Categories
Artikkelit Pulssi Kestävää hyvinvointia

Pielisen Karjalan Tulevai­suus­foo­ru­missa pureu­duttiin yritysten vastuullisuuteen

Pielisen Karjalan Tulevai­suus­foorumi on PIKES Oy:n vuodesta 2008 lähtien järjestämä tapahtuma, jossa käsitellään ajankoh­taisia, alueen elinkei­noe­lämän kehitystä suuntaavia teemoja. Tämän vuoden Tulevai­suus­foorumi järjes­tettiin 6.10.2022 Nurmes-talossa. Tilai­suuden teemana oli vastuul­lisuus ja kestä­vämpi tulevaisuus. Karelian Kommu­ni­koiva Energia –hankkeen tiimi osallistui tapah­tumaan, ja esittelee tässä artik­ke­lissa sen antia.

Globaali energia­murros – fossii­li­sesta talou­desta kohti biotaloutta

Tulevai­suus­foo­rumin ensim­mäinen puhuja oli tulevai­suu­den­tutkija Markku Wilenius, joka piti herät­te­levän esityksen energia­mur­roksen tämän­het­ki­sistä ajureista ja syistä. Ihmis­kunta on edelleen erittäin riippu­vainen fossii­li­sesta energiasta ja kaikki toimin­tamme sekä talous­kas­vumme perustuu halvan fossii­lisen energian varaan. 

Professori Markku Wileniusta voidaan pitää kauas­kat­seisena puhujana aiheesta, koska hän julkaisi väitös­kir­jansa ilmas­ton­muu­tok­sesta jo vuonna 1997, jolloin ilmas­ton­muutos aiheena ei ollut vielä pinnalla.  Wileniuksen näkemys energia­mur­rok­sesta kumpuaa hänen tutki­muk­sestaan yhteis­kunnan kehityksen pitkistä sykleistä. Sen mukaan olemme nyt siirty­mässä viiden­nestä kuudenteen aaltoon, jossa taloutta, tekno­logiaa mutta myös kulttuuria ohjaa ennen kaikkea pyrkimys käyttää resurs­se­jamme nykyistä huomat­ta­vasti tehok­kaammin. Tämä luo paitsi mahdol­li­suuksia, myös monen­laisia haasteita ja riskejä eri toimi­joille. Kyseessä ei ole pelkkä energian ja tekno­logian murros, vaan syväl­li­sesti yhteis­kuntaa ja ihmisiä ravis­televa suunnan­muutos. Kehityksen taso miltei kaikilla aloilla on ollut ekspo­nen­ti­aa­lista ja jatkunut viimeiset 70 vuotta ihmis­kunnan histo­riassa. Ihmis­kunta on siirty­mässä fossii­li­sesta talou­desta kohti biota­louden aikakautta sekä aikakautta, jossa tekno­logia vaikuttaa yhä enemmän ympäris­töömme. Biotalous on histo­rial­li­sesti runsaan öljyn aikakautta seuraava talousmuoto.

Mies lavalla, taustalla valkokangas jossa otsikko " Globaali energiamurros ja mitä meidän pitäisi tehdä sen suhteen"
Markku Wileniuksen mukaan nyt tarvitaan ihmisten arvoja tukevia älykkäitä ratkaisuja, jotka lisäävät ympäristön elinvoimaa eivätkä tuhoa sitä.

Wileniuksen mukaan nyt on oikea hetki laajalle energia­mur­rok­selle kolmes­takin syystä. Ensim­mäinen on uusien energia­tek­no­lo­gioiden hintojen lasku samalla kun niiden kapasi­teetti kasvaa. Tekno­lo­ginen murros vaikuttaa myös energia­mur­rokseen, koska ne ovat yhtäai­kaisia. Toinen merkittävä ajuri on ilmas­ton­muu­toksen kiihty­minen ja ilmas­to­muu­tosten ilmiöiden saman­ai­kaisuus eri puolilla maailmaa. Kolmas tekijä on maail­man­laa­juinen pandemia sekä Venäjän aiheuttama energia­kriisi ja sen vaiku­tuksen erityi­sesti Euroopan energia­jär­jes­telmiin. Käytän­nössä ollaan tilan­teessa, missä kaikki keskeiset ongelmat ovat tulleet pisteeseen, jossa ei ole enää olemassa mitään järjes­telmää, jolle ne voisi delegoida. Tästä syntyy erään­lainen ulkoisen murroksen muuttu­minen sisäi­seksi, joka ajaa kaikki ihmiset tosiasioiden eteen: nykyi­sellä tavalla ei voida enää toimia.

Ilmas­ton­muutos on vain yksi osa laajempaa ilmiötä. Käynnissä oleva murros on perus­ta­van­laa­tuinen muutos, joka pakottaa ihmis­kunnan siirtymään vähäe­ner­giseen ja niukka­ma­te­ri­aa­liseen talous- ja yhteis­kun­ta­jär­jes­telmään. Suurimmat muutos­paineet kohdis­tuvat erityi­sesti yhteis­kuntien perus­ra­ken­teisiin, kuten infra­struk­tuu­reihin ja liiken­teeseen. Biota­louden aikakausi tarkoittaa niukkae­ner­gi­sempää elämän­tapaa, joka edellyttää lainsää­dännön lisäksi myös uutta tekno­logiaa ja palveluja. Tämä asettaa suuria paineita koko innovaatiojärjestelmälle. 

Wilenius perään­kuu­lut­taakin, että tarvit­semme tässä ajassa paljon visio­nää­ri­syyttä ja asioita tulisi johtaa tulevai­suu­desta käsin. Ratkaisuja murroksen toteut­ta­miseen lyhyessä ajassa ei löydetä vanhoilla menetel­millä. Innovaa­tio­jär­jes­telmää tulisi muuttaa pois valtio­lä­hei­syy­destä sekä insinöö­ria­jat­te­lusta. Suunnan­muu­toksen ytimessä on tarve luoda ihmisten arvoja tukevia älykkäitä ratkaisuja, jotka lisäävät ympäris­tömme elinvoimaa eivätkä tuhoa sitä. Wilenius toteaakin, että varsinkin yritys­sek­to­rilla on ollut havait­ta­vissa uuden­laista ajattelua. Monet yritykset näkevät itsensä myös yhteis­kun­nal­listen ongelmien ratkai­si­joina, eivätkä yksinomaan omista­jilleen voittoa tuottavina yksiköinä.

Biota­louden osalta Wilenius nosti esiin kolme kiinnos­ta­vinta kehitet­tävää aluetta, joita ovat metsien kestävä käyttö- ja hyödyn­tä­minen uusilla tavoilla, maaperän kestävä käyttö maata­lou­dessa sekä levät hiili­diok­sidin sitojina ja osana eri valmistusmateriaaleja.

Puun kestävä käyttö Pielisen Karjalassa

Mikä on Pielisen Karjalan tulevaisuus metsä­bio­ta­louden haasteita täynnä olevassa toimin­taym­pä­ris­tössä? Haluaako metsää nyt ja tulevai­suu­dessa Karjalan kunnailla omistava sitoa hiiltä, palvella matkai­li­joita vai kantaa puunsa kekoon ekolo­gisten tuotteiden valmis­tukseen kasva­ville markkinoille?

Luonnon­va­ra­kes­kuksen ryhmä­pääl­likkö Lauri Sikanen piti Tulevai­suus­foo­ru­missa puheen­vuoron puun kestä­västä käytöstä Pielisen Karjalan biota­lou­dessa. Tällä hetkellä metsämaat ovat tehok­kaassa käytössä Pielisen Karja­lassa. Pielisen Karja­lassa on myös luotu paljon mahdol­li­suuksia metsäalan yrityk­sille ja alueella onkin paljon puunja­los­tus­toi­mintaa.  Alueen vahvuutena on hakkuiden kestävä mitoitus ja houkut­te­levuus metsä­ta­louden inves­toin­neille. Suoje­lua­lueet ovat palvelleet matkailua ja alueen ihmisten suhde metsiin on terveellä pohjalla, Sikanen summaa.

Lauri Sikanen toteaa, ettei kaikkia tarvit­tavia biotuot­teita ei voida tehdä puusta, koska puubio­massa ei yksin­ker­tai­sesti riitä, eikä paluu inten­sii­viseen metsä­ta­louteen ole hyvä ratkaisu. Metsien hiilen­si­don­ta­määrien ja metsä­ta­louden päästöjen laskennan perus­teella voidaan huomata hakkuiden vaikutus hiili­ta­seeseen. Sikanen kertoo, että myös biodi­ver­si­teetin säilyt­tä­mi­sestä ja biodi­ver­si­teet­ti­taseen laske­mi­sesta ollaan koko ajan enemmän kiinnostuneita.

Luken Lauri Sikanen esitteli metsta­louden vaiku­tusta hiilitaseeseen. 

Sikanen arvioi, että tulevai­suu­dessa ei kannata lisätä hakkuiden määrää vaan on keski­tyttävä tehos­tamaan puun käyttöä nykyi­sellä hakkuu­mää­rällä. Valtion omista­mille maille suoje­lu­paineet tulevat lisään­tymään ja puun tuotannon ja monimuo­toi­suuden suojelun on yhdis­tyttävä tulevai­suu­dessa tehok­kaammin. Pielisen Karja­lassa pitäisi kehittää myös metsän kaska­di­käyttö eli metsää tulisi hyödyntää mahdol­li­simman monipuo­li­sesti. Esimerk­keinä Sikanen mainitsi metsä­kel­linnän, jooga­ret­riitit ja muut virkistyskäyttömahdollisuudet.

Ilmas­to­viisas ruoka kiinnostaa kuluttajia

Kulut­tajat haluavat ilmas­to­vii­sasta ruokaa. Millaisia trendejä kestävän kehityksen mukaisen ruoan suosion kehityk­sessä on nähtä­vissä? Tätä teemaa valotti Jukka Pekka Inkinen, joka toimii Fenno­promo Oy:n strate­gia­joh­tajana ja on erikois­tunut kansain­vä­lisiin elintarvikemarkkinoihin.

Elintar­vi­kea­lalla tämän hetken trendit ovat selkeät: kulut­tajat arvos­tavat vastuul­li­suuden huomioi­mista tuotteiden raaka-aineissa ja valmis­tuk­sessa, ruuan terveel­li­syyttä ja puhtautta sekä lähiruokaa. Tuotan­nossa vastuul­lisuus näkyy mm. uusina hävik­ki­ruo­kain­no­vaa­tioina ja elintar­vi­ke­tuo­tannon sivutuot­teiden hyödyn­tä­misenä. Myös elintar­vi­ke­pak­kausten ekolo­gi­suuteen kiinni­tetään entistä enemmän huomiota. Inkinen totesi, että uusia tuotteita suunnit­te­levien on otettava vastuul­lisuus huomioon pärjä­täkseen elintar­vi­ke­mark­ki­noilla, joilla ilmas­to­viisaus voi olla iso kilpai­lu­tekijä. Pelkällä vastuul­li­suu­della ei kuitenkaan pärjää, vaan tuotteen maku, laatu ja hinta on oltava kohdallaan, jotta kulut­tajat tuotetta ostavat.

Miten vastuul­lisuus näkyy pankkisektorilla?

Pankki­sek­torin vastuul­li­suus­toi­min­nasta kertoi OP Pohjois-Karjalan toimi­tus­johtaja Jaana Reimasto-Heiskanen. Hänen mukaansa vastuul­lisuus näkyy OP Ryhmässä jokapäi­väi­sissä päätök­sissä, ja vastuul­lisuus on ennen kaikkea tekoja. Vastuul­lisuus ohjaa vakavasti otettavia yrityksiä eri tavoin; se voi olla ohjelma, strategia tai toiminnan tapa.

Finans­si­sek­to­rilla vastuul­li­suuden lähtö­kohtana on se, että kun asiakas(yritys) menestyy ja voi hyvin, myös pankki menestyy ja voi hyvin. OP Ryhmässä käytetään asiakas­yri­tystä arvioi­taessa ns. ESG-analyy­si­me­ne­telmää rahoi­tus­pää­töksen tueksi. E viittaa ympäristöön (environment), S yhteis­kuntaan (social) ja G yrityksen hyvään, korrup­toi­tu­mat­tomaan hallin­to­tapaan (gover­nance).

Reimasto-Heiskanen totesi, että häneltä kysytään usein, miksi pankki tarvitsee niin paljon tietoja rahoi­tus­pää­tök­siinsä. Vastaus on vastuu ja vahva riskien­hal­linta. Jo lait, asetukset ja direk­tiivit velvoit­tavat finans­sia­lalla asiak­kaiden tunnis­ta­mista ja dokumen­taa­tiota.  Finans­si­sek­to­rille oma kestävän rahoi­tuksen sääntelyn kokonaisuus, jossa tiettyjä toimen­pi­teitä edellyt­tävät niin Euroopan keskus­pankki, Euroopan komissio kuin Euroopan pankki­vi­ran­omainen.  Myös yrityk­sissä on tarvetta toteuttaa tekoja vastuul­li­suus­vel­voit­teiden vuoksi. Pohjois-Karjalan yritys­ken­tällä toimitaan paljolti alihan­kin­ta­ket­juissa, ja yritys­vastuu koetaan kilpailueduksi.

Yhteis­kun­ta­vastuu on yksi osuus­toi­minnan arvoista, jolloin myös OP ryhmässä toimitaan huomioiden niin lähellä kuin kauempana toteu­tuvat vastuul­listeot. OP Pohjois-Karjala toteuttaa sosiaa­lista vastuul­li­suutta paikal­li­sesti mm. tukemalla kulttuuri- ja urhei­lu­ta­pah­tumia.  Vastaa­vasti kauempana toimi­mi­sesta mainitaan tavoite vähentää päästöjä sijoi­tus­salk­kujen ympäris­tö­kuor­mi­tusten osalta. 

Nurmes­laisten yritysten puheen­vuoroja vastuullisesta

Tulevai­suus­foo­rumin lopuksi kuultiin nurmes­laisten yritysten puheen­vuoroja vastuullisuudesta.

Nuoriso- ja matkai­lu­keskus Hyvärilän nuoriso-ohjaaja Tuija Hurri esitteli keskuksen mittavaa vastuul­li­suus­työtä. Hurri totesi, että vastuul­li­suuden huomioi­minen vaatii paljon työtä ja se on ulotettava kaikkeen toimintaan. Vastuul­lisuus on jatkuvaa kehit­tä­mistä, eihän siinä kukaan ole koskaan valmis. Esimer­kiksi Hyvärilän Green Key –serti­fi­kaatti uusitaan vuosittain, ja se edellyttää mm. jatkuvaa veden-, energian- ja sähkön­ku­lu­tuksen seurantaa. Erinomainen vinkki muillekin, että vastuul­lisuus- ja kehitys­suun­ni­telma löytyy julki­sesti Hyvärillän nettisivuilta.

Hyväri­lässä panos­tetaan myös ympäris­tö­kas­va­tukseen ja sosiaa­lisen vastuul­li­suuteen. Yhdessä keskuksen kurssi­laisten ja kaupun­ki­laisten kanssa on raken­nettu hyönteis­ho­telleja, siivottu ympäristöä, pidetty vanhuk­sille seuraa ja kokattu ukrai­na­laisten pakolaisten kanssa.

Valtimo Compo­nents on valti­mo­lainen koneistus- ja tekno­lo­gialan yritys, jonka vastuul­li­suus­tekoja esitteli toimi­tus­johtaja Jaakko Kilpe­läinen. Yritys on mm. siirtynyt tuuli­voiman käyttöön, ja tehtaan lämmitys tapahtuu nykyään ilmaläm­pö­pum­puilla. Kilpe­läinen nosti esille, että vastuul­li­suuden johta­mi­sessa on tärkeää osallistaa yrityksen henki­löstö mukaan arjen vastuul­li­suus­te­koihin. Myös koko yrityksen yhteinen arvokes­kustelu on tärkeää.

Pielisen Kalaja­losteen vastuul­lisuus nojaa kotimaisten raaka-aineiden käyttöön elintar­vi­ke­tuot­teissa.  Toiminnan lähtö­kohtana on tuottaa ekolo­gisia tuotteita ruoka­pöytiin käyttä­mällä raaka-aineena vähän hyödyn­nettyjä ruoka­kaloja kuten särkeä ja silakkaa. Juha Halonen kertoi, että vastuul­lisuus on yrityk­sessä itsei­sarvo, ja se näkyy myös ihmisistä välit­tä­misenä. Kulut­tajia kiinnostaa yrityksen tarina, ja sen perus­teella he kiinnos­tuvat tuotteesta.

Esitysten jälkeen nähtiin vielä video­kooste nurmes­laisten yritysten vastuullisuusteoista.

Yhteistä ymmär­rystä vastuul­li­suu­desta tarvitaan

Vastuul­lisuus näkyy ja tulee näkymään yhä enemmän yritysten toimin­nassa. Niin yrityk­sillä kuin koulu­tusor­ga­ni­saa­tioilla on sekä vastuu että tilaisuus rakentaa entistä kestä­vämpää tulevai­suutta. Vastuul­lisuus on myös liike­toi­minnan kilpai­luetu, ja asia, jota asiakkaat osaavat vaatia.

Pielisen Karjalan Tulevai­suus­foo­rumin puheen­vuo­rojen perus­teella vastuul­lisuus näyttäytyy eri organi­saa­tioissa erilaisin paino­tuksin. Lähtö­kohtana voi olla yrityksen toimialan velvoitteet tai kulut­tajien odotukset.  Monilla yrityk­sillä on jo jonkin­lainen vastuul­li­suuden tai kestävän kehityksen ohjelma. Mutta onko vastuul­lisuus aidosti osa yrityksen jokapäi­väistä toimintaa, vai erillinen osa-alue? Miten vastuul­lisuus voidaan todentaa?

Vastuul­lisuus on ennen kaikkea valintoja, konkreet­tisia tavoit­teita ja mitat­tavia tekoja. Esimer­kiksi Nuoriso- ja matkai­lu­keskus Hyväri­lässä vastuul­lisuus pohjautuu jatkuvaan seurantaan, selkeisiin mitta­reihin ja myönnet­tyihin serti­fi­kaat­teihin. Toisaalta vastuul­lisuus on myös arjen tekoja ja yhtei­söl­li­syyttä, joita ei voida mitata selkeillä mitta­reilla. Parhaim­millaan vastuul­lisuus on kiinteä osa organi­saa­tio­kult­tuuria, joka näkyy kaikessa tekemisessä.

Karelian Kommu­ni­koiva Energia –hanke tulee järjes­tämään ensi vuoden aikana “Hiili­neut­raa­lisuus yrityksen strate­gisena valintana”- työpa­ja­sarjan, jossa pureu­dutaan vastuul­li­suuteen mm. tuotteiden hiili­ja­lan­jäljen laskennan ja viestinnän näkökulmista.


Kirjoit­tajat:

Kim Blomqvist, projek­ti­asian­tuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Marja-Liisa Ruotsa­lainen, projek­ti­pääl­likkö, Karelia-ammattikorkeakoulu

Alma Pohjonen, projek­ti­työn­tekijä, Karelia-ammattikorkeakoulu

Kaisa Varis, tieto­asian­tuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Artik­ke­likuva:: Manfred Legasto Francisco