Categories
Pulssi Muut Artikkelit

Karelia pärjäsi hyvin avoimen tieteen ja tutki­muksen seuran­nassa – työ avoimuuden edistä­mi­seksi jatkuu

Vuonna 2022 avoimen tieteen ja tutki­muksen (AVOTT) seuranta toteu­tettiin ensim­mäistä kertaa korkea­kou­lujen ja tutki­musor­ga­ni­saa­tioiden yhteis­työnä luodun seuran­ta­mallin avulla. Seurannan tulosten perus­teella suoma­laiset ammat­ti­kor­kea­koulut ovat sitou­tu­neita avoimen tieteen edistä­miseen: suurin osa sijoittui ylimmille tasoille neljä tai viisi. Karelian avoimuuden tasoksi arvioitiin neljä. Avaamme tässä artik­ke­lissa AVOTT-seurannan taustaa, sen toteu­tusta sekä tuloksia niin Karelissa kuin laajemmin ammattikorkeakoulukentällä.

Tutki­mus­tieto avoimesti kaikkien hyödynnettäväksi

Suoma­laiset korkea­koulut ja tutki­mus­lai­tokset ovat sitou­tuneet toimin­nassaan euroop­pa­laiseen avoimen tieteen ja tutki­muksen (Open Science) periaat­teisiin. Tahtotila avoimen tieteen ja tutki­muksen, tai ammat­ti­kor­kea­kou­lujen osalta konkreet­ti­semmin avoimen toimin­ta­kult­tuurin, edistä­miseen, on ilmaistu allekir­joit­ta­malla Avoimen tieteen ja tutki­muksen julistus, jossa sitou­dutaan avoimuutta edistäviin periaat­teisiin. Julis­tuksen on allekir­joit­tanut tähän mennessä 72 organi­saa­tiota ja 86 yksityis­hen­kilöä. Julis­tuksen allekir­joit­ta­misen lisäksi Kareliassa on tehty jo vuonna 2017 päätös avoimen toimin­ta­kult­tuurin periaat­teiden sovel­ta­mi­sesta Karelian toiminnassa.

Koska termit ”tiede” ja “tutkimus” eivät sovi suora­nai­sesti kuvaamaan ammat­ti­kor­kea­kou­lujen toimintaa, on sovittu, että ammat­ti­kor­kea­kou­lujen osalta puhutaan avoimen tieteen ja tutki­muksen sijasta avoimesta toimin­ta­kult­tuu­rista. Avoin toimin­ta­kult­tuuri sisältää julis­tuksen mukaisten tavoit­teiden edistä­misen ammat­ti­kor­kea­kou­lujen toimin­nassa. Tavoitteet voidaan tiivistää niin, että kaikki tuotettu tieto pyritään saamaan avoimesti saata­ville ja hyödyn­net­tä­väksi kaikkien haluk­kaiden käyttöön mm. avoimen julkai­se­misen sekä tutki­musai­neis­tojen, -menetelmien ja -tulosten avaamisen kautta. Tutki­mus­toi­min­nassa, johon luetaan sekä TKI-toiminta että opinnäy­tetyöt, nouda­tetaan hyvän tieteel­lisen käytännön periaat­teita. Lisäksi edistämme oppimisen ja oppima­te­ri­aalien avoimuutta esimer­kiksi julkai­se­malla aineistoja kansal­li­sessa Avointen oppima­te­ri­aalien kirjas­tossa Tämä tavoite tukee myös suoma­laisen korkea­kou­lu­yh­teisön Digivisio 2030 -hankkeen toimeenpanoa.

Uuden­lainen avoimuuden seurantamalli

Opetus- ja kulttuu­ri­mi­nis­teriö on arvioinut korkea­kou­lujen avoimuuden tasoa ns. kypsyys­ta­soar­viointina vuosina 2015, 2016 ja 2019. Arviointi on perus­tunut korkea­kou­lujen saata­villa oleviin sitou­muksiin sekä ohjeis­tuksiin. Vuonna 2020 avoimuuden seuranta ja seuran­tain­di­kaat­to­reiden määrittely annettiin suoma­lai­selle tiedeyh­tei­sölle. Tätä työtä on koordi­noinut Tieteel­listen seurain valtuus­kunta (TSV). Myös ammat­ti­kor­kea­koulut ovat olleet edustet­tuina seurantaa valmis­tel­leessa työryhmässä.

Vuonna 2022 avoimuuden kypsyys­tason arviointi toteu­tettiin uudella tavalla ns. AVOTT-seurantana. Seuran­nassa aineistona käytettiin jo olemassa olevaa vertai­lu­kel­poista tietoa, joka on koottu kansal­liseen tutki­mus­tie­to­va­rantoon. Tämän indikaat­to­ri­tiedon lisäksi seuranta koostui korkea­kou­luille suunna­tusta verkko­ky­se­lystä.  Indikaat­to­reiden ja kyselyn perus­teella määri­teltiin organi­saa­tioille niiden avoimuuden profiilit sekä avoimen tieteen ja tutki­muksen taso.

Seuranta kohdistui neljään avoimuuden osa-alueeseen: toimin­ta­kult­tuurin, julkai­se­misen, aineis­tojen sekä infra­struk­tuurien avoimuteen sekä avoimeen oppimiseen. Tietoja kerättiin määräl­listen indikaat­torien lisäksi erityi­sesti eri osa-alueisiin liitty­vistä ohjaa­vista dokumen­teista ja palve­luista. (Lahtinen, Päällysaho & Marjamaa 2022.)

Pyrdämidikuvio jossa ylhäältä alas teksti: taso, avoimuuden profiilit, avoimuuden indikaattorit
Kuvio 1. AVOTT-seurannan osa-alueet ja indikaat­torit. Lähde: Avointiede.fi

Avoimen tieteen seurannan tulokset

Ammat­ti­kor­kea­koulut sijoit­tuivat kokonais­tu­lok­sessa pääasiassa tasoille viisi (39 %) ja neljä (39 %). Taso viisi edellytti, että jokainen seurannan osa-alueista oli vähintään tasolla kolme. Karelia arvioitiin seuran­ta­mal­lissa avoimuuden tasolle neljä. Edelli­sessä arvioin­nissa vuonna 2019 Karelia ylsi korkeim­malle tasolle viisi.

Kuviossa 2 on esitetty Karelian tulokset osa-alueittain kaikkiin ammat­ti­kor­kea­kou­lujen yleiseen tasoon verrattuna:

Pylväsdiagrammi jossa neljä pylvästä: Toimintakulttuuri, Julkaiseminen, Aineisto ja infrastruktuurit, Oppiminen
Kuvio 2. Avoimen tieteen ja tutki­muksen osa-alueiden tulokset Kareliassa. Lähde: Tiedejatutkimus.fi

Kuviosta voidaan todeta, että Karelia saavutti vähintään tason kolme sekä avoimessa toimin­ta­kult­tuu­rissa, julkai­se­missa että avoimissa tutki­musai­neis­toissa. Avoin oppiminen sen sijaan arvioitiin tasolle kaksi.

Avoimen toimin­ta­kult­tuurin osalta ammat­ti­kor­kea­koulut jäivät pääsään­töi­ses­ti­ta­soille 2-3. Osioissa huomioitiin mm. urake­hi­tykseen ja tutkijan vastuul­liseen arviointiin liittyviä käytän­teitä, jotka eivät ammat­ti­kor­kea­kou­lujen toimin­nassa ole yhtä merki­tyk­sel­lisiä kuin yliopis­toissa. (Lahtinen, Päällysaho & Marjamaa 2022). Ammat­ti­kor­kea­kou­luissa, kuten myös Kareliassa, on lähetty tukemaan tutki­ja­nu­ra­pol­kujen kehit­ty­mistä osana ammatil­lisen osaamisen kehit­tä­mistä. Tutki­ja­nu­ra­polun tavoit­teena on kasvattaa ammat­ti­kor­kea­koulun osaamis­pääomaa yhä enemmän myös tohto­ri­kou­lu­tuksen omaavilla henki­löillä, erityi­sesti ammat­ti­kor­kea­koulun profilaatioaloilla. 

Avoin julkai­se­minen on ammat­ti­kor­kea­kou­luissa ollut erinomai­sella tasolla jo vuosia. Vuonna 2021 Karelian henki­löstön tuotta­mista julkai­suista 97% julkaistiin avoimissa julkai­su­ka­na­vissa. Olikin yllätys, että AVOTT-seurannan tulok­sissa Karelian julkai­se­minen jäi tasolle kolme. Selitys löytyy arvioin­nissa käytey­tyistä tuotok­sista, joihin laskettiin rinnak­kais­tal­len­net­tujen julkai­sujen määrä (Lahtinen, Päällysaho & Marjamaa 2022). Kareliassa rinnak­kais­tal­len­nusten määrä on vähäinen, sillä julkaisut ovat jo lähtö­koh­tai­sesti avoimia, jolloin julkai­sujen rinak­kais­tal­len­nusta ei tarvita.

Aineis­tojen ja infra­struk­tuurien avoimuutta tarkas­teltiin seuran­nassa niitä ohjaavien dokumenttien ja tarjot­tavien palve­lujen pohjalta.  Määräl­lisiä tietoja, kuten avattuja tutki­musai­neistoja lukumääriä, ei seuran­nassa mitattu. Ammat­ti­kor­kea­koulut olivat tässä osiossa pääsään­töi­sesti tasoilla 4-5.

Avoimen oppimisen tasoissa hajontaa oli enemmän. Seuran­nassa oppimisen avoimuutta arvioitiin ohjaavien dokumenttien, palve­luiden ja tuotosten perus­teella. Tuotoksia arvioitiin aoe.fi -palveluun tallen­net­tujen oppima­te­ri­aalien määrällä. Kaikissa ammat­ti­kor­kea­kou­luissa oppima­te­rialien avoimuutta linjaavia dokumentteja ei ole vielä laadittu, ja avointen oppima­te­ri­aalien määrä on vähäinen. (Lahtinen, Päällysaho & Marjamaa 2022). Tämä selittää myös Karelian jäämistä tasolle kaksi.

AVOTT -seurannan tulokset on julkaistu kansal­li­sessa Tiedejatutkimus.fi -portaa­lissa. Seuraava kansal­linen AVOTT-seuranta toteu­tetaan vuonna 2024.

Työ avoimuuden edistä­mi­seksi jatkuu – huomio avoimeen oppimiseen

Kareliassa avoimen toimin­ta­kult­tuurin edistä­minen on jatkuvaa toimintaa ja se liittyy korkea­koulun ydinteh­täviin eli koulu­tukseen ja TKI-toimintaan, sekä niihin liittyviin proses­seihin. Kareliassa toimii ATT-koordi­naa­tio­ryhmä, jonka tehtävänä on edistää avoimen toimin­ta­kult­tuurin kehit­tä­mistä. Työryh­mässä on edustajat TKI-, kirjasto- ja henki­lös­tö­pal­ve­luista sekä tieto­hal­lin­nosta ja koulu­tuk­sesta (ml. tutki­museet­tinen tukihenkilö). Lisätietoa Karelian ATT-käytän­nöistä löytyy sekä Karelian intranet– että inter­net­si­vuilta.

AVOTT-kysely toimi hyvänä pohjana Karelian avoimen toimin­ta­kult­tuurin arvio­mi­selle ja tulevien kehit­tä­mis­koh­teiden määrit­tä­mi­selle. Vuonna 2023 keski­tymme Kareliassa erityi­sesti avoimen oppimisen, tutki­musin­fra­struk­tuurien avoimuuden sekä tutkijan tietojen avoimuuden edistä­miseen. Koulu­tusta näihin aiheisiin on tarjolla koko henkilöstölle.


Kirjoit­tajat:

Anne Ilvonen, tutkimus- ja kehit­tä­mis­johtaja, Karelia-ammattikorkeakoulu

Kaisa Varis, tieto­asian­tuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu