Categories
Artikkelit Pulssi Älykästä tuotantoa

Älykkään ohjauksen digitaa­li­silla jalan­jäl­jillä – osa 2

Älykkään ohjauksen digitaa­li­silla jalan­jäl­jillä -artik­ke­li­sarjan ensim­mäi­sessä artik­ke­lissa  esitte­limme kehitys­hankkeen, jonka puitteissa Karelian tieto­jen­kä­sit­telyn koulu­tus­oh­jel­massa aiempina vuosina toteu­tettua oppimi­sa­na­ly­tiikkaa lähdettiin sovel­tamaan oppimis­ti­lan­teisiin, joissa oppimisen digitaa­listen jalan­jälkien tarkas­telua täytyy kohdistaa perin­teisten oppimi­sym­pä­ris­töjen ulkopuo­lelle. Tieto­jen­kä­sit­telyn kolmannen opiske­lu­vuoden ICT-toimek­sian­to­pro­jek­tissa opiske­li­joiden työskentely tapahtuu pääosin muualla kuin Moodle-oppimi­sym­pä­ris­tössä ja se toimi hedel­mäl­lisenä pilot­ti­kurssina kokeil­taessa oppimi­sym­pä­ristön ulkopuo­lisen oppimi­sa­na­ly­tiik­ka­datan kerää­mistä ja hyödyn­tä­mistä opetuksen tukena.

Tässä artik­ke­lissa tarkas­te­lemme vuoden 2022 ICT-toimek­sian­to­pro­jek­ti­kurssin toteu­tukseen liittyvän oppimi­sa­na­ly­tiik­ka­datan kerää­misen suunnit­telua. Oppimi­sa­na­ly­tiik­ka­datan varsi­naista kerää­mistä, visua­li­soi­mista ja visua­li­sointien hyödyn­tä­mistä opetuksen tukena tarkas­tellaan artik­ke­li­sarjan myöhem­missä osissa. 

Projek­ti­kurssien rooli tieto­jen­kä­sit­telyn opinnoissa

Tieto­jen­kä­sit­telyn opinnoissa keskei­sessä roolissa on opittujen teoreet­tisten ja toteu­tus­tek­nisten tietojen ja taitojen sovel­ta­minen käytäntöön. Tämä korostuu etenkin opintoihin kuulu­villa projek­ti­kurs­seilla, joissa opiske­li­joiden kanssa pyritään simuloimaan yksit­täisten kehitys­tiimien toimintaa annet­tujen toimin­nal­listen tehtä­vän­an­tojen pohjalta. Kolmannen vuoden kevään ICT-toimek­sian­to­pro­jek­tissa tämä kehitystyö tapahtuu pääsään­töi­sesti ulkoisten toimek­sian­tojen pohjalta.

Kehitys­tii­meissä toimi­misen kautta opiske­li­joille pyritään luomaan viite­kehys, jonka puitteissa he voivat luonte­vasti kehittää paitsi teknisiä kehitys­tai­tojaan, myös ryhmä­työs­kentely- ja kommu­ni­koin­ti­tai­tojaan, sekä kasvattaa kykyään kantaa kollek­tii­vista ja henki­lö­koh­taista vastuuta tiimissään tapah­tu­vasta kehitys­työstä. Opiske­lussa hyödyn­netään työelämää vastaavia kehitys-, projek­tin­hal­linta- ja kommu­ni­koin­ti­työ­kaluja, minkä seurauksena suuri osa opiske­li­joiden työsken­te­lystä ja oppimi­sesta tapahtuu perin­teisten oppimi­sym­pä­ris­töjen ulkopuo­lella, kuten Azure DevOpsin kaltai­sissa projek­tin­hal­lin­taym­pä­ris­tössä, Discordin kaltai­sissa pikavies­tin­tä­työ­ka­luissa sekä etä- tai lähiko­kouk­sissa. Jotta kurssiar­vioin­nissa olisi mahdol­lista tarkas­tella opiske­li­ja­ke­hi­tys­tiimien toimintaa sekä yksilö- että ryhmä­ta­solla mahdol­li­simman luotet­ta­vasti, katta­vasti ja kokonais­val­tai­sesti, arvioija tarvitsee käyttöönsä mahdol­li­simman runsaasti opiske­li­joiden digitaa­lisia jalan­jälkiä mahdol­li­simman monilta tällai­silta alustoilta. 

Tunnis­taak­semme eri projek­ti­työ­ka­luihin tallen­tuvia arvioin­nissa tarvit­tavia digitaa­lisia oppimisen jalan­jälkiä, hyödyn­simme oppimi­sa­na­ly­tiikan suunnit­te­lu­mallia, jolla voidaan tarve­läh­töi­sesti eritellä ja määri­tellä oppimi­sa­na­ly­tiikan kohteet yksit­täisen opinto­jakson puitteissa.

Oppimi­sa­na­ly­tiikan suunnittelumalli

Käyttä­mämme suunnit­te­lu­malli koostuu kuudesta tasosta:

  1. Kenen näkökul­masta analy­tiikkaa tarkastellaan?
  2. Mitä halutaan tietää ja miksi?
  3. Mikä data kertoo sen, mitä halutaan tietää?
  4. Mistä tekemi­sestä data kertyy?
  5. Onko dataa muokattava halutun tiedon esiin saamiseksi?
  6. Miten data on esitettävä, että se kertoo halutut asiat?

Suunnit­te­lu­mallin avulla kurssi­to­teu­tuksen opettaja voi etukäteen hahmo­tella itselleen kokonais­val­tai­sesti oppimis­datan keruun osate­kijät ja vaiheet. Mallin itera­tii­visen laati­misen ja tarkas­telun pohjalta syntyy jäsen­tynyt suunni­telma, jonka pohjalta itse oppimis­datan keruu ja visua­li­sointi voidaan toteuttaa. Jos opettaja ja oppimi­sa­na­ly­tiik­ka­vi­sua­li­sointien tekninen toteuttaja ovat eri henki­löitä, toteu­tetaan tämä vaihe heidän keski­näisenä yhteis­työnään. Suunnit­te­lu­mallin hyödyn­tä­mistä perin­teisen Moodle-kurssin tapauk­sessa on aiemmin kuvattu täällä.

Edellä kuvattua suunnit­te­lu­mallia on hyödyn­netty tähän mennessä lähinnä Moodlesta oppimis­dataa keräävien ja visua­li­soivien kurssi­to­teu­tusten kohdalla. Malli itsessään on kuitenkin oppimi­sym­pä­ris­tö­riip­pu­maton ja sitä voidaan lähtö­koh­tai­sesti hyödyntää sellai­senaan myös sellaisen kurssi­to­teu­tuksen kohdalla, jossa digitaa­liset jalan­jäljet syntyvät pitkälti perin­teisten oppimi­sym­pä­ris­töjen ulkopuo­lella. Suunnit­te­lu­mallin tasojen 3-5 kautta määrit­tyvät ne ympäristöt, joista oppimis­dataa kunkin toteu­tuksen kohdalla haetaan. Kun lähdetään hyödyn­tämään suunnit­te­lu­mallia, on kuitenkin oleel­lista tietää, mitkä asiat ovat ylipäätään tekni­sesti poimittavissa/saatavilla kysei­sistä työka­luista. Tähän tarvitaan joko omaa teknistä osaamista tai teknisen toteut­tajan kanssa tapah­tuvaa yhteistarkastelua.

Suunnit­te­lu­mallin hyödyn­tä­minen tarvit­tavien visua­li­sointien määrittelemiseksi

Suunnit­te­lu­vai­heessa päädyimme yhdessä teknisen toteut­tajan kanssa sisäl­lyt­tämään mukaan Azure DevOps-projek­tin­hal­lin­taym­pä­ristön sekä OneDrive-tiedos­ton­hal­linnan. Azure DevOps-ympäristön kautta haimme etenkin aktii­vi­suus­tietoa siitä, kuinka usein ja kuinka paljon kehitys­tiimien jäsenet hyödyn­tävät tehtä­vän­hal­lintaan ja version­hal­lintaan käytettyjä työkaluja eli tekevät varsi­naista kehitys­työtä tai tuottee­no­mis­tajan roolin ollessa kyseessä ylläpi­tävät kehitet­tävän tuotteen kehitys­jonoa. Scrum­mas­terin työsken­telyä tarkas­teltiin puolestaan etenkin Azure DevOps-ympäristön Wiki-osioon syntyvien merkin­töjen kautta.

OneDrive-tiedos­ton­hal­lintaa puolestaan käytettiin kurssilla ohjaa­ja­ta­paa­misten muistioiden tallen­ta­miseen. Muistioista automaat­ti­sesti haetun ja koostetun tiedon kautta halusimme ohjaajina saada nopeasti hahmo­tet­tavaa yleis­kuvaa opiske­li­joiden osallis­tu­mi­sesta yhteisiin tapaa­misiin, aktii­vi­suu­destaan kehitys­blo­ginsa täyttä­mi­sessä sekä yleisestä aktii­vi­suu­destaan kehitys­tii­minsä jäsenenä. Discord-pikavies­tin­tä­työ­ka­lussa tapah­tuvan kehitys­tiimin sisäisen kommu­ni­kaation tarkastelu jätettiin kokeilun ulkopuo­lelle tekni­sistä syistä johtuen. 

Projek­ti­kurssin ohjaajan tarvit­semat tiedot yksit­täisen ryhmän ja sen yksit­täisen jäsenen aktivi­tee­teista ovat olleet jo aiemmissa kurssi­to­teu­tuk­sissa olemassa ja ohjaajan haetta­vissa ilman visua­li­soin­te­jakin. Nämä tiedot hajau­tuvat kuitenkin eri ympäris­töissä sijait­seviin erilaisiin dokument­teihin ja näkymiin, mistä syystä niiden kokonais­val­tainen ja nopea suora tarkastelu on ollut hyvin haastavaa ja työlästä. Keskeinen tavoite suunni­tel­luille visua­li­soin­neille oli, että ne antai­sivat nopean keski­tetyn havain­nol­lisen yleis­nä­kymän yksit­täisen ryhmän ja sen yksit­täisen jäsenen aktivi­teet­teihin tietyllä valit­ta­vissa olevalla aikavä­lillä projek­ti­kurssin puitteissa tapah­tuvan kehitystyön aikana. 

Kuvassa 1 on ote käyttä­mäs­tämme suunnit­te­lu­mal­lista niiden tieto­tar­peiden osalta, joita tunnis­timme Azure DevOps-ympäristöön liittyen. Kuvassa 2 on puolestaan ote niistä tieto­tar­peita, joita tunnis­timme ohjaus­ta­paa­misiin liittyen, sekä näiden tieto­tar­peiden pohjalta hahmo­teltuja visua­li­sointeja. Kun olimme ennen kurssi­to­teu­tuksen alkua tunnis­taneet projek­ti­kurssin tieto­tarpeet ja määri­telleet niiden pohjalta tarvit­se­mamme visua­li­soinnit, oli aika siirtyä toteutus- ja hyödyn­tä­mis­vai­heisiin. Näitä vaiheita kuvataan artik­ke­li­sarjan tulevissa osissa.

Tekstaulukko, jonka vasemmassa sarakkeessa kysymykset Mitä haluat tietää, Miksi haluat tietää sen ja Miten jälkiin liittyvä data on esitettävä, että se kertoo mitä haluat tietää
Kuva 1. Azure DevOpsiin liittyvien tieto­tar­peiden suunnit­telua suunnit­te­lu­mallin avulla (osia mallin riveistä rajattu pois kuvasta).
Tekstitaulukko jonka vasemmassa sarakkeessa kysymykset Mitä haluat tietää, ja Miten jälkiin liittyvä data on esitettävä, että se kertoo mitä haluat tietää
Kuva 2. Ohjaus­ta­paa­misiin liittyvien tieto­tar­peiden suunnit­telua suunnit­te­lu­mallin avulla (osia mallin riveistä rajattu pois kuvasta).

Kirjoit­tajat:

Anssi Gröhn, lehtori, Älykäs ohjaus -hanke, Karelia-ammattikorkeakoulu

Seppo Nevalainen, lehtori, Älykäs ohjaus -hanke, Karelia-ammattikorkeakoulu