Categories
Artikkelit Pulssi Osaamisella elinvoimaa Kestävää hyvinvointia

Turval­linen ryhmä: menta­li­saation merkitys ryhmän vuorovaikutuksessa

Milloin viimeksi koit tulleesi aidosti kohda­tuksi ryhmässä? Mikä sen mahdol­listi? Kenties ryhmässä ilmennyt menta­li­saatio, kyky ymmärtää omaa ja toisen mieltä.

Toiset ihmiset ovat meille peilejä, jotka heijas­tavat signaaleja siitä millaisen vaiku­tuksen teemme heihin: positii­visen, negatii­visen vai neutraalin. Jokai­sella on tarve tulla nähdyksi ja kuulluksi. Yksi tarvitsee enemmän huomiota, kun taas toiselle on luontaista pitää välimatkaa.  Kokemus ohite­tuksi tulemi­sesta ihmis­suh­teissa, olipa kyse perheen, opiskelu- tai työpaikan ihmis­suh­teesta, on kokemuk­sista yksi vaikeimpia. Huomiotta jäämisen seurauksia kuvaa osuvasti Tove Jansson kerto­muk­sellaan Ninnistä, joka kylmän ja ironisen kohtelun seurauksena muuttui kokonaan näkymät­tö­mäksi. Ohite­tuksi tulemisen kokemuksen voi aiheuttaa toistelle joskus myös epähuo­miossa, esimer­kiksi kun omaan arkeensa uppou­tu­neena ei huomaa tervehtiä häntä.

Ryhmän kokonaisuus vaikuttaa yksilöihin ryhmässä ja samoin jokainen yksilö ryhmään. Näkyväksi tuleminen ryhmässä edellyttää rohkeutta ja turval­li­suuden tunnetta. Yksilö aktivoituu, kun kokee ryhmän riittävän turval­li­seksi. Turval­lisen ryhmän kehit­ty­minen vaatii jatku­vuutta, yhteisiä pelisääntöjä sekä vuoro­vai­ku­tusta. Tunne turval­li­suu­desta on edellytys mentalisaatiolle.

Menta­li­saa­tiolla tarkoi­tetaan kykyä tarkas­tella omaa ja toisen mieltä: näkyvän olemuksen ja käyttäy­ty­misen taustalla olevia ajatuksia, tunteita, tarpeita ja toiveita  (Pajulo, Salo & Pyykönen 2015).  Ryhmän turval­lisuus ja menta­li­saatio ovat vuoro­vai­kut­tei­sessa suhteessa. Menta­li­saa­tiota ilmenee enemmän turval­li­sissa ryhmissä ja toisaalta menta­li­soivat kohtaa­miset lisäävät ryhmän turval­li­suutta. Ihmisten välinen menta­li­saatio edellyttää tahtoa ja ilmenee kiinnos­tuksena sekä tilan antamisena toisille. Toisen näkökulman selvit­tä­miseen ja huomioi­miseen sopii ohjenuo­raksi “älä oleta, vaan kysy”. Oman itsen menta­li­saatio eli omien mielen­liik­keiden tunnis­ta­minen tukee toisen menta­li­saa­tiota. On hyvä pohtia millaisia tunteita toisen toiminta itsessä herättää. Virit­ty­minen kohtaa­misen mahdol­lis­ta­valle taajuu­delle on helpompaa, kun tunnistaa millaisia yllyk­keitä oma tunnetila, mielessä pyörivät ajatukset ja sen hetkiset tarpeet tuottavat. Vaatiiko virit­täy­ty­minen toisen äärelle itseltäni jarrua vai kenties kaasua?

Miksi menta­li­saatio ja toisten aito kohtaa­minen ryhmässä ei aina onnistu?

On tärkeää ymmärtää, että täydel­listä menta­li­saa­tio­kykyä ei voida koskaan saavuttaa. Vaikka menta­li­saa­tiota olisi harjoi­tellut ja siinä onnis­tunut aiemmin, kyky menta­li­soida vaihtelee eri elämän tilan­teissa ja ihmis­suh­teissa. Tähän vaikuttaa moni tekijä kuten vireystaso, palau­tu­misvaje, nälkä tai taukojen puute. Myös yksilön aiemmin kokemat stressi-, trauma- tai kriisi­ti­lanteet voivat ryhmän vuoro­vai­ku­tuk­sessa aktivoida mielen varhaisia toimin­ta­malleja ja puolus­tus­me­ka­nismeja. Esimer­kiksi mielessä aktivoituva ”taistele tai pakene” -tila heikentää menta­li­saa­tio­kyvyn väliai­kai­sesti. Omat tunteiden säätelyn haasteet ovat myös yksi menta­li­saa­tio­taitoa heikentävä tekijä. Voimakkaan tunteen vallassa on hankala nähdä toisten ihmisten toiminnan syitä ja tarkoituksia.

Ryhmän vuoro­vai­ku­tuk­sessa voi myös herätä voimak­kaita tunteita. Ryhmässä esiin­tyvät haastavat tilanteet ja niistä syntyvä negatii­vinen vuoro­vai­kutus heiken­tävät turval­li­suuden tunnetta. Turvat­tomuus puolestaan vaikuttaa negatii­vi­sesti ryhmän tunneil­mastoon, mikä voi näkyä esimer­kiksi epäkun­nioit­tavana puheena, negatii­visena kommen­tointina tai toisten vähät­telynä. Tämä korostuu erityi­sesti ryhmän kuohun­ta­vai­heessa, jolle muutenkin on tyypil­listä oman näkökannan ja erilai­suuden koros­tu­minen, alaryhmien muodos­tu­minen sekä konfliktien lisään­ty­minen ryhmä­läisten välillä. Tärkeää on kiinnittää huomiota myös ryhmässä esiin­tyvään negatii­viseen vallan­käyttöön, sillä jännitteet ryhmässä vähen­tävät mentalisaatiota.

Kun menta­li­saa­tio­ky­kymme heikkenee joko ulkoi­sista tai sisäi­sistä syistä, kiinni­tämme helposti huomiota toisen ulospäin näkyvään käyttäy­ty­miseen ilman, että pysäh­dymme miettimään hänen aitoa kokemustaan. Tämä johtaa helposti tulkin­toihin sekä haital­lisiin oletta­muksiin ja väärinymmärryksiin.

Mitä voin itse tehdä lisätäkseni menta­li­saa­tiota ryhmässä?

Utelias mieli ja avoin, ei-tietävä asennoi­tu­minen itseen ja muihin ovat hyviä lähtö­kohtia. Tarvitaan aikaa tutus­tu­miseen ja vuoro­vai­ku­tuksen raken­ta­miseen. Mitähän uutta voisin oppia toisilta? Haasta­vissa ryhmä­ti­lan­teissa on tärkeätä hidastaa, selvittää eri näkökulmat ja pyrkiä katsomaan toisten näkyvän käytöksen taakse. Mitähän minun olisi hyvä kysyä ymmär­tääkseni paremmin toisen toimintaa? Ryhmä­ti­lan­teessa tarvitaan myös oman toiminnan ja mielen­liik­keiden tarkas­telua. Mitä ajatuksia ja tunteita herää? Miten ilmaisen raken­ta­vasti omia toiveita, tarpeita ja rajojani? Mitä tarvitsen kokeakseni turvaa? Mitä itse voisin tehdä turval­li­suuden rakentamiseksi?

Menta­li­saa­tio­tai­dolla on merki­tystä kaikkiin ryhmä­ti­lan­teisiin ja vuoro­vai­ku­tus­suh­teisiin ja sitä voidaan harjoi­tella läpi elämän. Yksi tapa harjoi­tella menta­li­saa­tio­taitoa haasta­vissa vuoro­vai­ku­tus­ti­lan­teissa on liikennevalomalli.

Liikennevalot ja jokaisen värin kohdalla seliteteksti. Punainen: Pysähdyä ja katso tilannetta kauempaa. Keltainen: Havainnoi ja pohdi, millainen kokemus on voinut edistää tunnereaktiota. Vihreä: Toimi vasta sitten.
Liiken­ne­va­lo­malli haastaviin vuoro­vai­ku­tus­ti­lain­teisiin. (MLL 2017)

Opetus­hal­li­tuksen rahoit­ta­massa Menta­li­saatio – osaamista kiusaa­misen ehkäisyyn -hankkeessa järjes­tetään kaksi­päi­väisiä koulu­tuksia lasten ja nuorten kanssa työsken­te­le­ville ammat­ti­lai­selle. Koulu­tusten kohde­ryhmät ovat varhais­kas­va­tuksen ja alakou­lu­laisten parissa työsken­te­levät sekä yläkoulun ja toisen asteen oppilai­tosten henki­löstö. Koulu­tus­kertoja on tarjolla vuoden 2023 loppuun asti. Kaikki hankkeen koulu­tus­kerrat ja ilmoit­tau­tu­mis­ohjeet löytyvät koulu­tuksen omilta sivuilta.


Kirjoit­tajat:

Minna Lappa­lainen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu

Tiina Maaranen, opettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu


Kirjal­li­suutta: 

Jansson, T. 2016. Näkymätön lapsi ja muita kerto­muksia. Helsinki: WSOY.

Keinänen, M. & Martin, M. 2019. Mieli meissä – Tasapai­noista arkea mielen­tä­misen keinoin. Helsinki: Kirjapaja.

MLL. 2017. Mielen­lu­ku­taitoa! Opas turval­lisen päivä­ko­ti­ryhmän rakentamiseen.

Pajulo, M., Salo, S., Pyykönen, N. 2015, Menta­li­saatio ihmistä suojaavana tekijänä. Lääke­tie­teel­linen aikakaus­kirja Duodecim. 131(11):1050-7.

Mentalisaatio – osaamista kiusaamisen ehkäisyyn -hankkeen toimijoiden ja rahoittajien logot: OKM, Karelia, Laurea, Mieli