Yhtei­senä tavoit­teena utelias ja uutta osaa­mista hank­kiva asiantuntija

Opin­näy­te­työn tiedon­han­kin­nan ohjaus on tärkeä osa opin­näy­te­työ­pro­ses­sia. Jotta kirjasto voisi tukea sekä opin­näy­te­työn ohjaa­jia että opin­näy­te­työn teki­jöitä parhaalla mahdol­li­sella tavalla, Kare­lian kirjasto on aktii­vi­sesti kerän­nyt tiedon­han­kin­nan ohjauk­seen liit­ty­vää palau­tetta sekä ohjaa­jilta että opis­ke­li­joilta. Tässä artik­ke­lissa kerron, millai­sia aiheita nousi keskus­te­luun kirjas­ton ja opin­näy­te­työ­oh­jaa­jien yhtei­sissä tapaamisissa.

Tiedon­han­kin­nan ohjauk­sen kehit­tä­mi­nen on ollut kirjas­ton toimin­nan pain­opis­teenä jo useam­man vuoden ajan. Vuonna 2022 aloimme tarjota opin­näy­te­työ­vai­heessa oleville opis­ke­li­joille henki­lö­koh­taista ohjausta ajan­va­rauk­sella. Lisäksi olimme mukana Wärt­silä-kampuk­sella pide­tyissä opinnäytetyöpajoissa.

Opis­ke­li­jan ohjaa­mi­nen käyt­tä­mään laaduk­kaita tiedon­läh­teitä on kirjas­ton ja opin­näy­te­työ­oh­jaa­jan yhteis­työtä, ja tästä näkö­kul­masta halusimme keskus­tella ja vaihtaa ajatuk­sia kaik­kien opin­näy­te­työ­oh­jaa­jien kanssa. Pyysimme tapaa­mista varten ohjaa­jien työjär­jes­tyk­siin 45 min. varauk­sen syksylle 2022. Valmis­tau­duimme tapaa­mi­siin etukä­teen pohti­malla yhdessä, millai­sia asioita käsit­te­li­simme ja ottai­simme kirjas­ton näkö­kul­masta esille. Ensi­si­jai­seksi tavoit­teeksi nousi ajan­koh­tais­ten kuulu­mis­ten vaih­ta­mi­nen ja palaut­teen saami­nen siitä, mihin asioi­hin opin­näy­te­töi­den ohjaa­jat toivoi­si­vat meidän kiin­nit­tä­vän huomiota. Lisäksi halusimme kuulla ohjaa­jien käsi­tyk­siä siitä, millai­sia haas­teita opis­ke­li­jat kohtaa­vat opin­näy­te­työn aineis­ton hankinnassa.

Toiveista toteu­tuk­siin

Kävimme saamaamme palau­tetta ja keskus­te­lu­jen sisäl­töä läpi kirjas­ton tiedon­han­kin­nan ohjauk­sen pala­ve­reissa syksyn 2022 aikana. Kaikissa ohjaa­jien kanssa pide­tyissä tapaa­mi­sissa kiitel­tiin kirjas­ton palve­luita yleensä ja esitet­tiin toiveita kirjas­ton hank­ki­mien aineis­to­jen suhteen, esimer­kiksi kirja­vink­kausta eri alojen ”gurujen” teok­sista ja laaduk­kaasta mene­tel­mä­kir­jal­li­suu­desta. Ohjaa­jat pyysi­vät muuta­mia open access -aineis­toja lisät­tä­viksi Karelia-Finnan tieto­kan­toi­hin, ja niitä on jo sinne lisät­ty­kin. Lisäksi tapaa­mi­sissa nousi esille tarpeita saada käyt­töön tiet­tyjä stan­dar­deja; myös näitä hankin­toja on tehty.

Ohjaa­jat toivoi­vat, että mainos­tai­simme enemmän tarjolla olevaa ohjausta sekä viime syksynä julkais­tua tiedon­han­kin­nan opasta ”Etsi ja löydä”. Sekä ohjaus että opas tuli­vat­kin näky­väm­min esille, kun maalis­kuun alussa uusimme Karelia-Finnan aloitussivun.

Kirjasto oppijan mukana

Tapaa­mi­set herät­ti­vät meissä kirjas­to­lai­sissa keskus­te­luja ja pohdin­toja sen suhteen, mikä oikeas­taan on tieto­asian­tun­ti­joi­den ja kirjas­ton rooli opin­to­jen eri vaiheissa? Juha Kämä­räi­nen on tarkas­tel­lut kirjas­to­hen­ki­lö­kun­nan toimi­juutta opin­näy­te­työ­pro­ses­sissa yhtenä osana väitös­kir­jaansa ”Tiedon­käy­tön ilmiöitä ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen opin­näy­te­töissä : aineis­to­läh­töi­nen tarkas­telu ja käsit­teel­li­nen mallin­nus”. Kämä­räi­nen toteaa, ettei kirjas­toa usein­kaan nähdä aktii­vi­sena toimi­jana, vaan pikem­min­kin passii­vi­sena aineis­toja tarjoa­vana resurs­sina. Toisaalta hän huomaut­taa, että kirjasto osal­taan on itse jättäy­ty­nyt tähän asemaan ja keskit­tyy enemmän esimer­kiksi aineis­to­jen hankin­taan ja järjes­tä­mi­seen. Kämä­räi­sen mukaan ammat­ti­kor­kea­kou­lu­kir­jasto tarvit­see osaa­mi­sensa entistä parem­paa tunnis­ta­mista ja tunnus­ta­mista. (2018, 265).

Haluai­simme itse näyt­täy­tyä aktii­vi­sina toimi­joina. Olemme pyrki­neet uusissa opin­to­suun­ni­tel­missa solut­tau­tu­maan mukaan mm. suomen kielen ja vies­tin­nän opin­to­jak­soille. Kämä­räi­nen nostaa esille, että opin­näy­te­työn teke­mi­nen on oppi­mis­pro­sessi, jonka yhtenä osana on amma­til­li­sen tiedon hank­ki­mi­nen ja sen yhdis­tely järke­väksi koko­nai­suu­deksi. Opis­ke­li­jan tulee tunnis­taa rele­van­tit tiedon­läh­teet ja osoit­taa omak­su­neensa keskei­set sisäl­löt (2018, 48, 62). Jos tiedon­han­kin­ta­tai­to­jen kehit­tä­mi­nen jää aivan opin­to­jen loppuun, on jo liian myöhäistä: Tiedon­han­kin­taa tulisi harjoi­tella opin­to­jen aikana eikä pelkäs­tään opin­näy­te­työ­vai­heessa. Tieto­asian­tun­ti­jan voi pyytää osal­lis­tu­maan oppi­tun­nille silloin, kun tiedon hake­mi­selle on luon­teva paikka, esimer­kiksi kun etsi­tään lähteitä essee­teh­tä­vään tai kun on tarpeen arvioida lähteeksi hanki­tun aineis­ton laatua. Muuta­mat opin­näy­te­työ­oh­jaa­jat esit­ti­vät tapaa­mi­sis­samme, että kaikille opis­ke­li­joille pidet­täi­siin pakol­li­nen ohjaus aivan opin­näy­te­työ­vai­heen alussa. Kiitos kutsusta, osal­lis­tumme mielellämme!

Ohjauk­sesta on hyötyä

Kämä­räi­nen mainit­see, ettei kirjas­ton merki­tys ja käyttö ole aina opis­ke­li­joille selvää. (2018, 94). Olemme itsekin tiedos­ta­neet tämän: On aloja, joiden opis­ke­li­jat eivät käytä kirjas­ton tarjoa­mia palve­luja ja resurs­seja lain­kaan opin­to­jensa aikana. Kuten jo aiemmin totesin, haluai­simme olla enemmän mukana opis­ke­li­jan opin­to­po­lun varrella tarjo­ten ohjausta kulloi­sen­kin tarpeen mukaan. Opin­näy­te­työ­oh­jaa­jien kanssa käytiin keskus­te­lua siitä, että opis­ke­li­joita on vaikeaa moti­voida osal­lis­tu­maan ohjauk­siin ja ohjaa­jat kuva­si­vat­kin sitä erään­lai­seksi väsy­tys­tais­te­luksi. Vaikka opis­ke­li­jat ovat tietoi­sia mahdol­li­suu­desta saada ohjausta, eivät he siihen kuiten­kaan hakeudu. Toisaalta kirjas­ton saaman palaut­teen perus­teella ohjauk­sessa käyneet opis­ke­li­jat ovat hyöty­neet siitä, joten toivomme hyvän ja aidosti tiedon­tar­pei­siin vastaa­van ohjauk­sen mainos­ta­van itseään.

Useissa tapaa­mi­sissa sivut­tiin sitä, että googlaa­mi­nen nähdään ensim­mäi­senä tiedon­han­kin­nan mahdol­li­suu­tena ja että lähde­ai­neis­ton kanssa yrite­tään mennä siitä, missä aita  on matalin. Kämä­räi­nen huomasi, että väitös­kir­jan aineis­tona tarkas­tel­tu­jen opin­näy­te­töi­den lähde­luet­te­loissa oli usein virheitä. Tämä viittaa hänen mukaansa siihen, ettei­vät lähteet kiin­nosta opin­näy­te­työn ohjaa­jia ja tarkas­ta­jia (2018, 32). Olemme ohjauk­sis­samme koros­ta­neet asian­mu­kais­ten lähde­viit­taus­ten merki­tystä sekä opas­ta­neet viite­tie­to­jen poimi­mista suoraan tieto­kan­noista, mutta samalla huomaut­ta­neet, että opis­ke­li­jan vastuulla on tarkis­taa viit­teen oikeel­li­suus ja vastaa­vuus Kare­lian ohjeisiin.

Ohjausta jokai­sen omista lähtökohdista

Pyrimme löytä­mään tuot­ta­miimme itseo­pis­ke­lu­ma­te­ri­aa­lei­hin sekä ohjaus­ti­lan­tei­siin konkreet­ti­sia, omaan alaan ja opin­toi­hin liit­ty­viä esimerk­kejä, jotta opis­ke­li­jan olisi helpom­paa hahmot­taa käytet­tyjä haku­tek­nii­koita ja asia­sa­noja sekä löytää keskei­sim­mät tiedon­läh­teet. Kämä­räi­nen (2018, 102) mainit­see opin­näy­te­työn tiedon­han­kin­nan ohjauk­sen korkean statuk­sen kirjas­ton palve­luissa. Näin on myös meillä: Tieto­asian­tun­ti­jat valmis­tau­tu­vat ohjauk­siin pereh­ty­mällä aihee­seen etukä­teen ja kyse on aina henki­lö­koh­tai­sesta kohtaa­mi­sesta, jonka tavoit­teena on ohjata opis­ke­li­jaa löytä­mään juuri omaan tarkoi­tuk­seensa sopivia lähteitä.

Emme kuvit­tele olevamme kaik­kien alojen asian­tun­ti­joita, mutta opin­näy­te­töi­den ohjaa­jat voisi­vat rohkeam­min antaa pallon tieto­asian­tun­ti­joille: Monet ohjaa­jat tuntu­vat itse ohjaa­van opis­ke­li­joita rele­vant­tien tiedon­läh­tei­den äärelle. Joskus voisi kuiten­kin olla hyödyl­listä lähes­tyä aihetta toisesta, eikä ehkä ”kovin amma­til­li­sesta”, näkö­kul­masta. Kun opis­ke­lija joutuu kuvai­le­maan aiheensa tieto­asian­tun­ti­jalle, jolla ei ole subs­tans­sio­saa­mista, hän usein lähes­tyy aihetta ja käsit­teitä uudella tavalla.

Tieto­asian­tun­ti­jan ohjauk­seen tulevat opis­ke­li­jat totea­vat usein ohjauk­sen aluksi, ettei omasta aiheesta löydy mitään ja että he tarvit­se­vat siksi apua tiedon­han­kin­taan. Toteamme siihen, että ”ei hätää, maailma on täynnä tietoa, mutta sitä täytyy osata etsiä, katso­taanpa yhdessä”. Esimer­kiksi (maksul­li­set) kansain­vä­li­set kausi­jul­kai­sut jäävät usein itse­näis­ten tiedon­ha­ku­jen ulko­puo­lelle, eikä niitä myös­kään vält­tä­mättä miel­letä opin­näy­teyön mahdol­li­siksi lähteiksi (Kämä­räi­nen 2018, 224). Usein toistuu myös tilanne, että aineis­toa löytyy liikaa, eikä olen­nai­nen erotu isosta massasta. Autamme myös aiheen rajaamisessa.

Kämä­räi­nen (2018, 30) viittaa vanhaan sanan­las­kuun, jonka mukaan on hyödyl­li­sem­pää opettaa kalas­tus­taito kuin antaa kala. Tähän pitäisi myös kirjas­ton tiedon­han­kin­nan ohjauk­sen tähdätä: Moni­puo­lis­ten tiedon­han­kin­ta­tai­to­jen anta­mi­seen, laaduk­kai­den tiedon­läh­tei­den äärelle ohjaa­mi­seen sekä tiedon luotet­ta­vuu­den ja käyt­tö­kel­poi­suu­den arvioin­tiin – eikä pelkäs­tään sen vuoksi, että opis­ke­lija saisi opin­näy­te­työnsä tehdyksi ja ammat­ti­kor­kea­koulu rahansa, vaan siksi, että ammat­ti­kor­kea­kou­lun ovesta astuisi työelä­mään utelias ja uutta osaa­mista itsel­leen hank­kiva asiantuntija.

PS. Opin­näy­te­työ­oh­jaa­jat toivoi­vat näille tapaa­mi­sille jatkoa, sillä henki­löt vaih­tu­vat ja toisaalta myös kirjas­ton palve­lut ja tarjonta uudis­tu­vat. Syksyllä siis nähdään taas!


Kirjoit­taja:

Jaana Rummu­kai­nen, tieto­asian­tun­tija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Kämä­räi­nen, J. 2018. Tiedon­käy­tön ilmiöitä ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen opin­näy­te­töissä: Aineis­to­läh­töi­nen tarkas­telu ja käsit­teel­li­nen mallin­nus. Oulu: Oulun yliopisto. http://urn.fi/urn:isbn:9789526217536. 30.1.2023