nus­pro­ses­sin, jonka tavoit­teena oli koti­hoi­don työyh­tei­sö­jen ikäys­tä­väl­li­syy­den kehit­tä­mi­nen sekä työhy­vin­voin­nin ja yhtei­soh­jau­tu­vuu­den vahvistaminen. 

Yhteis­ke­hit­tä­mistä valmen­nuk­sen kautta

Työn­te­ki­jä­läh­töi­nen, yhteis­ke­hit­tä­mi­seen pohjau­tuva valmen­nus­pro­sessi koostui neljästä kahden tunnin tapaa­mi­sesta neljän kuukau­den aikana. Valmen­nuk­seen osal­lis­tui yhteensä noin 45 koti­hoi­don työn­te­ki­jää neljässä eri ryhmässä.  Valmen­nuk­sen aluksi ryhmät pohti­vat näke­myk­si­ään ikäys­tä­väl­li­syy­den ilme­ne­mi­sestä työssä ja työyh­tei­sössä, sekä siitä millai­sia haas­teita ja mahdol­li­suuk­sia niihin liit­tyen koetaan. Oman työyh­tei­sön yhtei­sen kehit­tä­mi­sen suunnan kartoit­ta­mi­seksi osal­lis­tu­jat loivat vision koti­hoi­dosta tule­vai­suu­den työpaikkana. 

Keskus­te­lu­jen pohjana käytet­tiin ikäys­tä­väl­li­sen työnan­ta­jan toimin­ta­mal­lin (kuvio 1) pohjalta luomiamme teemoja työyh­tei­sön itse- ja yhtei­sö­oh­jau­tu­vuu­teen sovellettuna. 

Työyhteisön ikäystävällisyyden osa-alueet: Työn joustot, erilaiset vahvuudet ja osaaminen, työkyky ja terveys, oppia ikä kaikki, ikäystävällinen kulttuuri
Kuvio 1. Työyh­tei­sön ikäys­tä­väl­li­syy­den osa-alueet. (Mukail­len Centre for Ageing Better, 2018.) 

Konkreet­ti­sia kehittämiskohteita

Ryhmät valit­si­vat työnsä arjesta nous­seita, pieniin kokei­lui­hin sovel­tu­via kehit­tä­mis­koh­teita ja tekivät niihin ajal­li­sesti rajatun toteutussuunnitelman. 

Kehit­tä­mis­koh­teita nousi jokai­sesta ryhmästä runsaasti, ja niistä kokei­lui­hin vali­koi­tui vain pieni osa. Kokei­lu­jen kohteeksi nousi useam­massa ryhmässä muun muassa työn­te­ki­jöi­den keski­näi­sen palaut­teen lisää­mi­nen. Eräs ryhmistä päätti ratkaista asian toteut­ta­malla viikoit­tai­sen ”Kehu kaveria -päivän”.   Työssä tarvit­ta­vien tieto­tek­nis­ten taito­jen haltuun otta­mi­nen erilai­sin keinoin nousi myös useassa ryhmässä kehit­tä­mis­koh­teeksi. Ratkai­suja haet­tiin esimer­kiksi kokoa­malla yhteen paik­kaan kaik­kien työn­te­ki­jöi­den saata­ville tieto siitä, kuka osaa parhai­ten neuvoa mitäkin ohjel­maa tai sovel­lusta, tiedot eri ohjel­mista ja linkeistä sekä niihin liit­ty­vät lyhyet ohjeet tai lisä­tie­to­lin­kit. Myös yhteis­ten peli­sään­tö­jen päivit­tä­mi­sen tarve nousi esiin monessa ryhmässä. 

Yhtei­söl­li­syy­den suuri merki­tys, arvos­tus ja tarve näkyi siten, että kaikissa ryhmissä se nostet­tiin vahvaksi voima­va­raksi, jonka kehit­tä­mi­seen halut­tiin panos­taa eri tavoin. Eräässä ryhmässä esiin nousi työn­te­ki­jöi­den välisen tiedon­ku­lun haaste, kun useampi työn­te­kijä käy saman asiak­kaan luona. Kaivat­tiin tarkem­paa tietoa edel­li­sestä käyn­nistä, esimer­kiksi asiak­kaan akuutin voinnin tai tarpei­den osalta, ja tähän sovit­tiin yhtei­nen uusi käytäntö. Työyh­teisö lähti oma-aloit­tei­sesti hake­maan myös muita uusia ratkai­suja tähän tärkeäksi koke­maansa haas­tee­seen vielä valmen­nuk­sen jälkeenkin. 

Kokei­lusuun­ni­tel­mia työs­tet­tiin valmen­nuk­sen kolman­nella kokoon­tu­mis­ker­ralla ja niiden toteu­tuk­seen jäi aikaa noin 3 viikkoa. 

Viimei­sellä valmen­nus­ker­ralla ryhmät koos­ti­vat ajatuk­si­aan kokei­lu­jen tulok­sista ja arvioi­vat valmen­nus­pro­ses­sin aikana tapah­tu­neita muutok­sia työyh­tei­sön toimin­nassa ja työkult­tuu­rissa. Nämä kirjat­tiin keskus­te­lun aikana ylös valmen­ta­jien toimesta. 

Kokei­lusta pysy­väksi käytännöksi

Työyh­tei­sö­jen palaut­teista käy ilmi, että palaut­teen anta­mi­sen kokei­lusta tuli käytäntö. Kokei­luun osal­lis­tu­neet huoma­si­vat aiemman palaut­teen anta­mi­sen aras­te­lun sijaan, että hyvin annettu palaute ei polje persoo­naa, eikä mitätöi työtä. Palaut­teen, sekä posi­tii­vi­sen että raken­ta­van, saami­nen ja anta­mi­nen lisään­tyi­vät työyhteisössä. 

Palaut­teen kautta työn­te­kijä huoma­taan ja jokai­sen tärkeä rooli yhtei­sössä saa merki­tyk­sen. Työn­te­ki­jät kertoi­vat näke­vänsä nyt useam­min asioita, joista voi antaa palau­tetta. Samalla oman työn arvos­tus nousi, sillä huomio kiin­nit­tyi myös omaan teke­mi­seen. Hyvä synnyt­tää lisää hyvää. 

”Posi­tii­vi­nen palaute lisään­tyi kokei­lun myötä, tuli hyviä koke­muk­sia. Posi­tii­vi­sen palaut­teen jälkeen on helpompi antaa raken­ta­vaa palau­tetta, luot­ta­muk­sen ilma­piiri kasvoi.” 

Työstä saatu palaute on parhaim­mil­laan työn­te­ki­jöitä voimaan­nut­ta­vaa ja hyödyl­listä amma­til­li­selle kehit­ty­mi­selle ja työhy­vin­voin­nille. Sekä hyvä, että raken­tava palaute vievät eteen­päin. Palaut­teen anta­mi­seen ei tarvita erityi­siä tilan­teita, vaan sopiva hetki voi olla arjen työn lomassa, vaikka huik­kaus työto­ve­rille tavatessa. 

Pienistä muutok­sista intoa jatkokehittämiseen

Hoita­jat kohtaa­vat koti­hoi­to­työs­sään ajan­hal­lin­nan haas­teita. Näihin haas­tei­siin heidän on mahdol­lista tarttua oman työn ja toimin­ta­ta­po­jen tarkas­te­lulla. Työteh­tä­vien prio­ri­sointi ja työn­jär­jes­te­lyt ovat kuiten­kin koko työyh­tei­sön asioita, monesti myös työn­joh­dol­li­sia asioita. 

Valmen­nuk­sissa hoita­jat huoma­si­vat pohti­neensa saman­lai­sia ajatuk­sia siitä, mitkä asiat voisi­vat olla toisin. Itseoh­jau­tu­vuutta ja selkeitä peli­sään­töjä arvos­te­taan. Hoita­jat tunnis­ti­vat tehtä­viä, joita voivat prio­ri­soida arjen aikahaasteissa. 

Esimie­hen läsnä­olo valmen­nus­työ­pa­joissa kuun­te­li­jan roolissa nähtiin hyvänä niissä yksi­köissä, joissa tämä oli mahdol­lista. Työn­te­ki­jät kokivat hyvänä, että esimies on tietoi­nen asioista, jotka heidän näke­myk­sensä mukaan kaipaa­vat huomiota tai muutosta. 

Kehit­tä­mi­sen myötä työn­te­ki­jät huoma­si­vat kohtia, joissa heillä on mahdol­lista vaikut­taa enemmän omaan työpäi­vään ja selkeyt­tää sitä asia­kas­työn samalla parantuessa. 

Koke­muk­set valmen­nuk­sen aikana tehdyistä kokei­luista ja niiden tulok­sena synty­neistä pienistä muutok­sista työssä ja siihen liit­ty­vissä vuoro­vai­ku­tus­ti­lan­teissa (työn tuunaa­mi­sesta) näytti luovan luot­ta­musta ja intoa kehit­tää omaa työtä myös jatkossa. 

”Valmen­nus näytti miten työasiat voi tehdä toisella tavalla ja herätti ajat­te­lua. Huomat­tiin mitä voi tehdä toisin ja helpot­taa omaa työtä.”

Hyvänä asiana pidet­tiin, että valmen­nus kosketti koko työyh­tei­söä, eikä siihen osal­lis­tu­nut vain pieni joukko, joka yrittää edistää kehi­tet­tä­viä asioita eteenpäin. 

Yhtei­nen köysi, josta vetää, löytyi

Palaut­teissa tuli myös kehit­tä­mi­si­deoita valmen­ta­jille. Valmen­nus koet­tiin hyväksi ja työyh­tei­sön toimin­taa tuke­vaksi.  Osa kuiten­kin olisi toivo­nut proses­siin käytet­tyä ajan­jak­soa pidem­mäksi, jotta uusien työkäy­tän­tö­jen juur­tu­mi­seen olisi ollut enemmän aikaa. 

Osal­lis­tu­jat tote­si­vat, että ajatuk­set ovat päivit­ty­neet ja he ovat saaneet lisää tietoja ja mene­tel­miä. Osa koki, että valmen­nus olisi voinut jatkua vielä esimer­kiksi työnohjauksellisena. 

Ikäys­tä­väl­li­syy­den termi puhu­tutti osal­lis­tu­jia. Ehdo­tuk­sena oli puhua ihan vain ystävällisyydestä. 

  • Itses­tään selvinä pidetyt asiat eivät ole itses­tään selviä. 
  • Hyvä tiedon­kulku on tärkeää. 
  • Hiljai­sen tiedon jaka­mi­nen on arvostettavaa. 
  • Yhtei­nen köysi, josta vetää, löytyi. 
  • Rohkeus asioi­den esille tuomi­seen kasvoi. 
  • Oli tärkeää päästä kehit­tä­mään oman työn kannalta merki­tyk­sel­li­siä asioita, joihin jokai­nen voi itse vaikuttaa. 
  • Asioista on puhuttu ääneen, ei vain oletettu. 
  • Hyvin annettu palaute ei polje persoo­naa eikä mitätöi kenen­kään työtä. 
  • Ikäys­tä­väl­li­syys on kaik­kien juttu, jokai­nen vaikut­taa koko työyh­tei­sön hyvinvointiin. 
  • Puhut­tai­siinko työelä­män ystä­väl­li­syy­destä ja unoh­de­taan ikä? 
  • Erilai­suus on vahvuutta ja toisen työtä arvos­te­taan, me-hengen kasvat­ta­mi­seen herätty. 
  • Asioi­den jaka­mi­nen ja puheeksi otta­mi­nen lisään­tyi, kuten myös avoi­mempi ja luot­ta­muk­sel­li­sempi ilmapiiri. 

Ryhmät tiivis­ti­vät kehit­tä­mis­pro­ses­sin tulok­set ja koke­muk­set muuta­maksi vies­tiksi, jotka osoi­tet­tiin koti­hoi­don kollegoille.

EAFS-hank­keen työpa­ketti 3. tavoit­teena on kehit­tää työelä­män ikäys­tä­väl­li­syyttä. Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun toteut­ta­man hank­keen kehit­tä­mis­kump­pa­nina toimii Siun sote. 


Kirjoit­ta­jat:

Päivi Frans­sila, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu 

Eini Hyppö­nen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu 


Lähteet:

Centre for Ageing Better. 2018. Beco­ming an age-friendly emplo­yer. https://ageing-better.org.uk/sites/default/files/2018-09/Becoming-age-friendly-employer.pdf 14.2.2022. 

Hakanen, J., Bakker, A. B., Turunen, J. 2021. The rela­tive impor­tance of various job resources for work enga­ge­ment: A concur­rent and follow-up domi­nance analy­sis.  BRQ Busi­ness Research Quar­terly, April 29, 2021. https://doi.org/10.1177/23409444211012419

Petrou, P., Bakker, A. B., den Heuvel, M. 2017. Weekly job craf­ting and leisure craf­ting: Implica­tions for meaning-making and work enga­ge­ment. Journal of Occu­pa­tio­nal and Orga­niza­tio­nal Psyc­ho­logy, 90, 129–152. 

Pohjois-Karja­lan sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lu­jen kuntayh­tymä, 2021a. Siun sote. Henki­lös­tö­ti­lin­pää­tös 2020. 

Pohjois-Karja­lan sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lu­jen kuntayh­tymä. 2021b. Siun soten stra­te­gia 2021-2025. 

Työter­veys­lai­tos. Työn tuunaa­mi­nen. https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/tyon-imu/tyon-tuunaaminen 14.2.2022. 

Artik­ke­li­kuva: Free Stock photos by Vecteezy