Oppi­mi­seen innos­ta­van oppi­mis­teh­tä­vän muotoilu

Oppi­mis­pro­sessi koko­nai­suu­tena on kuin matka, polku, etap­pien muodos­tama koko­nai­suus, seik­kailu… Huolel­li­sesti suun­ni­teltu peda­go­gi­nen käsi­kir­joi­tus ohjaa onnis­tu­neen oppi­mis­pro­ses­sin muotoi­lua, jossa sen eri vaiheet, oppi­mis­ti­lan­teet ja oppi­mis­teh­tä­vät ohjaa­vat oppijaa kohti asetet­tuja tavoit­teita. (Koli 2016, 67.) Tämän vuoksi oppi­mis­teh­tävä on opet­ta­jalle merkit­tävä peda­go­gi­nen keino ja mene­telmä vaikut­taa oppijan työs­ken­te­lyyn ja oppi­mi­seen kaikissa oppi­mi­sym­pä­ris­töissä. Tässä artik­ke­lissa kuva­taan hyödyl­li­siä keinoja oppi­mi­seen innos­ta­van oppi­mis­teh­tä­vän muotoi­luun erityi­sesti digi­taa­li­seen oppimisympäristöön.

Millai­nen on hyvä oppimistehtävä?

Oppi­mis­teh­tävä voi parhaim­mil­laan ohjata oppijaa oppi­maan uusia tietoja ja taitoja. Uuden oppi­mi­nen voi kohdis­tua mm. tiedol­li­sen tai taidol­li­sen osaa­mi­sen, tiedon­haun, ajat­te­lu­pro­ses­sien, työs­ken­te­ly­ta­po­jen tai yhtei­söl­li­sen toimin­nan kehit­ty­mi­seen. Hyvä oppi­mis­teh­tävä on osa linjak­kaasti suun­ni­tel­lun oppi­mis­pro­ses­sin koko­nai­suutta, jolla opet­taja peda­go­gi­sesti ohjaa opis­ke­li­jan oppi­mista asetet­tu­jen tavoit­tei­den suun­taan. Hyvään oppi­mis­teh­tä­vään liittyy selkeä vies­tintä, johon oppi­mis­teh­tä­vän laati­mi­sessa kannat­taa kiin­nit­tää erityistä huomioita, varsin­kin digi­taa­li­sissa oppi­mi­sym­pä­ris­töissä. Hyvä oppi­mis­teh­tävä herät­tää kiin­nos­tuk­sen aihee­seen sekä aktivoi ja motivoi oppijaa.

Oppi­mi­seen innos­ta­van oppi­mis­teh­tä­vän elementit

Oppi­mis­teh­tä­vässä selkeä vies­tintä on ensi­si­jai­sen tärkeää. Tehtä­vän­an­non tulee olla selkeä ja ymmär­ret­tävä. Pidä lauseet lyhyinä ja yksin­ker­tai­sina. Tee ”rauta­lan­kaoh­jeet” selko­kie­lellä. Jokai­sen opis­ke­li­jan tulee ymmär­tää tehtä­vän­anto. Näin vältyt myös ylimää­räi­siltä tehtä­vän­an­toon liit­ty­viltä yhteydenotoilta.

Oppi­mi­seen innos­ta­vassa oppi­mis­teh­tä­vässä on näky­villä vähin­tään seuraa­vat elementit:

  1. Oppi­mis­teh­tä­vän sisäl­töä kuvaava otsikko
  2. Oppi­mis­teh­tä­vän tavoitteet
  3. Ajan­käyttö
  4. Mate­ri­aa­lit
  5. Tehtä­vän­anto ja tarken­nettu työskentelyohje
  6. Oppi­mis­teh­tä­vän palautus
  7. Arviointi ja palaute

1. Oppi­mis­teh­tä­vän sisäl­töä kuvaava otsikko

Otsikoi oppi­mis­teh­tävä sen sisäl­töä kuvaa­vasti. Otsikko itses­sään voi herät­tää mielen­kiin­toa käsi­tel­tä­vää aihetta kohtaan ja lisätä moti­vaa­tiota oppi­mi­seen. Oppi­mis­teh­tävä, jonka otsikko on ”Tehtävä 1” voi olla käytän­nöl­li­nen, mutta siinä huka­taan ensim­mäi­nen oppi­mi­seen innos­tava elementti. Oppi­mis­teh­tä­vän otsi­koin­nissa toimii hyvin myös kysy­mys­muo­dot, koska ne voivat akti­voida ajat­te­lua. Mikäli opis­ke­li­jat palaut­ta­vat oppi­mis­teh­tä­vän digi­taa­li­seen oppi­mi­sym­pä­ris­töön (esim. Moodle), kannat­taa palau­tus­paik­kana toimiva akti­vi­teetti otsi­koida oppi­mis­teh­tä­vän nimellä. Oppi­mis­teh­tä­vän muut elemen­tit on hyödyl­listä kirjoit­taa palau­tus­paik­kana toimi­van akti­vi­tee­tin sisältösivulle.

2. Oppi­mis­teh­tä­vän tavoitteet

Kirjaa tavoit­teet, joita oppi­mis­teh­tä­vässä on tarkoi­tus saavut­taa. Tämä orien­toi opis­ke­li­jaa ajat­te­le­maan, millaista osaa­mista oppi­mis­teh­tä­vän avulla on tarkoi­tus kerryt­tää. Tavoit­tei­den selkeä kuvaa­mi­nen tarjoaa opis­ke­li­jalle perus­te­lut, miksi oppi­mis­teh­tävä on merki­tyk­sel­li­nen juuri tässä kohdassa oppi­mis­pro­ses­sia. Näin opis­ke­lija voi muodos­taa sille painoar­von omassa yksi­löl­li­sessä oppi­mis­pro­ses­sis­saan. Oppi­mis­teh­tä­vän tavoit­teissa voi hyödyn­tää Bloomin takso­no­miaa tavoit­teen tason määrit­tä­mi­sessä (kuva 1).

Kuviossa pyramidi joka seisoo kärjellään. Pyramidi on jaettu kuuteen osioon jotka ylhäältä alas ovat järjestyksessä: Luot uutta, Arvioit, Analysoit, Sovellat, Ymmärrät, Muistat
Kuva 1. Bloomin takso­no­mia kään­tei­sessä pyra­mi­dissa (Kuva: Sini Puus­ti­nen, mukail­len Krathwohl 2002; Saare­lai­nen 2017). 

3. Ajan­käyttö

Ilmoita ajan­käy­tön arvio, jonka olet suun­ni­tel­lut peda­go­gi­sessa käsi­kir­joi­tuk­sessa käytet­tä­väksi oppi­mis­teh­tä­vään. Ajan­käy­tön arvion avulla opis­ke­lija voi suun­ni­tella omaa ajan­käyt­töään ja hahmot­taa riit­tääkö tehtä­vän teke­mi­seen lyhyt aika, vai täytyykö aihee­seen pereh­tyä syväl­li­sem­min. Opis­ke­lija pystyy kalen­te­roi­maan omaa ajan­käyt­töään enna­koi­vam­min, kun oppi­mis­teh­tä­vien ajan­käy­tön arviointi on suun­ni­teltu ja kirjattu näky­viin syste­maat­ti­sesti koko oppimisprosessiin.

4. Mate­ri­aa­lit  

Kuvaa opis­ke­li­jan oppi­mis­teh­tä­vässä tarvit­se­mat mate­ri­aa­lit ja niiden hankin­ta­ta­vat. Mate­ri­aa­lit voivat olla opet­ta­jan ennak­koon valit­se­mia tai opis­ke­li­jaa voidaan ohjata etsi­mään ja hank­ki­maan oppi­mis­teh­tä­vässä tarvit­ta­vat mate­ri­aa­lit ja tiedot itsenäisesti.

Opet­ta­jan valit­se­mat ja oppi­mis­teh­tä­vään osoit­ta­mat mate­ri­aa­lit voivat luoda opis­ke­li­jalle hallin­nan ja varmuu­den tunnetta oppi­mis­teh­tä­vän teke­mi­seen. Mate­ri­aa­leja voivat olla moni­puo­li­sesti esimer­kiksi kurs­si­kir­jat, tieteel­li­set artik­ke­lit, luen­to­tal­len­teet, verk­ko­si­säl­löt, podcas­tit tai videot. On kuiten­kin hyödyl­listä huomioida vält­tä­mät­tö­mien mate­ri­aa­lien määrä niin oppi­mis­teh­tä­vissä kuin koko oppi­mis­pro­ses­sissa. Mate­ri­aa­lin määrä kannat­taa pitää mieluum­min hallit­ta­vana ja hillitä oppi­mi­sa­lus­talla esitel­tä­vien ”hyvien lisä­läh­tei­den” määrää.

Itse­näistä tiedon­ha­kua ja luotet­ta­van mate­ri­aa­lin valin­taa edel­lyt­tä­vissä oppi­mis­teh­tä­vissä opis­ke­lija pääsee harjoit­ta­maan tiedon hankin­nan taitoja sekä itse­näistä päätök­sen­te­koa, joka kannat­taa huomioida oppi­mis­teh­tä­vien ajan­käy­tössä. Mikäli opis­ke­lija ohja­taan hank­ki­maan tarvit­tava aineisto itse­näi­sesti, kannat­taa oppi­mis­teh­tä­vän tavoit­teissa huomioida myös tiedon­han­kin­ta­tai­to­jen kehit­ty­mi­nen. Oppi­mis­pro­ses­siin liit­ty­vien oppi­mis­teh­tä­vien määrästä riip­puen voi olla hyödyl­listä ohjata opis­ke­li­jaa molem­milla keinoilla aihee­seen liit­ty­vän mate­ri­aa­lin ja tiedon äärelle.

5. Tehtä­vän­anto ja työskentelyohje

Kirjaa tehtä­vän­anto mahdol­li­sim­man konkreet­ti­sesti ja yksin­ker­tai­sesti. Mikäli oppi­mis­teh­tävä sisäl­tää vaih­toi­sia toimin­ta­ta­poja, kuvaa ne myös selkeästi. Tehtä­vän­an­nossa kannat­taa tuoda esille, onko kyseessä yksilö-, pari tai tiimi­teh­tävä tai niiden yhdistelmä.

Joskus oppi­mis­teh­tä­vän tehtä­vän­anto on hyödyl­listä vaiheis­taa. Tällä tarkoi­te­taan tehtä­vän­an­non kirjaa­mista ohjaa­vaksi, proses­si­mai­seksi työs­ken­te­ly­oh­jeeksi, miten oppi­mis­teh­tä­vässä kannat­taa edetä. Opet­ta­jan äänen ja roolin esiin­tuo­mi­nen voi lisätä ohjauk­sen näky­vyyttä oppi­mis­teh­tä­vässä, jonka vuoksi tämän kohdan voi otsi­koida vaih­toeh­toi­sesti: Tehtä­vän­anto ja vink­kini, kuinka edetä tehtä­vässä.  Työs­ken­te­ly­oh­jeet ”kohta kohdalta” -peri­aat­teella annet­tuna voivat tukea oppi­maan oppi­mista ja tuoda proses­sin­omai­suutta opis­ke­li­jan työs­ken­te­lyyn. Työs­ken­te­ly­oh­jeen avulla opis­ke­lija voi tuntea itsensä aikaan­saa­vaksi ja tehtävä etenee. Tämä puoles­taan voi tukea opis­ke­li­jan kyvyk­kyy­den tunnetta ja moti­voida oppi­maan. Selkeim­mil­lään työs­ken­te­ly­ohje on pilkottu osiin ”käsky­muo­dossa”, esimer­kiksi näin:

  1. Tutustu itse­näi­sesti innos­ta­van oppi­mis­pro­ses­sin suun­nit­te­lun ja oppi­mis­teh­tä­vän muotoi­lun peri­aat­tei­siin teok­sesta: Koli, H. 2016. Innoita oppi­maan, sivut 21-31 ja 67-78. Löydät teoksen Karelia-amk:n kirjas­tosta e-kirjana.
  2. Valitse jokin sinulla olemassa oleva oppi­mis­teh­tävä tai tehtä­vän­anto muotoil­ta­vaksi tähän oppimistehtävään.
  3. Listaa oppi­mi­seen innos­ta­van oppi­mis­teh­tä­vän elemen­tit Word -tiedos­toon (kohdat 1-7).
  4. Muotoile valit­se­masi oppi­mis­teh­tävä element­tien avulla uudella tavalla ja kirjaa muotoi­lusi Word -tiedos­toon. Tallenna muotoi­le­masi oppi­mis­teh­tävä OneDriveesi.
  5. Lähetä muotoi­le­masi oppi­mis­teh­tä­vän linkki OneDri­vesta kolle­gal­lesi (tai opis­ke­li­jal­lesi) sähkö­pos­tilla vertai­sar­vioi­ta­vaksi ja pyydä häneltä palau­tetta a) selkey­destä ja ymmär­ret­tä­vyy­destä, b) selko­kie­li­syy­destä sekä c) jatko­ke­hit­tä­mi­seh­do­tuk­sista. Tässä Micro­sof­tin (2023) ohjeet OneDrive tiedos­to­jen tai kansioi­den jaka­mi­seen.
  6. Pohdi lopuksi oppi­mis­teh­tä­vän muotoi­lun, saamasi palaut­teen ja itsear­vioin­nin avulla seuraa­via asioita: a) mikä muuttui? b) millai­sia ajatuk­sia oppi­mis­teh­tä­vän muotoilu uudella tavalla sinussa herätti: posi­tii­vi­set ja kriit­ti­set ajatuk­set? ja c) mitä hyötyä oppi­mis­teh­tä­vän muotoi­lusta näiden element­tien mukai­sesti mieles­täsi on opis­ke­li­joille sekä opettajalle?
  7. Kokoa yhteen­veto Word -tiedos­toon, jonka laajuus on noin 500 sanaa, yksi A4. Yhteen­veto sisäl­tää tämän oppi­mis­teh­tä­vän vaihei­den mukai­set otsikot: 1. Muotoi­le­mani oppi­mi­seen innos­tava oppi­mis­teh­tävä, 2. Saamani palaute ja 3. Pohdin­tani. Tallenna yhteen­veto OneDriveesi.

Oppi­mis­teh­tä­vän laadusta riip­puen on mahdol­li­suus käyttää myös väljem­pää, proses­si­maista kieltä ”kohta kohdalta”, esimer­kiksi: Valin­ta­vaihe, Analyy­si­vaihe, Työs­tö­vaihe ja Yleis­mal­lin luominen/Kokonaisuuden luomi­nen. Mikäli oppi­mis­teh­tä­vässä on oleel­lista määri­tellä, millä väli­neillä työs­ken­nel­lään (sovel­luk­set, alustat, muut digi­taa­li­set väli­neet), se kannat­taa ohjeis­taa työs­ken­te­ly­oh­jeen yhteydessä.

6. Oppi­mis­teh­tä­vän palautus

Anna selkeät ohjeet missä muodossa palau­tus tehdään, milloin ja minne. Esimerkki: ”Palauta kokoa­masi yhteen­ve­don linkki OneDri­ves­tasi 1.10 mennessä tälle palau­tusa­lus­talle”. Palau­tuk­sen ohjeis­tuk­sen voi kirjata myös työs­ken­te­ly­oh­jeen viimei­seksi vaiheeksi, jolloin tämä kohta on tarpeeton.

Oppi­mis­teh­tä­vän palau­tuk­sen tuotos voi olla esimer­kiksi tiedosto-, verk­ko­linkki- tai teks­ti­muo­dossa. Palau­tuk­sen muodoissa vain mieli­ku­vi­tus on rajana. Palau­tus voi olla esimer­kiksi perin­teis­ten tiedos­to­muo­tois­ten tuotos­ten sijaan kuva, infor­graafi, ääni­tie­dosto, podcast tai video. Palau­tus voi olla myös tent­tiin tai kyse­lyyn vastaa­mi­nen tai vaik­kapa keskus­te­lun käymi­nen tehtä­vän­an­non mukai­sesti oppi­mi­sa­lus­talla. Oppi­mis­teh­tä­vän palau­tuk­sen paikka on hyödyl­listä kirjata myös näky­ville, tapah­tuuko digi­taa­li­sen oppi­mi­sym­pä­ris­tön palau­tus- tai keskus­te­lua­lus­talle (suosi­tel­tava) vai opet­ta­jan sähkö­pos­tiin (ei suositeltava).

7. Arviointi ja palaute

Kerro opis­ke­li­jalle millä kritee­reillä oppi­mis­teh­tävä arvioi­daan. Näin opis­ke­lija tietää millä perus­tein hän saa arvioin­nin ja/tai palaut­teen oppi­mis­teh­tä­väs­tään. Oppi­mis­teh­tä­vään laadi­tut arvioin­ti­kri­tee­rit (tai koulu­tusor­ga­ni­saa­tion yleiset arvioin­ti­kri­tee­rit) on hyödyl­listä linkit­tää arvioin­nin ja palaut­teen kuvaa­mi­sen yhtey­teen. Oppi­mis­teh­tä­vien arviointi täytyy suun­ni­tella huolella, koska arviointi ohjaa vahvasti opis­ke­li­joi­den toimin­taa oppi­mis­pro­ses­sin aikana. ”Opis­ke­li­jat suun­taa­vat herkästi omaa oppi­mis­pro­ses­si­aan arvioin­nin mukai­sesti, toisin sanoen he opis­ke­le­vat sen mukaan, miten heidän suori­tuk­si­aan kurs­silla arvioi­daan” (Virta­nen, Posta­reff & Haili­kari 2015). Arvioin­nissa oleel­li­sinta lienee, että arvioin­nissa huomioi­daan niitä asioita, jotka ovat tavoit­tei­den kannalta keskiössä.

Kuvaa myös, miten ja millaista palau­tetta opis­ke­lija saa oppi­mis­teh­tä­västä ja millä aika­tau­lulla. Palaute voi perus­tua itse-, vertais-, tiimiar­vioin­tiin ohjaa­van opet­ta­jan tai työelä­mä­oh­jaa­jan teke­mään arvioin­tiin. Opis­ke­lija kehit­tyy palaut­teen avulla ja palaut­teen anta­mi­sen kehit­tä­mi­sen tarve nousee esiin luku­vuo­si­pa­laut­teissa joka vuosi.


Kirjoit­taja:

Sini Puus­ti­nen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu


Lähteet:

Koli, H. 2016. Innoita oppi­maan. Miten luoda oppi­mi­selle mahdol­li­suuk­sia ja tehdä oppi­mi­sesta mukaan­sa­tem­paa­vaa. House of Leading & Lear­ning Oy.

Krathwohl, D. R. 2002. A Revi­sion of Bloom’s Taxo­nomy: An Over­view. Theory Into Prac­tice, 41(4), 212-218. https://motamem.org/wp-content/uploads/2017/10/bloom-revised-taxonomy.pdf. 2.2.2023.

Saare­lai­nen, M. 2017. Flipped Lear­ning. Luento Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lussa Flip­paus -koulu­tuk­sessa 2017.

Virta­nen, V., Posta­reff, L. & Haili­kari, T. 2015. Millai­nen arviointi tukee elini­käistä oppi­mista? Yliopis­to­pe­da­go­giikka 22 (1), 3-11.

Artik­ke­li­kuva: Polina Zimmer­man / Pexels