Lähikuva kuusenrungosta, jossa valkoisia numeroita. Taustalla lisää puita rehevässä metsässä.

Marte­los­koo­pit ja virtu­aa­li­nen puuva­linta metsän­kä­sit­te­ly­pää­tös­ten tukena

Metsä­ta­lou­den toimin­taym­pä­ristö muuttuu, ja metsien käsit­te­ly­pää­tös­ten tueksi tarvi­taan moni­puo­lista tietoa. Ilmas­ton­muu­tos ja hiilen sidonta aiheut­ta­vat paljon keskus­te­lua, ja metsien moni­muo­toi­suu­den turvaa­mi­nen sekä jatkuva kasva­tus nouse­vat esiin metsien käyttöä koske­vassa keskus­te­lussa. Metsän­kä­sit­te­lyssä pois­tet­ta­vien puiden valinta ja valin­nan vaiku­tuk­set jäävälle puus­tolle ovat avai­na­se­massa. Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun, Euroo­pan metsäins­ti­tuu­tin ja Suomen metsä­kes­kuk­sen toteut­ta­massa Inte­grate-hank­keessa kehi­te­tään marte­los­koop­pei­hin ja virtu­aa­li­seen puuva­lin­taan perus­tu­vaa oppi­mi­sym­pä­ris­töä, jolla voi konkreet­ti­sesti havain­noida metsän­kä­sit­te­lyn vaikutuksia. 

Mikä ihmeen marteloskooppi? 

Euroo­passa toimii Inte­grate-verkosto, jonka myötä on perus­tettu jo noin 200 marte­los­koop­pia (eng. marte­loscope), pääasiassa Keski-Euroo­pan maihin. Inte­grate-verkos­ton tavoit­teena on lisätä tietoa ja ymmär­rystä, miten moni­muo­toi­suus voidaan ottaa huomioon metsien käsit­te­lyn yhtey­dessä. Marte­los­koo­pit on alun perin kehi­tetty Rans­kassa, joten nimikin on johdettu ranskan kielen sanasta ”marte­lage”, joka tarkoit­taa puuvalintaa. 

Mäntypuita kuivalla kankaalla. Männyissä on valkoisia numeroita.
Kuva 1. Pärnä­vaa­ran marte­los­kooppi kuivah­kon kankaan männikössä.

Marte­los­kooppi on Suomessa uusi käsite, mutta käytän­nössä se on metsään perus­tettu, useim­mi­ten 1 ha suurui­nen pysyvä puukart­ta­koeala. Marte­los­kooppi on suora­kai­teen muotoi­nen maas­toon merkitty alue, jossa puut on nume­roitu ja kaik­kien puiden sijainti on paikan­nettu. Puista on mitattu tärkeim­mät tunnuk­set, kuten paksuus ja korkeus, joiden avulla on laskettu puiden tila­vuu­det sekä tukki- ja kuitu­puun määrät. Lisäksi puista on tunnis­tettu piene­li­nym­pä­ris­töjä, joilla on merki­tystä metsän moni­muo­toi­suu­delle. Piene­li­nym­pä­ris­töt määri­tel­lään erityi­sen käsi­kir­jan mukai­sella luokit­te­lulla, jossa piene­li­nym­pä­ris­töille anne­taan tietty piste­määrä niiden arvon tai tärkey­den perusteella. 

Joen­suun seudulle on perus­tettu Suomen ensim­mäi­set julkais­tut marte­los­koo­pit, joiden tiedot on tallen­nettu EFI:n yllä­pi­tä­mään tieto­kan­taan. Kaksi marte­los­koop­pia on jo valmiina ja kolmas mita­taan maas­to­kau­den 2022 kuluessa. Marte­los­koo­pit edus­ta­vat Pohjois-Karja­lan metsien tyypil­li­siä kasvu­paik­koja ja puula­jeja. Ne sijait­se­vat Pärnä­vaa­ralla (kuva 1) ja Repo­kal­lion (kuva 2) alueilla Joen­suun kaupun­gin omis­ta­missa metsissä. Pärnä­vaa­ran marte­los­kooppi on kasvu­pai­kal­taan kuivah­koa kangasta, puusto on vart­tu­nutta kasva­tus­met­sää koos­tuen lähes yksi­no­maan männystä. Repo­kal­lion marte­los­kooppi on järeä­puus­toi­nen lehto­mai­sen kankaan kuusikko täyden­net­tynä koivulla ja pienellä osuu­della muita lehti­puita. Kook­kaita mäntyjä kasvaa paikoitellen. 

Lähikuva kuusenrungosta, jossa valkoisia numeroita. Taustalla lisää puita rehevässä metsässä.
Kuva 2. Repo­kal­lion marte­los­kooppi lehto­mai­sen kankaan kuusi­val­tai­sessa metsässä.

Virtu­aa­lista puuva­lin­taa mobiilisovelluksella 

Virtu­aa­lista puuva­lin­taa ja metsän­kä­sit­te­lyn vaiku­tus­ten arvioin­tia varten on kehi­tetty erityi­nen I+ Trainer -mobii­li­so­vel­lus, joka toimii Android-käyt­tö­jär­jes­tel­mällä varus­te­tuissa lait­teissa (kuva 3). Sovel­luk­seen lada­taan tieto­kan­nasta halutun marte­los­koo­pin tiedot ja vali­taan sopiva harjoi­tus. Sovel­lus näyttää marte­los­koo­pin puut kartalla, josta niitä voidaan kosket­ta­malla valita. Puut esite­tään ympy­röinä, joiden numero vastaa puuhun merkit­tyä numeroa; väri kertoo puula­jin ja koko puun paksuu­den. Käyt­täjä voi ensin tarkas­tella ja arvioida puun ominai­suuk­sia, joiden perus­teella tekee mahdol­li­sen valin­nan. Useim­mi­ten vali­taan metsän­kä­sit­te­lyn yhtey­dessä pois­tet­ta­via puita, mutta voidaan valita myös sääs­tö­puita tai molem­pia. Jäävään puus­toon kuulu­vat auto­maat­ti­sesti puut, joita ei valita. Sovel­lus laskee puista mita­tuista tiedoista puujou­kon tila­vuu­den, rahal­li­sen arvon ja moni­muo­toi­suus­pis­teet pois­tet­ta­valle, jäävälle ja sääs­tö­puus­tolle erik­seen. Lisäksi sovel­lus laskee jäävän puuston kehi­ty­sen­nus­teen 20 vuoden kulut­tua. Myöhem­min sovel­luk­seen lisä­tään vielä hiili­las­kenta metsän hiili­ta­seen havainnollistamiseksi. 

Kuvakaappaus I+ Trainer –sovelluksesta. Tummaa taustaa vasten valkoista tekstiä sekä piirros, jossa erikokoisia violetteja ja oransseja ympyröitä.
Kuva 3. I+ Trainer -sovel­luk­sen tuot­ta­maa tietoa käyt­tä­jän määrit­te­le­mästä puuvalinnasta.

Käyt­täjä saa sovel­luk­sesta välit­tö­män palaut­teen puuva­lin­nan vaiku­tuk­sista sekä pois­tet­ta­valle että jäävälle puus­tolle, mikä havain­nol­lis­taa erilais­ten käsit­te­ly­ta­po­jen seurauk­sia. Puuva­lin­taa on helppo muuttaa kartalta, ja muutok­set näkyvät välit­tö­mästi laske­tuissa tulok­sissa. Sovel­lusta voidaan käyttää hyvin monen­lai­sissa oppi­mis­ti­lan­teissa. Voidaan harjoi­tella yksit­täi­sen puun ominai­suuk­sien arvioin­tia tai mittaa­mista, suun­ni­tella erilai­sia harven­nus­hak­kuita, tarkas­tella jatku­van kasva­tuk­sen poimin­ta­hak­kuita tai tunnis­taa moni­muo­toi­suu­den kannalta tärkeim­piä sääs­tö­puita. Kuvassa 4 on järeä haapa, jossa voi olla usei­ta­kin moni­muo­toi­suu­den kannalta tärkeitä piene­li­nym­pä­ris­töjä, kuten tikan­ko­loja ja kääpiä. 

Haapa vehreässä metsässä.
Kuva 4. Moni­muo­toi­suu­den kannalta tärkeä järeä haapa, jossa mm. tikankoloja. 

Marte­los­koop­pien avulla keskus­te­lua ja oppi­mista metsänkäsittelystä 

Hank­keen varsi­nai­sena kohde­ryh­mänä ovat metsä­no­mis­ta­jat, joille on järjes­tetty koulu­tus­pi­lot­teja kevään 2022 aikana. Marte­los­koo­pit sovel­tu­vat erin­omai­sesti myös metsä­ope­tuk­seen ja metsä­am­mat­ti­lais­ten osaa­mi­sen täyden­tä­mi­seen. Karelia-amk:n metsä­opet­ta­jille onkin järjes­tetty tutus­tu­mi­nen marte­los­koop­pien hyödyn­tä­mis­mah­dol­li­suuk­siin opetuksessa. 

Marte­los­koop­pien aineis­tot ovat vapaasti ladat­ta­van I+ Trainer -mobii­li­so­vel­luk­sen avulla jokai­sen kiin­nos­tu­neen saata­villa. Sovel­luk­sen avulla marte­los­koop­pei­hin voi tutus­tua myös itse­näi­sesti, mutta parhai­ten ne palve­le­vat ryhmässä keskus­te­lun avaa­jina ja uusien ajatus­ten lähteinä. Martes­los­koo­peilla metsistä kiin­nos­tu­neet kansa­lai­set, metsä­no­mis­ta­jat, metsä­am­mat­ti­lai­set, tutki­jat, opet­ta­jat ja metsä­opis­ke­li­jat voivat keskus­tella ja arvioida, millai­nen puuva­linta sopii parhai­ten kuhun­kin metsik­köön ja metsälle asetet­tui­hin tavoitteisiin. 

Lisää tietoa marte­los­koo­peista ja I+ Trainer -mobii­li­so­vel­luk­sesta on saata­vissa Inte­grate-verkos­ton sivuilta https://integratenetwork.org.  


Kirjoit­taja ja valo­ku­vaaja 

Ari Talk­kari, yliopet­taja, Karelia-ammattikorkeakoulu