Älyk­kään ohjauk­sen digi­taa­li­silla jalan­jäl­jillä – osa 2

Älyk­kään ohjauk­sen digi­taa­li­silla jalan­jäl­jillä -artik­ke­li­sar­jan ensim­mäi­sessä artik­ke­lissa  esit­te­limme kehi­tys­hank­keen, jonka puit­teissa Kare­lian tieto­jen­kä­sit­te­lyn koulu­tus­oh­jel­massa aiem­pina vuosina toteu­tet­tua oppi­mi­sa­na­ly­tiik­kaa lähdet­tiin sovel­ta­maan oppi­mis­ti­lan­tei­siin, joissa oppi­mi­sen digi­taa­lis­ten jalan­jäl­kien tarkas­te­lua täytyy kohdis­taa perin­teis­ten oppi­mi­sym­pä­ris­tö­jen ulko­puo­lelle. Tieto­jen­kä­sit­te­lyn kolman­nen opis­ke­lu­vuo­den ICT-toimek­sian­to­pro­jek­tissa opis­ke­li­joi­den työs­ken­tely tapah­tuu pääosin muualla kuin Moodle-oppi­mi­sym­pä­ris­tössä ja se toimi hedel­mäl­li­senä pilot­ti­kurs­sina kokeil­taessa oppi­mi­sym­pä­ris­tön ulko­puo­li­sen oppi­mi­sa­na­ly­tiik­ka­da­tan kerää­mistä ja hyödyn­tä­mistä opetuk­sen tukena.

Tässä artik­ke­lissa tarkas­te­lemme vuoden 2022 ICT-toimek­sian­to­pro­jek­ti­kurs­sin toteu­tuk­seen liit­ty­vän oppi­mi­sa­na­ly­tiik­ka­da­tan kerää­mi­sen suun­nit­te­lua. Oppi­mi­sa­na­ly­tiik­ka­da­tan varsi­naista kerää­mistä, visua­li­soi­mista ja visua­li­soin­tien hyödyn­tä­mistä opetuk­sen tukena tarkas­tel­laan artik­ke­li­sar­jan myöhem­missä osissa. 

Projek­ti­kurs­sien rooli tieto­jen­kä­sit­te­lyn opinnoissa

Tieto­jen­kä­sit­te­lyn opin­noissa keskei­sessä roolissa on opit­tu­jen teoreet­tis­ten ja toteu­tus­tek­nis­ten tieto­jen ja taito­jen sovel­ta­mi­nen käytän­töön. Tämä koros­tuu etenkin opin­toi­hin kuulu­villa projek­ti­kurs­seilla, joissa opis­ke­li­joi­den kanssa pyri­tään simu­loi­maan yksit­täis­ten kehi­tys­tii­mien toimin­taa annet­tu­jen toimin­nal­lis­ten tehtä­vän­an­to­jen pohjalta. Kolman­nen vuoden kevään ICT-toimek­sian­to­pro­jek­tissa tämä kehi­tys­työ tapah­tuu pääsään­töi­sesti ulkois­ten toimek­sian­to­jen pohjalta.

Kehi­tys­tii­meissä toimi­mi­sen kautta opis­ke­li­joille pyri­tään luomaan viite­ke­hys, jonka puit­teissa he voivat luon­te­vasti kehit­tää paitsi tekni­siä kehi­tys­tai­to­jaan, myös ryhmä­työs­ken­tely- ja kommu­ni­koin­ti­tai­to­jaan, sekä kasvat­taa kykyään kantaa kollek­tii­vista ja henki­lö­koh­taista vastuuta tiimis­sään tapah­tu­vasta kehi­tys­työstä. Opis­ke­lussa hyödyn­ne­tään työelä­mää vastaa­via kehitys-, projek­tin­hal­linta- ja kommu­ni­koin­ti­työ­ka­luja, minkä seurauk­sena suuri osa opis­ke­li­joi­den työs­ken­te­lystä ja oppi­mi­sesta tapah­tuu perin­teis­ten oppi­mi­sym­pä­ris­tö­jen ulko­puo­lella, kuten Azure DevOp­sin kaltai­sissa projek­tin­hal­lin­taym­pä­ris­tössä, Discor­din kaltai­sissa pika­vies­tin­tä­työ­ka­luissa sekä etä- tai lähi­ko­kouk­sissa. Jotta kurs­siar­vioin­nissa olisi mahdol­lista tarkas­tella opis­ke­li­ja­ke­hi­tys­tii­mien toimin­taa sekä yksilö- että ryhmä­ta­solla mahdol­li­sim­man luotet­ta­vasti, katta­vasti ja koko­nais­val­tai­sesti, arvioija tarvit­see käyt­töönsä mahdol­li­sim­man runsaasti opis­ke­li­joi­den digi­taa­li­sia jalan­jäl­kiä mahdol­li­sim­man monilta tällai­silta alustoilta. 

Tunnis­taak­semme eri projek­ti­työ­ka­lui­hin tallen­tu­via arvioin­nissa tarvit­ta­via digi­taa­li­sia oppi­mi­sen jalan­jäl­kiä, hyödyn­simme oppi­mi­sa­na­ly­tii­kan suun­nit­te­lu­mal­lia, jolla voidaan tarve­läh­töi­sesti eritellä ja määri­tellä oppi­mi­sa­na­ly­tii­kan kohteet yksit­täi­sen opin­to­jak­son puitteissa.

Oppi­mi­sa­na­ly­tii­kan suunnittelumalli

Käyt­tä­mämme suun­nit­te­lu­malli koostuu kuudesta tasosta:

1. Kenen näkö­kul­masta analy­tiik­kaa tarkastellaan?
2. Mitä halu­taan tietää ja miksi?
3. Mikä data kertoo sen, mitä halu­taan tietää?
4. Mistä teke­mi­sestä data kertyy?
5. Onko dataa muokat­tava halutun tiedon esiin saamiseksi?
6. Miten data on esitet­tävä, että se kertoo halutut asiat?

Suun­nit­te­lu­mal­lin avulla kurs­si­to­teu­tuk­sen opet­taja voi etukä­teen hahmo­tella itsel­leen koko­nais­val­tai­sesti oppi­mis­da­tan keruun osate­ki­jät ja vaiheet. Mallin itera­tii­vi­sen laati­mi­sen ja tarkas­te­lun pohjalta syntyy jäsen­ty­nyt suun­ni­telma, jonka pohjalta itse oppi­mis­da­tan keruu ja visua­li­sointi voidaan toteut­taa. Jos opet­taja ja oppi­mi­sa­na­ly­tiik­ka­vi­sua­li­soin­tien tekni­nen toteut­taja ovat eri henki­löitä, toteu­te­taan tämä vaihe heidän keski­näi­senä yhteis­työ­nään. Suun­nit­te­lu­mal­lin hyödyn­tä­mistä perin­tei­sen Moodle-kurssin tapauk­sessa on aiemmin kuvattu täällä.

Edellä kuvat­tua suun­nit­te­lu­mal­lia on hyödyn­netty tähän mennessä lähinnä Mood­lesta oppi­mis­da­taa kerää­vien ja visua­li­soi­vien kurs­si­to­teu­tus­ten kohdalla. Malli itses­sään on kuiten­kin oppi­mi­sym­pä­ris­tö­riip­pu­ma­ton ja sitä voidaan lähtö­koh­tai­sesti hyödyn­tää sellai­se­naan myös sellai­sen kurs­si­to­teu­tuk­sen kohdalla, jossa digi­taa­li­set jalan­jäl­jet synty­vät pitkälti perin­teis­ten oppi­mi­sym­pä­ris­tö­jen ulko­puo­lella. Suun­nit­te­lu­mal­lin tasojen 3-5 kautta määrit­ty­vät ne ympä­ris­töt, joista oppi­mis­da­taa kunkin toteu­tuk­sen kohdalla haetaan. Kun lähde­tään hyödyn­tä­mään suun­nit­te­lu­mal­lia, on kuiten­kin oleel­lista tietää, mitkä asiat ovat ylipää­tään tekni­sesti poimittavissa/saatavilla kysei­sistä työka­luista. Tähän tarvi­taan joko omaa teknistä osaa­mista tai tekni­sen toteut­ta­jan kanssa tapah­tu­vaa yhteistarkastelua.

Suun­nit­te­lu­mal­lin hyödyn­tä­mi­nen tarvit­ta­vien visua­li­soin­tien määrittelemiseksi

Suun­nit­te­lu­vai­heessa päädyimme yhdessä tekni­sen toteut­ta­jan kanssa sisäl­lyt­tä­mään mukaan Azure DevOps-projek­tin­hal­lin­taym­pä­ris­tön sekä OneDrive-tiedos­ton­hal­lin­nan. Azure DevOps-ympä­ris­tön kautta haimme etenkin aktii­vi­suus­tie­toa siitä, kuinka usein ja kuinka paljon kehi­tys­tii­mien jäsenet hyödyn­tä­vät tehtä­vän­hal­lin­taan ja version­hal­lin­taan käytet­tyjä työka­luja eli tekevät varsi­naista kehi­tys­työtä tai tuot­tee­no­mis­ta­jan roolin ollessa kyseessä yllä­pi­tä­vät kehi­tet­tä­vän tuot­teen kehi­tys­jo­noa. Scrum­mas­te­rin työs­ken­te­lyä tarkas­tel­tiin puoles­taan etenkin Azure DevOps-ympä­ris­tön Wiki-osioon synty­vien merkin­tö­jen kautta.

OneDrive-tiedos­ton­hal­lin­taa puoles­taan käytet­tiin kurs­silla ohjaa­ja­ta­paa­mis­ten muis­tioi­den tallen­ta­mi­seen. Muis­tioista auto­maat­ti­sesti haetun ja koos­te­tun tiedon kautta halusimme ohjaa­jina saada nopeasti hahmo­tet­ta­vaa yleis­ku­vaa opis­ke­li­joi­den osal­lis­tu­mi­sesta yhtei­siin tapaa­mi­siin, aktii­vi­suu­des­taan kehi­tys­blo­ginsa täyt­tä­mi­sessä sekä ylei­sestä aktii­vi­suu­des­taan kehi­tys­tii­minsä jäse­nenä. Discord-pika­vies­tin­tä­työ­ka­lussa tapah­tu­van kehi­tys­tii­min sisäi­sen kommu­ni­kaa­tion tarkas­telu jätet­tiin kokei­lun ulko­puo­lelle tekni­sistä syistä johtuen. 

Projek­ti­kurs­sin ohjaa­jan tarvit­se­mat tiedot yksit­täi­sen ryhmän ja sen yksit­täi­sen jäsenen akti­vi­tee­teista ovat olleet jo aiem­missa kurs­si­to­teu­tuk­sissa olemassa ja ohjaa­jan haet­ta­vissa ilman visua­li­soin­te­ja­kin. Nämä tiedot hajau­tu­vat kuiten­kin eri ympä­ris­töissä sijait­se­viin erilai­siin doku­ment­tei­hin ja näky­miin, mistä syystä niiden koko­nais­val­tai­nen ja nopea suora tarkas­telu on ollut hyvin haas­ta­vaa ja työlästä. Keskei­nen tavoite suun­ni­tel­luille visua­li­soin­neille oli, että ne antai­si­vat nopean keski­te­tyn havain­nol­li­sen yleis­nä­ky­män yksit­täi­sen ryhmän ja sen yksit­täi­sen jäsenen akti­vi­teet­tei­hin tietyllä valit­ta­vissa olevalla aika­vä­lillä projek­ti­kurs­sin puit­teissa tapah­tu­van kehi­tys­työn aikana. 

Kuvassa 1 on ote käyt­tä­mäs­tämme suun­nit­te­lu­mal­lista niiden tieto­tar­pei­den osalta, joita tunnis­timme Azure DevOps-ympä­ris­töön liit­tyen. Kuvassa 2 on puoles­taan ote niistä tieto­tar­peita, joita tunnis­timme ohjaus­ta­paa­mi­siin liit­tyen, sekä näiden tieto­tar­pei­den pohjalta hahmo­tel­tuja visua­li­soin­teja. Kun olimme ennen kurs­si­to­teu­tuk­sen alkua tunnis­ta­neet projek­ti­kurs­sin tieto­tar­peet ja määri­tel­leet niiden pohjalta tarvit­se­mamme visua­li­soin­nit, oli aika siirtyä toteu­tus- ja hyödyn­tä­mis­vai­hei­siin. Näitä vaiheita kuva­taan artik­ke­li­sar­jan tule­vissa osissa.

---

Kirjoit­ta­jat:

Anssi Gröhn, lehtori, Älykäs ohjaus -hanke, Karelia-ammattikorkeakoulu

Seppo Neva­lai­nen, lehtori, Älykäs ohjaus -hanke, Karelia-ammattikorkeakoulu