Categories
Artikkelit Pulssi Osaamisella elinvoimaa Muut

Dialo­gisuus tiimin voimavarana

Oletko ollut joskus ollut mukana keskus­te­lussa, jossa tunsit tulevasi kuulluksi ja koit että näkemyk­siäsi ja kokemuk­siasi arvos­tetaan?  Innos­tuitko yhdessä toisten kanssa ja pystyitte yhdessä keskus­te­lu­kump­pa­neiden luomaan jotakin uutta, mihin et olisi yksin pystynyt? Sinulle jäi kenties keskus­telun jälkeen innos­tunut ja toisaalta levol­linen ja luotta­vainen olo. Koit ehkä, että olet saman­ai­kai­sesti sekä antanut että saanut keskus­te­lusta. Jos olet kokenut tämän, uskallan väittää, että olet ollut osallisena dialogissa.

Dialogi voidaan määri­tellä monella tavalla. Ensim­mäinen oppimani määri­telmä on, että dialogi on yhdessä ajatte­le­mista. William Isaacs on määri­tellyt dialogin keskus­te­luksi, jossa on ydin ja jossa ei valita puolta. Itse ajattelen dialogin olevan ennen kaikkea keskus­telua, jossa ei tarvitse taistella omien mieli­pi­tei­densä puolesta, eikä todis­tella kenel­lekään omaa oikeassa olemistaan. Taistelun tai väittelyn sijaan dialogiin kokoon­tuneet ihmiset osallis­tuvat siihen luodakseen yhdessä jotain uutta ja hyödyn­tääkseen yhteisen keskus­telun voimaa oman ajattelun kehit­tä­mi­sessä. Dialo­gisuus puolestaan on laajempi käsite kuin pelkkä vuoro­vai­ku­tusta tai keskus­telua kuvaava termi, sillä tarkoi­tetaan kokonais­val­tai­sesti uutta luovaa suhdetta ihmisten välillä.

Dialogin periaatteet ja hyvää tekevä voima

Olen työsken­nellyt Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulun Y-akate­miassa valmen­tajana nyt neljä kuukautta. Tänä aikana olen saanut olla osallisena dialo­gissa kymmeniä tunteja valmen­tajan ominai­suu­dessa. Olen päässyt aitio­pai­kalta näkemään, miten opiske­li­jay­rit­täjät luovat dialo­geissa uutta tietoa ja uuden­laista ymmär­rystä valit­se­mistaan aiheista, kehit­tävät meneillään olevia asiakas­pro­jekteja sekä innovoivat ja suunnit­te­levat uusia.

Meillä Y-akatemian arjessa dialo­gille on varattuna sekä aikaa että tilaa. Tämä dialo­geihin panos­tettu aika näyttäytyy minulle erittäin arvok­kaana ja tuottavana. Se näyttäisi tuottavan uutta tietoa, uusia ideoita ja oival­luksia ja mikä arvok­kainta, syväl­listä oppimista. Näistä viimeisin on nähdäkseni koko Y-akatemian toiminnan missio.

Nämä opiske­li­jay­rit­täjät, joiden dialo­geihin olen osallis­tunut, harjoit­te­levat yhdessä ajatte­le­misen taitoa jo toista lukukautta. Tiimi on pystynyt raken­tamaan luotta­muk­sel­lisen ilmapiirin, joka on yksi onnis­tuneen dialogin tärkeä edellytys. Muita dialogin perus­pe­ri­aat­teita ovat kunnioitus, kuuntelu, odotus ja suora puhe.

Kunnioitus

Dialo­gissa kunnioitus ilmenee käytän­nössä siten, että kaikki dialogiin osallis­tuvat ovat tasa-arvoisia. Dialo­gissa kaikki valta-asetelmat olisi pystyttävä laittamaan syrjään ja näin jokaisen osallis­tujan näkökulma on yhtä arvokas.

Kuuntelu

Dialogi rakentuu aina aktii­vi­selle ja myötäe­lä­välle kuunte­lulle, jossa tavoit­teena on aidosti ymmärtää toisen viesti. Aito kuunte­le­minen on vaikeaa, koska on ihmiselle luontaista tulkita toisen sanomaa omien lähtö­koh­tiensa kautta. Tulkintaan tulevat mukaan ihmisen omat näkemykset, kokemukset ja arvot sekä ennak­koa­senteet. Aito kuunte­le­minen vaatii kuuli­jalta näiden tiedos­ta­mista ja pyrki­mystä vapautua niistä kuunnel­lessaan toista.

Odotus

Dialogin perus­pe­ri­aat­teena odotus tarkoittaa sitä, että dialogiin osallis­tujat pitäy­tyvät nopeasta mieli­piteen muodos­ta­mi­sesta käsillä olevasta asiasta. He ovat valmiita tarkkai­lemaan omaa ajatte­luaan, eikä heillä ole tarvetta hönkäistä jokaista mieleen tulevaa ajatusta sellai­senaan ulos. He voivat sen sijaan tutkia omia ajatuk­siaan ja luoda uusia kuunte­le­malla toisten dialogiin osallis­tuvien ajatuksia avoimesti.

Suora puhe

Suoralla puheella dialo­gissa tarkoi­tetaan puhetta, joka tulee sydämestä, eli aidon itsensä ilmaisemista.

Olen saanut nähdä opiske­li­jay­rit­täjien tiimissä käytävän dialogin hyvää tekevän voiman. Sen lisäksi, että dialo­gissa syntyy lisäarvoa ja tuotta­vuutta tiimiy­rit­täjien tekemiseen, tuottaa se myös hyvin­vointia tiimiin. Dialogia harjoit­te­le­malla tiimiin on raken­tunut luotta­muksen ilmapiiri ja siinä vallitsee psyko­lo­ginen turval­lisuus. Opiske­lijat kuvaavat tiiminsä ilmapiiriä ja oppimista tiimissä seuraa­villa lausah­duk­silla: ”jokainen voi olla tiimissä oma itsensä ja jokaista arvos­tetaan juuri siksi”, ”tässä tiimissä työn tekeminen ei tunnu työltä, vaikka saamme paljon aikaan” ja ”olen oppinut kaiken projek­teissa oppimani lisäksi paljon itsestäni ja tavastani työsken­nellä osana tiimiä”. Näitä opiske­li­joiden sanoja mietis­kel­lessäni, en voi välttyä ajatuk­selta, kuinka paljon hyvin­vointia dialo­gisuus voisi tuoda työyh­tei­söihin ja työtiimeihin.

Dialo­gisuus oppimi­sessa ja johtamisessa

Olen omalla työurallani tehnyt sekä esihen­ki­lö­työtä että opettajan työtä. Näen näissä työteh­tä­vissä paljon yhteistä. Monesti odotukset sekä opetta­jalle että esihen­ki­lölle ovat hyvin saman­kal­taisia. Toiveena usein on, että he ovat kuunte­levia, läsnä­olevia ja helposti lähes­tyt­täviä ja toisaalta kertovat vastaukset kysymyksiin tai miten asiat olisi viisainta tehdä. Molem­missa rooleissa tehdään vahvasti työtä ihmisten kanssa ja pyritään varmis­tamaan muille mahdol­lisuus omien vahvuuksien käyttä­miseen, oppimiseen ja kehit­ty­miseen sekä yhtä aikaa hyvinvointiin.

Olen kokenut dialogin ja dialo­gisen lähes­ty­mis­tavan toimivana molem­missa rooleissa. Esihenkilö ja opettaja voivat omalla toimin­nallaan tukea dialo­gi­suutta tai tukah­duttaa sen. Dialo­gi­suuden edistä­mi­seksi voit valita ohjeiden antamisen, tiedon jakamisen ja tekemisen kontrol­loinnin sijaan tavoit­teiden, resurssien ja ajan antamisen dialo­gille.  Luotta­muksen ja ajan antaminen on dialo­gi­suuden ehdot­tomia edelly­tyksiä. Dialogin taidot eivät ole synnyn­näisiä, vaan vaativat harjoit­telua. Dialo­gisuus vaatii sitä, että opettaja tai esihenkilö luopuu asian­tun­tijan roolistaan ja rupeaa yhdessä ihmisten kanssa tutkimaan asioita. Se vaatii luopu­mista oikeassa olemisen tavoit­teesta ja ajan käyttä­mistä keskus­teluun sen sijaan, että kerrotaan toisille omaa totuutta ja yritetään saada toiset omaksumaan se. Siitäkin huoli­matta, että osa odottaa esihen­ki­löltä tai opetta­jalta täsmäl­lisiä ohjeita ja oikeita vastauksia.

Osa oppilai­tosten ja työelämän raken­teista tukah­dut­tavat dialo­gi­suutta ja oikeastaan sysäävät ihmiset suorit­tamaan työtä ja opintoja, kilpai­lemaan keskenään ja puolus­tamaan omia näkemyk­siään ja jopa lyttäämään toisia. Pienillä muutok­silla työn arjessa on kuitenkin mahdol­lista alkaa harjoi­tella yhdessä ajatte­le­misen taitoa.

Tiimin kanssa voi käydä läpi aiemmin esitetyt dialogin periaatteet ja alkaa harjoi­tella niitä varaa­malla aikaa keskus­te­lulle. Vielä kun järjestää osallis­tu­jille mahdol­li­suuden nähdä toisensa seinälle heijas­tetun kuvan tai läppä­ri­ruu­tujen sijaan ja pyytää osallis­tujia laittamaan kännykät syrjään ja keskit­tymään käsillä olevaan keskus­teluun, alkaa dialogi hiljalleen syntyä. Dialogit voivat olla ennakkoon teemoi­tettuja tai jos oikein haluaa revitellä, voi kysyä osallis­tu­jilta, mistä heidän mielestään olisi tärkeää puhua tänään ja katsoa, mihin dialogi johdattaa.

Tiimin dialo­gi­suuden ja luotta­muksen ilmapiirin raken­tu­minen vaatii aikaa ja mahdol­li­suutta keskus­te­lulle, mutta parhaim­millaan se lisää tuntu­vasti tiimin jäsenten hyvin­vointia ja psyko­lo­gista turval­li­suutta ja sitä kautta tuotta­vuutta. Jokai­selle meistä arvos­tuksen tunne työssä ja elämässä yleen­säkin on tärkeä voimavara ja myös tätä dialo­gisuus tukee. Dialo­gi­suuden kautta tiimin jäsenet pääsevät loistamaan ja käyttämään vahvuuk­siaan, mikä luo tasaver­tai­suutta ja luotta­musta tiimeihin. Jos ihminen kokee olevani turvassa, uskaltaa hän olla läsnä ja sanoa ideoitaan ääneen ja olla jopa hullusti luova!


Lähteet:

Isaacs, W. 2001. Dialogi ja yhdessä ajatte­le­misen taito. Jyväskylä: Gummerus Kirja­paino Oy.

Laine, T. & Malinen, A. 2009. Elävä peilisali. Aikuista pedago­giikkaa oppimassa. Helsinki: Hansaprint Direct Oy.


Kirjoittaja:

Eveliina Kononen, opettaja, Y-akatemian valmentaja, Karelia-ammattikorkeakoulu

Artik­ke­likuva: fauxels