Categories
Pulssi Kestävää hyvinvointia

Kotihoidon työnte­kijät omaa työtään tuunaa­massa – ikäys­tä­väl­lisyys on kaikkien juttu

Työn imua vahvis­tavat tutki­tusti työn kehit­tävyys ja monipuo­lisuus, työn tulosten näkeminen sekä yhtei­sö­oh­jautuva tiimi. Työssä tulisi olla sopivasti haasteel­li­suutta ja mahdol­li­suuksia oppia uusia asioita. Toisilta saadun palautteen lisäksi on tunnis­tettava oman työn merkitys ja jälki myös muille kuin itselle. Yhdessä tekemisen meininki ja jaettu johta­minen ovat osa yhtei­soh­jau­tu­vuutta. Työn imun tiedetään vaikut­tavan myöntei­sesti sekä yksilöön, organi­saa­tioon että yhteis­kuntaan.  (Hakanen, Bakker, Turunen 2021). 

Työn tuunaa­minen tarkoittaa työnte­kijän omasta halustaan tekemiä muutoksia oman työnsä tekemisen tapoihin, työhön liittyviin vuoro­vai­ku­tus­ti­lan­teisiin sekä omaan suhtau­tu­mi­seensa työhön (Työter­veys­laitos 2022). Rohkai­se­malla esimer­kiksi erilaisten inter­ven­tioiden avulla työnte­ki­jöitä tuunaamaan omaa työtään, voidaan lisätä työhön sitou­tu­mista ja kokemusta työn merki­tyk­sel­li­syy­destä, samoin kuin vahvistaa työn tulok­sel­li­suutta (Petrou, Bakker, den Heuvel 2017). 

Työelämän ikäys­tä­väl­lisyys vahvistaa työssä jaksamista

Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveys­pal­ve­lujen kuntayhtymä Siun sotessa henki­löstön osaaminen, osallisuus, yhteistyö ja hyvin­vointi, sekä johta­misen kehit­tä­minen ovat kriit­tisiä menes­tys­te­ki­jöitä (Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveys­pal­ve­lujen kuntayhtymä 2021b). Henki­löstön ikään­ty­minen nähdään toisaalta arvok­kaana kokemus­pankkina, mutta samalla se tuo myös haasteen työssä jaksa­misen ja työvoiman saata­vuuden näkökul­masta. Ikäih­misten palve­luiden työnte­ki­jöistä noin puolet oli vuonna 2020 yli 50-vuotiaita. Myös henki­löstön saatavuus ja sijai­suuksien täyttä­misen haasteet on tunnis­tettu erityi­sesti kotihoi­dossa. (Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveys­pal­ve­lujen kuntayhtymä 2021a, 9–11.) 

Siun Sote on yhteis­työ­kump­panina Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulun toteut­ta­massa ja Opetus- ja kulttuu­ri­mi­nis­teriön rahoit­ta­massa EAFS-hankkeessa (2020–2023). Hankkeen tavoit­teena on edistää työnte­ki­jöiden työssä jatka­mista ja työurien piden­tä­mistä työelämän ikäys­tä­väl­li­syyttä vahvis­ta­malla. Hanke toteutti syksyllä 2021 kahdessa Siun soten kotihoidon yksikössä työyh­tei­sö­val­men­nus­pro­sessin, jonka tavoit­teena oli kotihoidon työyh­tei­söjen ikäys­tä­väl­li­syyden kehit­tä­minen sekä työhy­vin­voinnin ja yhtei­soh­jau­tu­vuuden vahvistaminen. 

Yhteis­ke­hit­tä­mistä valmen­nuksen kautta

Työnte­ki­jä­läh­töinen, yhteis­ke­hit­tä­miseen pohjautuva valmen­nus­pro­sessi koostui neljästä kahden tunnin tapaa­mi­sesta neljän kuukauden aikana. Valmen­nukseen osallistui yhteensä noin 45 kotihoidon työnte­kijää neljässä eri ryhmässä.  Valmen­nuksen aluksi ryhmät pohtivat näkemyk­siään ikäys­tä­väl­li­syyden ilmene­mi­sestä työssä ja työyh­tei­sössä, sekä siitä millaisia haasteita ja mahdol­li­suuksia niihin liittyen koetaan. Oman työyh­teisön yhteisen kehit­tä­misen suunnan kartoit­ta­mi­seksi osallis­tujat loivat vision kotihoi­dosta tulevai­suuden työpaikkana. 

Keskus­te­lujen pohjana käytettiin ikäys­tä­väl­lisen työnan­tajan toimin­ta­mallin (kuvio 1) pohjalta luomiamme teemoja työyh­teisön itse- ja yhtei­sö­oh­jau­tu­vuuteen sovellettuna. 

Työyhteisön ikäystävällisyyden osa-alueet: Työn joustot, erilaiset vahvuudet ja osaaminen, työkyky ja terveys, oppia ikä kaikki, ikäystävällinen kulttuuri
Kuvio 1. Työyh­teisön ikäys­tä­väl­li­syyden osa-alueet. (Mukaillen Centre for Ageing Better, 2018.) 

Konkreet­tisia kehittämiskohteita

Ryhmät valit­sivat työnsä arjesta nousseita, pieniin kokei­luihin sovel­tuvia kehit­tä­mis­koh­teita ja tekivät niihin ajalli­sesti rajatun toteutussuunnitelman. 

Kehit­tä­mis­koh­teita nousi jokai­sesta ryhmästä runsaasti, ja niistä kokei­luihin valikoitui vain pieni osa. Kokei­lujen kohteeksi nousi useam­massa ryhmässä muun muassa työnte­ki­jöiden keski­näisen palautteen lisää­minen. Eräs ryhmistä päätti ratkaista asian toteut­ta­malla viikoit­taisen ”Kehu kaveria -päivän”.   Työssä tarvit­tavien tieto­tek­nisten taitojen haltuun ottaminen erilaisin keinoin nousi myös useassa ryhmässä kehit­tä­mis­koh­teeksi. Ratkaisuja haettiin esimer­kiksi kokoa­malla yhteen paikkaan kaikkien työnte­ki­jöiden saata­ville tieto siitä, kuka osaa parhaiten neuvoa mitäkin ohjelmaa tai sovel­lusta, tiedot eri ohjel­mista ja linkeistä sekä niihin liittyvät lyhyet ohjeet tai lisätie­to­linkit. Myös yhteisten pelisään­töjen päivit­tä­misen tarve nousi esiin monessa ryhmässä. 

Yhtei­söl­li­syyden suuri merkitys, arvostus ja tarve näkyi siten, että kaikissa ryhmissä se nostettiin vahvaksi voima­va­raksi, jonka kehit­tä­miseen haluttiin panostaa eri tavoin. Eräässä ryhmässä esiin nousi työnte­ki­jöiden välisen tiedon­kulun haaste, kun useampi työntekijä käy saman asiakkaan luona. Kaivattiin tarkempaa tietoa edelli­sestä käynnistä, esimer­kiksi asiakkaan akuutin voinnin tai tarpeiden osalta, ja tähän sovittiin yhteinen uusi käytäntö. Työyh­teisö lähti oma-aloit­tei­sesti hakemaan myös muita uusia ratkaisuja tähän tärkeäksi kokemaansa haasteeseen vielä valmen­nuksen jälkeenkin. 

Kokei­lusuun­ni­telmia työstettiin valmen­nuksen kolman­nella kokoon­tu­mis­ker­ralla ja niiden toteu­tukseen jäi aikaa noin 3 viikkoa. 

Viimei­sellä valmen­nus­ker­ralla ryhmät koostivat ajatuk­siaan kokei­lujen tulok­sista ja arvioivat valmen­nus­pro­sessin aikana tapah­tu­neita muutoksia työyh­teisön toimin­nassa ja työkult­tuu­rissa. Nämä kirjattiin keskus­telun aikana ylös valmen­tajien toimesta. 

Kokei­lusta pysyväksi käytännöksi

Työyh­tei­söjen palaut­teista käy ilmi, että palautteen antamisen kokei­lusta tuli käytäntö. Kokeiluun osallis­tuneet huoma­sivat aiemman palautteen antamisen arastelun sijaan, että hyvin annettu palaute ei polje persoonaa, eikä mitätöi työtä. Palautteen, sekä positii­visen että raken­tavan, saaminen ja antaminen lisään­tyivät työyhteisössä. 

Palautteen kautta työntekijä huomataan ja jokaisen tärkeä rooli yhtei­sössä saa merki­tyksen. Työnte­kijät kertoivat näkevänsä nyt useammin asioita, joista voi antaa palau­tetta. Samalla oman työn arvostus nousi, sillä huomio kiinnittyi myös omaan tekemiseen. Hyvä synnyttää lisää hyvää. 

”Positii­vinen palaute lisääntyi kokeilun myötä, tuli hyviä kokemuksia. Positii­visen palautteen jälkeen on helpompi antaa raken­tavaa palau­tetta, luotta­muksen ilmapiiri kasvoi.” 

Työstä saatu palaute on parhaim­millaan työnte­ki­jöitä voimaan­nut­tavaa ja hyödyl­listä ammatil­li­selle kehit­ty­mi­selle ja työhy­vin­voin­nille. Sekä hyvä, että rakentava palaute vievät eteenpäin. Palautteen antamiseen ei tarvita erityisiä tilan­teita, vaan sopiva hetki voi olla arjen työn lomassa, vaikka huikkaus työto­ve­rille tavatessa. 

Pienistä muutok­sista intoa jatkokehittämiseen

Hoitajat kohtaavat kotihoi­to­työssään ajanhal­linnan haasteita. Näihin haasteisiin heidän on mahdol­lista tarttua oman työn ja toimin­ta­ta­pojen tarkas­te­lulla. Työteh­tävien priori­sointi ja työnjär­jes­telyt ovat kuitenkin koko työyh­teisön asioita, monesti myös työnjoh­dol­lisia asioita. 

Valmen­nuk­sissa hoitajat huoma­sivat pohti­neensa saman­laisia ajatuksia siitä, mitkä asiat voisivat olla toisin. Itseoh­jau­tu­vuutta ja selkeitä pelisääntöjä arvos­tetaan. Hoitajat tunnis­tivat tehtäviä, joita voivat priori­soida arjen aikahaasteissa. 

Esimiehen läsnäolo valmen­nus­työ­pa­joissa kuunte­lijan roolissa nähtiin hyvänä niissä yksiköissä, joissa tämä oli mahdol­lista. Työnte­kijät kokivat hyvänä, että esimies on tietoinen asioista, jotka heidän näkemyk­sensä mukaan kaipaavat huomiota tai muutosta. 

Kehit­tä­misen myötä työnte­kijät huoma­sivat kohtia, joissa heillä on mahdol­lista vaikuttaa enemmän omaan työpäivään ja selkeyttää sitä asiakastyön samalla parantuessa. 

Kokemukset valmen­nuksen aikana tehdyistä kokei­luista ja niiden tuloksena synty­neistä pienistä muutok­sista työssä ja siihen liitty­vissä vuoro­vai­ku­tus­ti­lan­teissa (työn tuunaa­mi­sesta) näytti luovan luotta­musta ja intoa kehittää omaa työtä myös jatkossa. 

”Valmennus näytti miten työasiat voi tehdä toisella tavalla ja herätti ajattelua. Huomattiin mitä voi tehdä toisin ja helpottaa omaa työtä.”

Hyvänä asiana pidettiin, että valmennus kosketti koko työyh­teisöä, eikä siihen osallis­tunut vain pieni joukko, joka yrittää edistää kehitet­täviä asioita eteenpäin. 

Yhteinen köysi, josta vetää, löytyi

Palaut­teissa tuli myös kehit­tä­mi­si­deoita valmen­ta­jille. Valmennus koettiin hyväksi ja työyh­teisön toimintaa tukevaksi.  Osa kuitenkin olisi toivonut prosessiin käytettyä ajanjaksoa pidem­mäksi, jotta uusien työkäy­tän­töjen juurtu­miseen olisi ollut enemmän aikaa. 

Osallis­tujat totesivat, että ajatukset ovat päivit­tyneet ja he ovat saaneet lisää tietoja ja menetelmiä. Osa koki, että valmennus olisi voinut jatkua vielä esimer­kiksi työnohjauksellisena. 

Ikäys­tä­väl­li­syyden termi puhututti osallis­tujia. Ehdotuksena oli puhua ihan vain ystävällisyydestä. 

  • Itsestään selvinä pidetyt asiat eivät ole itsestään selviä. 
  • Hyvä tiedon­kulku on tärkeää. 
  • Hiljaisen tiedon jakaminen on arvostettavaa. 
  • Yhteinen köysi, josta vetää, löytyi. 
  • Rohkeus asioiden esille tuomiseen kasvoi. 
  • Oli tärkeää päästä kehit­tämään oman työn kannalta merki­tyk­sel­lisiä asioita, joihin jokainen voi itse vaikuttaa. 
  • Asioista on puhuttu ääneen, ei vain oletettu. 
  • Hyvin annettu palaute ei polje persoonaa eikä mitätöi kenenkään työtä. 
  • Ikäys­tä­väl­lisyys on kaikkien juttu, jokainen vaikuttaa koko työyh­teisön hyvinvointiin. 
  • Puhut­tai­siinko työelämän ystäväl­li­syy­destä ja unohdetaan ikä? 
  • Erilaisuus on vahvuutta ja toisen työtä arvos­tetaan, me-hengen kasvat­ta­miseen herätty. 
  • Asioiden jakaminen ja puheeksi ottaminen lisääntyi, kuten myös avoimempi ja luotta­muk­sel­li­sempi ilmapiiri. 

Ryhmät tiivis­tivät kehit­tä­mis­pro­sessin tulokset ja kokemukset muuta­maksi viestiksi, jotka osoitettiin kotihoidon kollegoille.

EAFS-hankkeen työpa­ketti 3. tavoit­teena on kehittää työelämän ikäys­tä­väl­li­syyttä. Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulun toteut­taman hankkeen kehit­tä­mis­kump­panina toimii Siun sote. 


Kirjoit­tajat:

Päivi Franssila, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu 

Eini Hyppönen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu 


Lähteet:

Centre for Ageing Better. 2018. Becoming an age-friendly employer. https://ageing-better.org.uk/sites/default/files/2018-09/Becoming-age-friendly-employer.pdf 14.2.2022. 

Hakanen, J., Bakker, A. B., Turunen, J. 2021. The relative impor­tance of various job resources for work engagement: A concurrent and follow-up dominance analysis.  BRQ Business Research Quarterly, April 29, 2021. https://doi.org/10.1177/23409444211012419

Petrou, P., Bakker, A. B., den Heuvel, M. 2017. Weekly job crafting and leisure crafting: Implica­tions for meaning-making and work engagement. Journal of Occupa­tional and Organiza­tional Psychology, 90, 129–152. 

Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveys­pal­ve­lujen kuntayhtymä, 2021a. Siun sote. Henki­lös­tö­ti­lin­päätös 2020. 

Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveys­pal­ve­lujen kuntayhtymä. 2021b. Siun soten strategia 2021-2025. 

Työter­veys­laitos. Työn tuunaa­minen. https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/tyon-imu/tyon-tuunaaminen 14.2.2022. 

Artik­ke­likuva: Free Stock photos by Vecteezy