Karelian Tulevaisuuden työ -hankkeessa toimii kehittäjäopettajia, joiden pääasiallinen tehtävä on kehittää opetusta ja työelämäyhteistyötä Karelia-ammattikorkeakoulussa oman kehittämisprojektin avulla. Tässä artikkelissa kerron omasta kehittäjäopettajaprojektistani, sen taustoista, toteutuksesta sekä keskeisistä tuloksista.
Projektin taustaa
Aloittaessani Tulevaisuuden työ -hankkeessa kehittäjäopettajana syksyllä 2022, käynnistyi samalla kehittämisprojektin suunnittelu. Projektin oli tarkoitus valmistua keväällä 2023. Projektin suunnittelun lähtökohtana oli erityisesti pedagogiikan ja työelämäyhteistyön kehittäminen opetuksessa.
Koska toimin liiketalouden koulutuksessa opettajana, kehittämisprojekti oli luontevaa tehdä liiketalouden koulutukseen ja omaan opetukseen liittyen. Liiketaloudessa opiskelee paljon opiskelijoita, opetusryhmät ovat suuret ja opetusta annetaan sekä lähiryhmille että monimuotoryhmälle. Ensimmäisen ja toisen vuoden opinnot ovat pääasiassa pakollisia opintoja tradenomiopiskelijoille ja haasteeksi näiden suurien ryhmien osalta nousee erityisesti opetuksen sekä työelämäyhteistyön merkityksellinen ja mielekäs toteuttaminen.
Projektin tavoitteet
Kehittämisprojektin opintojaksoksi valittiin 4 opintopisteen sähköisen liiketoiminnan kurssi, joka on kaikille liiketalouden opiskelijoille toisen vuoden pakollinen kurssi. Projektin kohteena olivat sekä lähiryhmien että monimuotoryhmän toteutukset opintojaksosta. Opintojaksolla on aikaisemmin tehty yritysyhteistyötä pienissä määrin, mutta tavoitteeksi asetettiin yritysyhteistyön laajempi integroiminen koko opintojakson ajalle. Tavoitteena opintojaksolla oli luonnollisesti myös opiskelijoiden sähköisen liiketoimintaosaamisen lisääminen, sekä edistää opiskelijoiden kriittistä ajattelua ja tiimityöskentelytaitoja.
Tavoitteet olivat:
- Edistää opiskelijoiden sähköisen liiketoiminnan osaamista, kriittistä ajattelua sekä tiimityöskentelytaitoja.
- Työelämäyhteistyön integrointi koko opintojakson ajalle.
Projektin toteutus
Pedagogiseksi menetelmäksi opintojaksolla valittiin käänteinen luokkahuone (flipped classroom) -malli, johon integroitiin podcastien hyödyntäminen kahdella eri tapaa. Podcasteja hyödynnettiin sekä kurssin opetusmateriaalina että opiskelijoille annettava harjoitustehtävänä, jossa opiskelijat laativat podcastin pienryhmissä. Materiaalipodcastit nauhoitettiin etukäteen opettajan toimesta ja jaettiin opiskelijoille tutustumista varten ennen varsinaisia oppitunteja yhdessä muun oppimateriaalin kanssa.
Opintojaksolla työskenneltiin pääasiassa pienryhmissä, ja oppitunteja hyödynnettiin asian syventämiseen, yhteiseen keskusteluun ja ryhmätyöskentelyyn. Monimuotototeutus erosi lähitoteutuksesta lähinnä siinä, että oppitunteja oli vähemmän ja ne toteutettiin kaikki verkossa, lukuun ottamatta ensimmäistä ja viimeistä lähipäivää. Opiskelijoita toteutuksilla oli yhteensä 105, ja opintojaksoille muodostui yhteensä 29 pienryhmää (19 lähitoteutus ja 10 monimuotototeutus). Pienryhmissä työskenteli pääsääntöisesti noin 4 opiskelijaa.
Yritysyhteistyö ja podcast-harjoitustyö
Yritysyhteistyö aloitetiin heti opintojakson alussa, jolloin opiskelijat saivat itse valita yrityksen, johon ovat yhteydessä opintojakson osalta. Kaikki opintojakson harjoitukset tehtiin valitun yrityksen sähköisen liiketoiminnan kehittämiseen liittyen. Kurssin lopuksi opiskelijat kokosivat opintojakson harjoitustehtävistä yritykselle annettavan sähköisen liiketoiminnan kehittämisraportin, jossa analysoitiin muun muassa yrityksen verkkokauppaa, sähköistä markkinointia, hakukoneoptimointia ja tietosuojaa, sekä esitettiin kehittämisideoita näihin liittyen.
Harjoitustehtävien lisäksi opiskelijat laativat harjoitustyönään podcastin yrityksen sähköiseen liiketoimintaan liittyen. Harjoitustyön tarkoituksena oli vastata opintojakson tavoitteisiin sekä syventää osaamista ja aloitettua yritysyhteistyötä. Valmiiden podcastien oli tarkoitus toimia myös oppimateriaalina muille kurssilaisille.
Podcastia varten opiskelijoiden tuli erikseen haastatella yrityksen edustajaa valitun aiheen osalta. Haastattelun sekä kurssilta saatujen tietojen perusteella tuli laatia 15-20 minuutin mittainen podcast. Tarkemmat aiheet podcasteille valikoituivat ja rajautuivat yrityksestä tai tehtävistä nousseiden kehittämistarpeiden perusteella.
Podcastissa opiskelijat hyödynsivät kurssin teoriatietämystä yrityksestä nousseisiin käytännön haasteisiin liittyen. Podcastit nauhoitettiin ja jaettiin koko ryhmälle niiden valmistuttua. Lopuksi tehtävänä oli kuunnella toisten laatimia podcasteja sekä kommentoida niitä annettujen ohjeiden mukaisesti. Kommentointien lisäksi podcasteista nousseista asioista käytiin yhteistä keskustelua koko ryhmän kesken.
Podcast-teknologiat
Opiskelijat saivat valita käytetyn teknologian podcastin laatimiseen. Tulevaisuuden työ -hankkeessa on hankittu ammattikäyttöisiä podcast-laitteistoja, joita opiskelijat saivat hyödyntää nauhoituksissa. Podcast-laitteita on asennettu kiinteästi molemmille kampuksille sekä varattavissa on myös kannettavat podcast-laitteet. Kannettava podcast-laitteisto oli kätevä asentaa vapaaseen luokkaan tai ottaa mukaan ja laatia podcast muualla kuin koulun tiloissa. Suurin osa opiskelijaryhmistä hyödynsi Kareliaan hankittuja laitteita.
Projektin tuloksia
Opintojaksoille osallistui yhteensä 105 opiskelijaa. 29 pienryhmää työskenteli yrityksien ja niiden sähköisen liiketoimintaan liittyvien aiheiden parissa kolme kuukautta. Yhtä monta kehittämisraporttia sekä podcastia valmistui, ja niitä yritykset voivat hyödyntää liiketoiminnan kehittämistoiminnassaan. Yhteistyötä tehtiin yhteensä 26 yrityksen kanssa, koska muutamalla ryhmällä oli sama yritys, mutta kuitenkin eri aihe podcastin osalta.
Kaiken kaikkiaan projekti lisäsi ja vahvisti opiskelijoiden suhteita työelämään. Erityisesti podcast-harjoitustyössä tehty yrityksen edustajan haastattelu edisti työelämäyhteistyötä ja vuoropuhelua yrityksen kanssa. Opiskelijoiden laatimat podcastit toimivat hyvänä opetusmateriaalina ja erilaisina case-esimerkkeinä sähköisen liiketoiminnan eri osa-alueista ja niiden kehittämisestä todellisille yrityksille. Työelämäyhteistyö opintojaksolla auttoi tehtävään sitoutumisessa ja antoi opiskelijoille käytännönläheistä näkemystä sähköiseen liiketoimintaan liittyen.
Podcast-harjoitustyö tehtiin pienryhmissä ja opiskelijat joutuivat sopimaan aikataulut, perehtymään aiheeseen, yritykseen ja sen haasteeseen, suunnittelemaan podcastin sekä käsikirjoituksen ja keskustelemaan aiheesta varsinaisessa podcastissa toisten opiskelijoiden kanssa. Podcastin laatiminen edisti näin samalla opiskelijoiden ryhmätyö- ja viestintätaitoja. Osa ryhmistä sai podcastiin mukaan myös yrityksen edustajan, mikä lisäsi painetta hyvälle suunnittelulle.
Lopuksi
Tässä projektissa kehitettiin sähköisen liiketoiminnan opintojaksolla toteutettavaa yritysyhteistyötä sekä hyödynnettiin podcasteja ja flipped classroom -menetelmää oppimisen tukena. Yhteistyöyrityksiä oli opintojaksolla määrällisesti varsin paljon ja yhteistyöstä vastasivat pääasiassa opiskelijat itse. Suurimmat haasteet projektin osalta liittyivät käytännön järjestelyihin ja podcast -laitteiden varaukseen ja niiden käyttöön. Suuri määrä opiskelijaryhmiä vaatii useita vapaita aikoja laitteiden käyttöön ja tarvittavan teknologian opastukseen. Laitteiden käyttöön liittyi myös teknisiä haasteita, mutta ne saatiin ratkaistua.
Yritysyhteistyö toi erityisesti käytännön näkökulmaa opiskeltavaan aiheeseen. Podcastin laatiminen toi vaihtelua opiskeluun sekä vaihtoehtoisen tavan osoittaa osaamistaan opintojaksolla. Podcastissa ei tarvinnut kiinnittää huomiota tekstin tuottamiseen ja oikeaoppiseen kirjoittamiseen, vaan asiat sai käydä läpi vapaammin keskustellen. Opiskelijat kokivat opintojakson toteutuksen erittäin positiivisesti sekä osaamisen podcastien laatimisesta tärkeäksi tulevaisuuden työelämätaidoksi myös tradenomille.
Kirjoittaja:
Mikko Hyttinen, lehtori, Tulevaisuuden työ -hankkeen kehittäjäopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu
Artikkelikuva: George Milton
